F/A-18 E/F Super Hornet

Koska

1. Ruotsi on panostanut Meteorin kehitystyöhön, se on integroitu nykyiseen Gripeniin ja sitä on foorumilla pidetty suorituskykyisenä/suorituskykyisempänä ohjuksena.

2. Ruotsilla ei ole varastossa suurta määrää Amraameja, joille pitäisi löytää jatkokäyttöä. Vuonna 1998 (Siprin mukaan A-mallia, mutta voinee olla B?) on toimitettu 213 kappaleen erä, ja vuonna 2005 on toimitettu 53 ohjuksen erä (AIM-120C5). Nuo vanhemmat ohjukset alkavat tulla elinkaarensa päähän, ja uudemmatkin ovat sen verran vanhoja ja niitä on niin vähän, että tuskin niitä kannattaa integroida Gripenin E-malliin.

Perusteita miksi:
  1. Ruotsilla on Amraameja joka tapauksessa. Eiköhän niitä haluta käyttää.
  2. Amraamia on laajalti käytössä. Ruotsi halunnee pitää mahdollisuuden täydentää varastoja kriisitilanteessa nopeasti, jos tarve tulee. Meteoreja tuskin irtoaa yhtä nopeasti.
  3. Amraam on todennäköisesti halvempi kuin Meteor
  4. Medium-range matkoilla (noin 20km ja alle) Amraam lienee parempi kuin meteor. On siis fiksua ladata koneeseen molempia.
  5. Amraam on länsimaailman standardi. Sen integraatio on yleisesti fiksua joka tapauksessa.
  6. Amraam on jo integroitu Gripeniin. Integraatio uuteen malliin ei ole mitenkään tekemätön paikka.
 
Pointtinani ei ole missään nimessä ollut mahdottomuus/mahdollisuus, vaan se, mitä se maksaa. Jos osaa joudutaan hakemaan kissojen ja koirien kanssa ja lopulta tilaamaan mittatilaustyönä yksi kappale Jaappanista, niin se voi olla aika paljon kalliimpaa kuin liukuhihnalta ostettuna.

Tämä ei sinänsä liity mitenkään SuperHornettiin ta aiheeseen, mutta ajattelinpa ottaa tällaisen sivuasekeleen. Jatkossa kaikkia osia ei välttämättä tarvitse enää varastoida, tilata tai teettää, vaan osan voi 3D-tulostaa itse.
https://www.flightglobal.com/news/articles/3d-printing-to-cut-costs-on-raf-tornado-squadrons-394571/

Tuollaisella 3D-tulostuksella ei tietenkään läheskään kaikkia osia voi valmistaa, mutta esim. vaikka jos koneesta on kahvimukin pidike rikkoontunut, niin metsän siimeksessä voidaan tulostaa uusi osa lentäjän odotellessa.
 
Perusteita miksi:
  1. Ruotsilla on Amraameja joka tapauksessa. Eiköhän niitä haluta käyttää.
  2. Amraamia on laajalti käytössä. Ruotsi halunnee pitää mahdollisuuden täydentää varastoja kriisitilanteessa nopeasti, jos tarve tulee. Meteoreja tuskin irtoaa yhtä nopeasti.
  3. Amraam on todennäköisesti halvempi kuin Meteor
  4. Medium-range matkoilla (noin 20km ja alle) Amraam lienee parempi kuin meteor. On siis fiksua ladata koneeseen molempia.
  5. Amraam on länsimaailman standardi. Sen integraatio on yleisesti fiksua joka tapauksessa.
  6. Amraam on jo integroitu Gripeniin. Integraatio uuteen malliin ei ole mitenkään tekemätön paikka.

Ja perusteita toiseen suuntaan:

1. Gripen C/D palvellee Ruotsin ilmavoimia 2020-luvun puolivälin paikkeille (sopiva alusta Amraamien ampumiseen, siis).

2. Ohjuksilla on rajallinen varastointi-ikä, yleensä parikymmentä vuotta. Elinkaaripidennyksiä voidaan tehdä, mutta vanhan tekohengittämiseen käytetty raha on sitten pois uushankinnoista. Ohjus ei myöskään säily varastoon unohdettuna, vaan se tarvitsee huoltoa pysyäkseen toimintavarmana.

2.a. Teikäläinen on muistaakseni keskustellut DRFM-häirinnästä, joten tätä taustaa vasten en näe, miksi B-mallin ohjusta haluttaisiin tekohengittää. Sehän tuli tuotantoon vuonna 1994, eli 2020-luvun puolivälissä se on yli 30 vuotta vanhaa teknologiaa.

AIM-120B ei ehkä ole myöskään täydennettävissä oleva ohjustyyppi enää tuohon aikaan. Jenkkikäytöstähän A-malli on jo alkanut poistua runsaan 20 vuoden käytön jälkeen, joten 10 vuoden päästä ei ehkä B-malliakaan enää ole?

The AIM-120A was introduced in 1991 with the US Air Force and the US Navy (1993). The missile was being withdrawn from service as of 2014.

http://www.deagel.com/Defensive-Weapons/AIM-120A-AMRAAM_a001164001.aspx

2.b. C5-mallia on hankittu vaivaiset 53 ohjusta. Nämäkin ohjukset ovat 2020-luvun puolivälissä 20 vuoden ikäisiä ja 25 vuotta vanhaa teknologiaa. Alhaisesta hankintamäärästä johtuen nämä olisivat lähinnä kuriositeetti ja rasite huollolle, mikäli nämäkin pidettäisiin mukana kirjoissa.

3. AMRAAM:n täydennettävyys on osittain myytti. Ohjus on laajassa käytössä, mutta, kuten Ruotsissakin, useimmat käyttäjät (pl. Israel ym.) ovat hankkineet vain ensimmäisen päivän tarpeisiin riittävän määrän. Käytännössä ohjuksia on massiivisia määriä vain Yhdysvalloilla.

4. Nykyiseen Gripeniin valittiin lähitaisteluohjukseksi IRIS-T eikä täydentämiskykyistä AIM-9X Sidewinderia. Gripenin meritorjuntaohjus on ruotsalainen RBS-15 eikä amerikkalainen Harpoon. Gripenin tykki on 27 mm eikä amerikkalaista standardi-kaliberia oleva 20 mm. How come?

5. Ruotsalaisilla on rahaa. Kuten Stubb twiittasi, Ruotsi on yhä yksi vauraimpia paikkoja maan päällä. Siprin mukaan IRIS-T:n hankintamäärä on 400 ohjusta. 400 lähitaisteluohjusta kuulostaa mielestäni sellaiselta määrältä 60-100 koneen ilmavoimille, että se ei ainakaan ole alakanttiin.
Miksi Meteorin hankintamäärä ei voisi olla riittävä, siis laskennallisen tarpeen tyydyttävä?


Sinun listasi kohdista kolme, neljä, viisi ja kuusi olen samaa mieltä. Mutta ruotsalaiset ja järki eivät oikein mahdu samaan virkkeeseen, johan sen näkee ruotsalaisten yleisestä toiminnasta: kuuhasteluarmeija ja uuden konetyypin kehittäminen vain 60 koneen tilauksen takia, kun maailmalla olisi varaa valita, jopa suorituskykyisemmistä konetyypeistä.
 
Älkää nyt jumaliste hirttäytykö siihen vaijerikoukkuun, sillä ei ole mitään käytännön merkitystä konetta valittaessa.
Joo ohan se kiva jos semmonen koneen perseessä on ja voidaan käyttää vaijerilaskuja mutta jos ei ole niin sitten ei ole! Verkot nyt kuiteski on joka tapauksessa kiitoteiden päissä päätukikohdissa.
 
Amraamin integroinnista sen verran, että asianhan ei tarvitse olla joko musta tai valkoinen. Itse ohjus menee samaan standardikiskoon kuin Meteor tai Sidewinder, ja välikaapelit ohjuksen ja koneen välille tulevat tietääkseni ohjuksen mukana. Koneen aseidenhallintajärjestelmä kai perustuu vanhan Gripenin softaan, jolloin koneen kyky jutella Amraamille pysyy mukana kunhan pidetään huoli että sitä ei kehitystyössä vahingossa rikota. Tämä tulee paljon halvemmaksi kuin ensin tehdä työtä Amraamin poistamiseksi koodista ja tehdä kaikki tyhjästä uudestaan jos se halutaankin myöhemmin mukaan.

Kallis osa alkaa siitä, jos Amraamin uudemmat variantit osaavat jotain minkä hyödyntäminen vaatii uutta koodia koneen järjestelmään, ja jatkuu testiohjelmalla joka kulminoituu koeammuntoihin. Tämä kallis osa varmasti halutaan jättää tekemättä, jos mistään ei ilmaannu asiakasta joka sen haluaa maksaa. Näin toimien E-Gripeneissä olisi teoreettinen kyky Amraamille, jota ei kuitenkaan voida käyttää, koska sen toimivuutta ja turvallisuutta ei ole varmistettu. Sota-aikana kuitenkin ohjukset voitaisiin ladata kyytiin ja (sormet kyynärpäitä myöten ristissä toimimisen puolesta) kokeilla tositilanteessa, toimiiko. Tilanteen salliessa ehkä jopa lyhyen nopeutetun testiohjelman jälkeen.
 
No sinä pidit Gripeniä paljon parempana vaihtoehtona?
Kyllä, jos se toimii. Gripen on enemmän USA-made joten on helpommin lisättävissä jenkkiaseet. Gripen on myös suunniteltu jo 1980-luvulta toimimaan vähäisellä huoltomiehityksellä ja koneessa taitaa ainoana noista olla reverssit. Kone on suunnittelun puolesta myös tutkassa vähemmän näkyvämpi kuin Rafale.
Integroidaan joo, asiakkaan laskuun.
Niinkuin kaikessa, artisti maksaa mutta jos suunnittelun perustana on ollut muunkin valmistajan asejärjestelmien lisääminen kuin oman maan, niin se on varmempi juttu. Voin olla myös väärässä.
Ok. Mutta mitä oikeastaan tiedämme hankintahinnasta? Varsinkaan jos Trump alkaa nyt kehittelemään jotakin Advanced Super Hornetia? Voi olla himpun verran kalliimpi kuin nykyinen Block II Super Hornet.
Emme mitään muuta kuin sen että CFT-tankkien lisäys, uudistettu versio F414-moottorista ja sisäinen IRST + uusi avioniikka tietokoneineen tuskin nostaa kustannuksia merkittävästi. Saa nähdä, mitään noista ei ole vielä otettu tuotantoon.

Legacy-Hornetien proskuttaminen on pikemminkin pakon sanelemaa, F-35:n myöhästymisistä johtuvaa. Niille joudutaan tekemään rakennekorjauksia, jotka käyvät kalliiksi. Jotkut ovat kyseenalaistaneetkin, onko siinä järkeä verrattuna Super Hornetien lisähankintoihin. Mutta kun F-35 on kulman takana, niin rakennekorjaukset on katsottu kokonaisuutena järkevämmäksi, kun erittäin suorituskykyinen seuraaja on jo lähellä palveluskäyttöä.
Joo, näinhän se on. Kuten sanoin, USAlla on vain huonoja vaihtoehtoja. Se F-35 kulma tuntuu vain kaareutuvan pidemmäksi...ja jos voimaa halutaan näyttää niin jollain se on tehtävä. Ennemmin konkreettisesti kuin kovilla puheilla.
Super Hornet on vahvemmin rakennettu kuin Legacy-koneet koska rungossa on käytetty enemmän Titaania ja osia on vähemmän (ja liitoksia). Se kestää kovempaa rääkkiä mutta F-35 tukialuskäytössä on vielä arvoitus.

Kyllä ne koneet pysähtyy ilmankin vaijeria, baanaa on kuitenkin jokunen tuhat metriä. Jos taas kiitorata on niin pahoin vaurioitunut, että kone pitää saada pysähtymään 100 metrin matkalle, niin siitä tukikohdasta ei kyllä enää nousta ilmaan.
Baanaa ei ole kilometritolkulla eikä tuohon vaijeriin pidä jäädä kiinni, se oli vain huono esimerkki. Hyvä jos niitä löytyy muistakin.
Toisaalta, en usko että Ilmavoimat hankkivat huvin vuoksi vaijeripysäytysjärjestelmiä ja valoivat betoniankkureita pitkin baanoja.

F-35:n osalta OK. Tuskin tähän Fighter Gapiin kuitenkaan toimii ratkaisuna raadoksi lennetyn Super Hornetin tekohengitys? Yksityyppikalustolla (F-35C) saavutettaisiin lisäksi säästöjä.
Jos uutta konetyyppiä ei saada ulos riittävän nopeasti niin se on ainoa keino. Rahan puute on toinen. Toki F-35 on se kone jota toivon meille ensisijaisesti mutta sen kyvykkyydestä hoitaa kaikki mahdolliset tehtävät on esitetty epäilyjä.

Aika näyttää. F-35 on löylyttänyt pahasti erinäisiä harjoitusvastustajia. Siihen nähden kaikenlaiset Super Hornetin pimppailut ja käytön pitkittämiset vuosisadan puoliväliin ovat älyttömiä
Harjoituksista on näyttöjä mutta tositoimet vielä odottavat. Kuten sanoin, US NAVYlla on tilattuna yli 700 F-18E/F ja EA-18 konetta, millä ne korvataan aikanaan? Nykyiset tilausmäärät (260+353 F-35B/C)koneita eivät yksinään riitä 10 tukialuksen + maihinnousalusten operatiivisiin laivueisiin mitenkään.

Liittolaiset odottavat tilauksiaan kärsimättöminä ja 500-700 F-35C lisäkoneen tilaus venyisi jopa 10 vuoden päähän. Nyt ulkona on vasta yli 200 F-35 konetta, joita kourallinen C-versioita. Vuonna 2018 tuotannon pitäisi potkaista rajusti koneita ulos kun kehitystyö päättyy (ainakin suunnitelman mukaan) jos 3F softa ja ALIS saadaan valmiiksi. Jos tuotanto pääsee 150 koneeseen vuodessa, se tekee yksinkertaistettuna 1500 konetta 10 vuodessa mutta mieti mitkä tilausmäärät ovat: 3100 konetta, 11 maalle! Eli tuotannon pitää pystyä painamaan konetta ulos ainakin 200 konetta vuodessa, 3 tehtaalta tai enemmän ja niistä puolet USAlle, muuten USA:n hävittäjät alkavat hupenemaan liian dramaattisesti.

Miksi tietoa ylipäätäänkään pantataan? Sotilassalaisuudet, liiketoimet... Yhdysvallat on mm. kertonut, ettei F-35:n lähdekoodia toimiteta kumppaneille. En tiedä, miksi, mutta joitakin asioita halutaan selvästi pitää salassa.
Nyt puhuttiin F-18 Rhinosta, ei F-35:ä kuten otsikossa sanotaan. Suomi on kehitellyt aikanaan paljon omaakin elektroniikkaa Hornettiin, joten aika paljon koneesta tiedetään. 20 vuotta laivuekäyttöä ja MLU-päivitykset kruunaavat asian. Tällä teknologiasiirrolla on korvaamaton paino suomen Ilmavoimille ja teollisuudelle.

Pointtinani ei ole missään nimessä ollut mahdottomuus/mahdollisuus, vaan se, mitä se maksaa. Jos osaa joudutaan hakemaan kissojen ja koirien kanssa ja lopulta tilaamaan mittatilaustyönä yksi kappale Jaappanista, niin se voi olla aika paljon kalliimpaa kuin liukuhihnalta ostettuna.
Joo, tottahan tuo on. Ei tavoiteltava asia. Suomi on hoitanut tässä asiansa hyvin ja ilman suuria ongelmia, koneet on päivitetty ajoissa ja ne ovat hyvässä kunnossa ja sotavalmiina.

Mitä ihmettä on tämä ajatuksenkulku? Suhteellinen etu koneiden välillä pienenee mutta ei poistu. Se on aina myös tietoinen valinta. Jota ei muiden koneiden kohdalla voi tehdä. Siihen voi olla myös muita vastauksia. Esimerkiksi 2x F-35 sisäisellä kuormalla.
Siltikään se LRASM/JASSM ei mahdu sinne koneen sisälle vaikka lisäisit 4 konetta kantamaan kuormaa!

Älkää nyt jumaliste hirttäytykö siihen vaijerikoukkuun, sillä ei ole mitään käytännön merkitystä konetta valittaessa.
Joo ohan se kiva jos semmonen koneen perseessä on ja voidaan käyttää vaijerilaskuja mutta jos ei ole niin sitten ei ole! Verkot nyt kuiteski on joka tapauksessa kiitoteiden päissä päätukikohdissa.
Joo, totta. Tämä oli huono esimerkki.
 
Emme mitään muuta kuin sen että CFT-tankkien lisäys, uudistettu versio F414-moottorista ja sisäinen IRST + uusi avioniikka tietokoneineen tuskin nostaa kustannuksia merkittävästi. Saa nähdä, mitään noista ei ole vielä otettu tuotantoon.
Boeingin ehdottamassa Block 3 -päivityksessä eivät ole koskemassa moottoreihin, eikä IRST ei ole "sisäinen" vaan mahan alle ripustettavaan podiin asennettu. Hinnaksi ovat itse arvioineet noin 5-8 miljoonan korotusta vanhaan versioon verrattuna.
 
Amraamin integroinnista sen verran, että asianhan ei tarvitse olla joko musta tai valkoinen. Itse ohjus menee samaan standardikiskoon kuin Meteor tai Sidewinder, ja välikaapelit ohjuksen ja koneen välille tulevat tietääkseni ohjuksen mukana. Koneen aseidenhallintajärjestelmä kai perustuu vanhan Gripenin softaan, jolloin koneen kyky jutella Amraamille pysyy mukana kunhan pidetään huoli että sitä ei kehitystyössä vahingossa rikota. Tämä tulee paljon halvemmaksi kuin ensin tehdä työtä Amraamin poistamiseksi koodista ja tehdä kaikki tyhjästä uudestaan jos se halutaankin myöhemmin mukaan.

Kallis osa alkaa siitä, jos Amraamin uudemmat variantit osaavat jotain minkä hyödyntäminen vaatii uutta koodia koneen järjestelmään, ja jatkuu testiohjelmalla joka kulminoituu koeammuntoihin. Tämä kallis osa varmasti halutaan jättää tekemättä, jos mistään ei ilmaannu asiakasta joka sen haluaa maksaa. Näin toimien E-Gripeneissä olisi teoreettinen kyky Amraamille, jota ei kuitenkaan voida käyttää, koska sen toimivuutta ja turvallisuutta ei ole varmistettu. Sota-aikana kuitenkin ohjukset voitaisiin ladata kyytiin ja (sormet kyynärpäitä myöten ristissä toimimisen puolesta) kokeilla tositilanteessa, toimiiko. Tilanteen salliessa ehkä jopa lyhyen nopeutetun testiohjelman jälkeen.

Koneen pitäisi pystyä viestimään ohjukselle maalin sijaintitietoa. Miten tämä tapahtuu Amraamissa, ei liene julkista tietoa, mutta ilmeisesti lähettimenä käytetään koneen tutkaa. Kun Gripen E:ssä on uusi tutka, niin epäilen, että ohjelmistomuutoksia tarvitaan. Ilman maalitiedon päivitystä ohjus menee suurella todennäköisyydellä ohi, jos maali ei lennä ihan viivasuoraan.

Muutenkin uudemmissa malleissa on eroja vanhoihin, esimerkiksi kantamassa on tullut parannuksia (tämä olisi hyvä näyttää ohjaajalle oikein, ei toki välttämätön). D-mallissa on tullut mukaan kaksisuuntainen datalinkki.
 
Koneen pitäisi pystyä viestimään ohjukselle maalin sijaintitietoa. Miten tämä tapahtuu Amraamissa, ei liene julkista tietoa, mutta ilmeisesti lähettimenä käytetään koneen tutkaa. Kun Gripen E:ssä on uusi tutka, niin epäilen, että ohjelmistomuutoksia tarvitaan. Ilman maalitiedon päivitystä ohjus menee suurella todennäköisyydellä ohi, jos maali ei lennä ihan viivasuoraan.

Muutenkin uudemmissa malleissa on eroja vanhoihin, esimerkiksi kantamassa on tullut parannuksia (tämä olisi hyvä näyttää ohjaajalle oikein, ei toki välttämätön). D-mallissa on tullut mukaan kaksisuuntainen datalinkki.
No joo, tuo on kyllä totta että ilman toimivaa datalinkkiä tehollinen kantama jää aika lyhyeksi.
 
Kyllä, jos se toimii. Gripen on enemmän USA-made joten on helpommin lisättävissä jenkkiaseet. Gripen on myös suunniteltu jo 1980-luvulta toimimaan vähäisellä huoltomiehityksellä ja koneessa taitaa ainoana noista olla reverssit. Kone on suunnittelun puolesta myös tutkassa vähemmän näkyvämpi kuin Rafale.

Gripenissä ei ainakaan nykyisellään ole peruutus-mahdollisuutta.

Unlike the Viggen, the Gripen does not have a thrust reverser.

http://www.airvectors.net/avgripen.html

On mahdollista, että tutkapoikkipinta-ala on Gripenissä hieman pienempi. Missään tapauksessa ero ei ole iso, ja aseistettuna koneiden välinen ero on käytännössä merkityksetön.

Niinkuin kaikessa, artisti maksaa mutta jos suunnittelun perustana on ollut muunkin valmistajan asejärjestelmien lisääminen kuin oman maan, niin se on varmempi juttu. Voin olla myös väärässä.

Ei varsinaisesti "varmempi juttu". Länsimaissa kaikki on tätä nykyä standardoitua - ja usein länsimaiden ulkopuolellakin. Halvempi juttu se voi toki olla, jos Saabilla on osattu tehdä joitakin sellaisia ratkaisuja, joilla hommasta on tehty yksinkertaisempaa versus muut valmistajat. Mutta en usko, että yksikään valmistaja olisi tarkoituksella pyrkinyt tekemään aseintegraatioista erityisen vaikeita saati mahdottomia.

Eurooppalaisia aseita on sovitettu amerikkalaisiin konetyyppeihin (esim. Penguin ja F-16, JSM ja F-35, Taurus ja F/A-18, IRIS-T ja F-16), amerikkalaisia aseista on sovitettu eurooppalaisiin konetyyppeihin (esim. AMRAAM ja EF Typhoon, Maverick ja Tornado,) ja israelilaisia aseita on sovitettu amerikkalaisiin konetyyppeihin. Mirage 2000 käyttää Paveway-sarjan pommeja, joten tuskin ei-ranskalaisten aseiden integrointi Rafaleenkaan on mahdotonta. Ollaanhan Rafaleen jo integroimassa mm. yleiseurooppalainen Meteor-ohjus.

Emme mitään muuta kuin sen että CFT-tankkien lisäys, uudistettu versio F414-moottorista ja sisäinen IRST + uusi avioniikka tietokoneineen tuskin nostaa kustannuksia merkittävästi. Saa nähdä, mitään noista ei ole vielä otettu tuotantoon.

Yksittäisen koneen valmistuskustannus tuskin nousee kohtuuttomasti, totta. Mutta entäs kehityskustannukset ja miten ne jaetaan ostajien kesken?

Foorumilla on aiemmin keskusteltu Advanced Super Hornetista, ja todettu, ettei Suomen kannata alkaa maksaa sen kehitystyötä. Nyt tehtävä päivitys voi olla hieman vaatimattomampi (kuten @Gyllis1 kirjoitti, ettei moottoria uusita), ja US Navy on mukana jakamassa kuluja, jos USN tosiaan tilaa yli 100 uutta Super Hornetia. Mutta mitä tuo silti maksaa meille? Oletan, että vientiasiakkaatkin maksavat jonkin siivun kehitystyöstä.

Joo, näinhän se on. Kuten sanoin, USAlla on vain huonoja vaihtoehtoja. Se F-35 kulma tuntuu vain kaareutuvan pidemmäksi...ja jos voimaa halutaan näyttää niin jollain se on tehtävä. Ennemmin konkreettisesti kuin kovilla puheilla.
Super Hornet on vahvemmin rakennettu kuin Legacy-koneet koska rungossa on käytetty enemmän Titaania ja osia on vähemmän (ja liitoksia). Se kestää kovempaa rääkkiä mutta F-35 tukialuskäytössä on vielä arvoitus.

OK.

Baanaa ei ole kilometritolkulla eikä tuohon vaijeriin pidä jäädä kiinni, se oli vain huono esimerkki. Hyvä jos niitä löytyy muistakin.
Toisaalta, en usko että Ilmavoimat hankkivat huvin vuoksi vaijeripysäytysjärjestelmiä ja valoivat betoniankkureita pitkin baanoja.

OK.

Jos uutta konetyyppiä ei saada ulos riittävän nopeasti niin se on ainoa keino. Rahan puute on toinen. Toki F-35 on se kone jota toivon meille ensisijaisesti mutta sen kyvykkyydestä hoitaa kaikki mahdolliset tehtävät on esitetty epäilyjä.

Pitkällä tähtäimellä tekohengitys on kustannustehotonta. Eli rahanpuutteella ei voi perustella vanhan kaluston tekohengittämistä. Mekin voisimme tekohengittää Hornetejamme, mutta se nyt vain on äärettömän kustannustehotonta ja siksi nyt etsitään uutta konetta HX-hankkeessa.

Mitä tulee F-35:n "kyvyttömyyteen", niin haluaisin nähdä, missä tehtävässä se häviää Super Hornetille. Sen voin vielä jotenkin uskoa, että F-22 on parempi ilmaherruustehtävissä, mutta Super Hornet ei ole teknisesti missään suhteessa edistyksellinen F-35:een verrattuna.

Harjoituksista on näyttöjä mutta tositoimet vielä odottavat. Kuten sanoin, US NAVYlla on tilattuna yli 700 F-18E/F ja EA-18 konetta, millä ne korvataan aikanaan? Nykyiset tilausmäärät (260+353 F-35B/C)koneita eivät yksinään riitä 10 tukialuksen + maihinnousalusten operatiivisiin laivueisiin mitenkään.

Yhdysvalloissa on tällainen homma kesken: F/A-XX. Siinä hyvä korvaaja Super Horneteille. Jos se myöhästyy ja etenkin jos se myöhästyy pahasti, vaihtoehtona on F-35C:n lisähankinnat Super Hornetin tekohengityksen rinnalla.

Liittolaiset odottavat tilauksiaan kärsimättöminä ja 500-700 F-35C lisäkoneen tilaus venyisi jopa 10 vuoden päähän. Nyt ulkona on vasta yli 200 F-35 konetta, joita kourallinen C-versioita. Vuonna 2018 tuotannon pitäisi potkaista rajusti koneita ulos kun kehitystyö päättyy (ainakin suunnitelman mukaan) jos 3F softa ja ALIS saadaan valmiiksi. Jos tuotanto pääsee 150 koneeseen vuodessa, se tekee yksinkertaistettuna 1500 konetta 10 vuodessa mutta mieti mitkä tilausmäärät ovat: 3100 konetta, 11 maalle! Eli tuotannon pitää pystyä painamaan konetta ulos ainakin 200 konetta vuodessa, 3 tehtaalta tai enemmän ja niistä puolet USAlle, muuten USA:n hävittäjät alkavat hupenemaan liian dramaattisesti.

Tuotannon kasvattaminen ei ole markkinataloudessa ongelma. Kannattaa huomioida, että esimerkiksi F-16:n tuotanto oli huippuvuonna 1987 300 konetta vuodessa!

http://www.f-16.net/fleet-reports_article18.html

Nyt puhuttiin F-18 Rhinosta, ei F-35:ä kuten otsikossa sanotaan. Suomi on kehitellyt aikanaan paljon omaakin elektroniikkaa Hornettiin, joten aika paljon koneesta tiedetään. 20 vuotta laivuekäyttöä ja MLU-päivitykset kruunaavat asian. Tällä teknologiasiirrolla on korvaamaton paino suomen Ilmavoimille ja teollisuudelle.

Jos luet Wallinin kommentin lähteenä olevan jutun, niin huomaat, että se käsitteli Hawkia ja Hornetia. Emme ole saaneet Horneteistakaan kaikkea tietoa muualta, vaan olemme joutuneet itse operttelemaan osan, ellei Wallin sitten valehtele tai puhu muutoin puuta heinää. Emme siis välttämättä saa Super Hornetistakaan kaikkea tietoa käyttöömme.

Joo, tottahan tuo on. Ei tavoiteltava asia. Suomi on hoitanut tässä asiansa hyvin ja ilman suuria ongelmia, koneet on päivitetty ajoissa ja ne ovat hyvässä kunnossa ja sotavalmiina.

OK.
 
Super Hornet ulkona Belgian hankintakilpailusta, kukahan seuraavaksi nostaa kytkintä.

Lisää samasta aiheesta:

Boeing vetäytyy Belgian hävittäjähankinnasta
19.04.2017 - 22:26
Boeing on kertonut Belgian hallitukselle, ettei se osallistu hankkeeseen, jolla korvataan maan nykyiset Lockheed Martin F-16 A/B -hävittäjät. Amerikkalaisvalmistaja ei siten aio vastata Belgian tietopyyntöön ja siten F/A-18 Super Hornet poistuu kisasta.

Boeing Defencen myynnistä vastaava johtaja Gene Cunningham totesi Lentoposti.fi:lle lähetetyssä lausunnossa pahoittelevansa tilannetta. Hänen mukaansa arvioinnin jälkeen Boeing ei näe mahdollisuuksia kilpailla Belgian hankkeessa tasavertaisesti omalla F/A-18 Super Hornet -koneellaan.

Cunninghamin mukaan päätös mahdollistaa Boeingin keskittymisen maailmanlaajuisten asiakkaidensa tukemiseen, uusien tilausten turvaamiseen ja teknologian sekä järjestelmien kehitykseen, joita tarvitaan nykyisten ja tulevien uhkien torjunnassa.

"Avoimessa kilpailutilanteessa Boeing tarjoaa ratkaisuja joissa on syvyyttä ja leveyttä", toteaa yhtiö.

Belgia aikoo korvata nykyiset 59 Lockheed Martin F-16 A/B -hävittäjäänsä 34 uudella koneella. Niiden on määrä olla käytössä vuodesta 2025 lähtien.

Belgian hävittäjähankinnassa ovat mukana edelleen Lockheed Martin F-35, Eurofighter Typhoon, Dassault Aviation Rafale ja Saab JAS 39E Gripen. Kaikki edellämainitut valmistajat Boeingin Super Hornet mukaanlukien ovat mukana Suomen Ilmavoimien HX-hävittäjähankkeessa.

http://lentoposti.fi/uutiset/boeing_vetaytyy_belgian_havittajahankinnasta
 
Tässä vielä Boeingin perusteluja.

Q1. What, in the Belgian RFGP, prevents the competition from being played "on a truly level playing field"?

A1: When we talk of a "level playing field" we are referring to preferences and/or criteria we saw in the RfGP, which was detailed and very clear.

There is a stated preference to follow the decisions of other EU and NATO nations that have already selected the F-35.

Beyond that, the full costs associated with this program are not being considered, for example those costs associated with upgrading or replacing equipment and facilities.

Q2. How do you define the "full and open competition" that you call for in the final paragraph of your statement?

A2. We believe it is when Boeing products and services are evaluated on all their capabilities and price.

Boeing stands firmly behind the merits of the Super Hornet as the world's most proven, affordable and advanced multi-role fighter.

We will continue to offer the aircraft to global air forces interested in modernizing their fleets with minimum risk and maximum return on investment.

Q3. You are fighting Denmark's selection of the F-35 in the courts, yet you are pulling out of the Belgian competition before the deadline for bids. Do you consider the Belgian RFGP to be less open than the Danish RFP?

A3. To be clear, these are completely different situations.

In Denmark, we are taking legal action to obtain documents and information, which we are entitled to, from the Ministry of Defence regarding the New Fighter program evaluation and decision.

In Belgium, we have made a decision not to expend company resources or money on responding to the government's request for proposals.



http://www.defense-aerospace.com/ar...ian-fighter-competition-<i>(updated)<§i>.html
 
USS Carl Vinsonin Super Hornet putosi laskussa.

USS Carl Vinson Pilot Ejects Safely at Sea
Story Number: NNS170421-21Release Date: 4/21/2017 10:57:00 AM

From Commander, U.S. 7th Fleet Public Affairs
USS CARL VINSON (NNS) -- A pilot safely ejected and was quickly recovered by a helicopter assigned to Helicopter Sea Combat Squadron 4 aboard USS Carl Vinson (CVN 70) while conducting routine flight operations during a transit in the Celebes Sea.

The incident occurred as the F/A-18E assigned to Carrier Air Wing 2 was on final approach to Carl Vinson.

The incident is currently under investigation. The pilot is being assessed by the medical team aboard Carl Vinson and there are no apparent injuries at this time.

170209-N-BL637-153.jpg

Official U.S. Navy file photo of an F/A-18E Super Hornet Strike Fighter on final approach for an arrested landing aboard the aircraft carrier USS Carl Vinson (CVN 70).

170203-N-BL637-032.jpg

Official U.S. Navy file photo of an MH-60S Sea Hawk helicopter assigned to the Black Knights of Helicopter Sea Combat Squadron (HSC) 4.

http://www.navy.mil/submit/display.asp?story_id=100031
 
USS Carl Vinsonin Super Hornet putosi laskussa.

USS Carl Vinson Pilot Ejects Safely at Sea
Story Number: NNS170421-21Release Date: 4/21/2017 10:57:00 AM

From Commander, U.S. 7th Fleet Public Affairs
USS CARL VINSON (NNS) -- A pilot safely ejected and was quickly recovered by a helicopter assigned to Helicopter Sea Combat Squadron 4 aboard USS Carl Vinson (CVN 70) while conducting routine flight operations during a transit in the Celebes Sea.

The incident occurred as the F/A-18E assigned to Carrier Air Wing 2 was on final approach to Carl Vinson.

The incident is currently under investigation. The pilot is being assessed by the medical team aboard Carl Vinson and there are no apparent injuries at this time.

170209-N-BL637-153.jpg

Official U.S. Navy file photo of an F/A-18E Super Hornet Strike Fighter on final approach for an arrested landing aboard the aircraft carrier USS Carl Vinson (CVN 70).

170203-N-BL637-032.jpg

Official U.S. Navy file photo of an MH-60S Sea Hawk helicopter assigned to the Black Knights of Helicopter Sea Combat Squadron (HSC) 4.

http://www.navy.mil/submit/display.asp?story_id=100031
Koska samat vääräleut tulee naureskelemaan tätä mitä tekivät Ryssän tukialuksen haverien kohdalla?
 
Koska samat vääräleut tulee naureskelemaan tätä mitä tekivät Ryssän tukialuksen haverien kohdalla?

Lentosuoritusten määrään verrattuna venäläisten onnettomuustilasto on sekä naurettava että säälittävä.

Koko venäläisen "lentotukialuksen" suoritus Välimeren keikalla oli säälittävän ja naurettavan välimailla.
 
Q1. What, in the Belgian RFGP, prevents the competition from being played "on a truly level playing field"?

A1: When we talk of a "level playing field" we are referring to preferences and/or criteria we saw in the RfGP, which was detailed and very clear.

There is a stated preference to follow the decisions of other EU and NATO nations that have already selected the F-35.

Beyond that, the full costs associated with this program are not being considered, for example those costs associated with upgrading or replacing equipment and facilities.

Tämän panin itsekin merkille Belgian tarjouspyynnössä, konehankintaan oli laitettu rahaa vain sen verran että saadaan itse koneet ostettua. Selvästi mielessä on F-35 ja Tanskan malli, eli ostetaan vain koneet ja muusta ei varmaan tarvi maksaa, right?? Yllätyn jos mikään muu valmistaja kuin LockMart vaivautuu vastaamaan.
 
Boeing F/A-18 + EA/18 ohjelman kehitysjohtaja uudesta F-18 E/F Block III versiosta:
- keskustietokone vaihdetaan tehokkaampaan + datafuusiota parannetaan
- CFT-tankit koneeseen
- IRST pod integroituna + tutkan parannukset
- koneen eliniän nosto 6000 tunnista 9000 h.
- häivettä parannetaan hieman lisää vs. Block II

Kustannusvaikutukset hankintaan on muutaman miljoonan USD /kone.
US NAVY lentää koneillaan 2040-luvulle ainakin.

Yksittäisen koneen valmistuskustannus tuskin nousee kohtuuttomasti, totta. Mutta entäs kehityskustannukset ja miten ne jaetaan ostajien kesken?

Foorumilla on aiemmin keskusteltu Advanced Super Hornetista, ja todettu, ettei Suomen kannata alkaa maksaa sen kehitystyötä. Nyt tehtävä päivitys voi olla hieman vaatimattomampi (kuten @Gyllis1 kirjoitti, ettei moottoria uusita), ja US Navy on mukana jakamassa kuluja, jos USN tosiaan tilaa yli 100 uutta Super Hornetia. Mutta mitä tuo silti maksaa meille? Oletan, että vientiasiakkaatkin maksavat jonkin siivun kehitystyöstä.
CFT-tankit ja IRST on jo kehitetty ja lentäneet. Häivetekniikka, tietokonepäivitys ym. + tutkapäivitykset on varmaan vielä testaamatta mutta ne eivät merkittävästi lisää kustannuksia suhteessa muuhun hävittäjän päivitykseen josta käyttäjät aina maksavat (mikään ei ole ilmaista). US NAVYn kanssa Block III parannuksia arvioidaan jo ja osa on pitkällä suunnitelmissa. Mm. 9000h rakennepidennys on edennyt jo siihen että ensi vuonna ekat Rhinot saavat tuon käsittelyn. Samalla varmaan selviää päivitetäänkö ne kokonaan Boeingin Block III- ehdotuksen mukaisiksi.

Kaikkia hävittäjiä päivitetään jatkuvasti joko tuotantoerissä (US "Block") tai sitten tietyn prosessin kautta kuten Gripen MS 20 yhdessä Meteorin palveluskäytön yhteydessä. Kyllä me maksamme AINA osan päivityksistä ja valmistajien kehitystyöstä oli kone mikä hyvänsä. Kustannuksia jyvitetään varmasti jotenkin kaikille jotka tilaavat koneen.

Boeingin johtaja vaikutti avoimelta ainakin siinä että he kuuntelevat ostajia herkästi ja haluavat tarjota erityisesti ostajalle räätälöidyn tuotteen. Olisi mielenkiintoista nähdä voisiko suomi implementoida koneeseen (F-35 tai F-18)omaa ohjelmistoaan kuten Israel tekee Adirissa. "Ilmaleijona" C3-sovellus voisi mahdollistaa korkean tason avioniikalla taistelunjohdon pienessä mittakaavassa hävittäjälle.
 
Back
Top