F/A-18 E/F Super Hornet

Vähän on toimintaympäristö muuttunut niistä ajoista kun korpikentältä lähdettiin torjuntalennolle kaulaliinat lepattaen.

Tämä on ainoa julkinen kuva HX-skenaarioista. Mitä itse veikkaat ilmasta-maahan kyvyn arvottamisesta kun katsot tätä?:

Katso liite: 30966

Vähän on toimintaympäristö muuttunut niistä ajoista kun korpikentältä lähdettiin torjuntalennolle kaulaliinat lepattaen.

Tämä on ainoa julkinen kuva HX-skenaarioista. Mitä itse veikkaat ilmasta-maahan kyvyn arvottamisesta kun katsot tätä?:

Katso liite: 30966

Valitettavasti kuva ei minulle paljoa asiaa valaise :rolleyes:, mutta kuinka paljon kannnattaa vähäisiä voimavaroja ja euroja panostaa ilmasta-maahan suhteessa ilmasta-ilmaan. Ainahan sitä voi toivoa, mutta resurssit ovat rajalliset. Rajoitetut täsmäiskut tutkiin, johtopaikkoihin yms pistemaaleihin viellä voi onnistua, mutta tarvitaanko siihen suurta raskasta konetta.:unsure:
 
Valitettavasti kuva ei minulle paljoa asiaa valaise :rolleyes:, mutta kuinka paljon kannnattaa vähäisiä voimavaroja ja euroja panostaa ilmasta-maahan suhteessa ilmasta-ilmaan. Ainahan sitä voi toivoa, mutta resurssit ovat rajalliset. Rajoitetut täsmäiskut tutkiin, johtopaikkoihin yms pistemaaleihin viellä voi onnistua, mutta tarvitaanko siihen suurta raskasta konetta.:unsure:
No, tässäkin kuvittelen ilmavoimien tietävän meitä foorumilaisia paremmin mitä suorituskykyjä tarvitaan ja millaisiin tehtäviin.
 
Eikö IT-ohjusten väistely voi olla melkoista taitolentoa?

Ei, se tehdään suurimmilla tilanteessa mahdollisilla nopeuksilla ja vaatii eri ominaisuuksia kuin mitä SH esittelee näytöksessä. (Paitsi jos koneella on itsellään käytettävissään ohjus, jolla se voi torjua lähestyvän IT-ohjuksen. Tällöin nose-pointing-kyvyistä on etua ohjustentorjunnassakin.)
 
Kuinka suuren painoarvon annat ilmasta - maahan kyvylle HX-hankkeessa? Minä luulen, että ilmavoimilla on täysityö ilmataisteluissa, jolloin pienempikin ilmasta-maahan kyky riittää, ei noita JASSM ohjuksia ole kovin montaa, ja tuskin vähiä koneita koneita uhrataan rynnäkkötehtäviin. Vastapuolella on kuitenkin vahva ilmatorjunta.
Ilmasta-maahan toiminta ei ole meillä tietenkään rynnäköintiä ainakaan lähi-ilmatuen tyyppisesti kuten Afganistanissa tai Irakissa. Sensijaan meillä on satakunta JDAM-pommia, muutama JSOW ja kymmeniä JASSM-ohjuksia. Todennäköisesti osa niistä päivitetään ja pidemmän kantaman ilmasta-maahan taktisia aseita hankitaan uuden hävittäjän kanssa, koska stand-off etäisyyttä tarvitaan lisää ilmatorjunnan vuoksi.

Ilmasta-maahan tehtävät ovat todennäköisesti pienemmässä roolissa, ilmasodankäynnin ollessa tietysti oman ilmatilanhallinnan kannalta olennaisinta. Asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoista kuin 90-luvulla, vaan ilmasta-maahan tehtävillä hankitaan myös vapautta toimia oman alueen puolustamisessa painostamalla ilmatorjuntaa ja mahdollisesti iskemällä vastapuolen lentokentille, aseiden kantamien rajoissa. Näin aiheutetaan tappioita ja vaikeutetaan vastapuolen vapaata operointia ilmassa ja maassa.

Tämän lisäksi tietysti omia maa-ja merijoukkoja on suojattava ja tuettava ilmasta hyökkäyksissä ja puolustuksessa.
Ilmasta-maahan toiminta tai ilmasta-merelle ei ole mikään No.1 meillä, mutta niiden rooli on kasvanut samalla kun koko puolustusjärjestelmämme nojaa joint-operaatioihin eikä touhua erikseen.

PV on seurannut modernia sodankäyntiä ja päivittänyt periaatteita sen mukaisiksi. Julkisesti on sanottu useaan kertaan että mikään aselaji ei pärjää nykyisellä taistelukentällä enää yksinään taistelemalla.
 
Ilmasta maahan ominaisuus saattaa nykyisissä riitatilanteissa olla ensiarvoisen tärkeä kyky. Jos vaikka Turun saariston matkailu kehittyy niissä normaaleissa purjeveneiden laiturissa kovastikin niin kyky pudottaa siihen tarkasti yllätystä harmaassa vaiheessa voi oikeasti merkitäkin. No sitten jos poliitikkojen pitää saada asiasta päättää niin sinne ehtii viedä telamiinoja ja laukaista ne vetosytyttimellä.
 
Ilmasta-maahan toiminta ei ole meillä tietenkään rynnäköintiä ainakaan lähi-ilmatuen tyyppisesti kuten Afganistanissa tai Irakissa. Sensijaan meillä on satakunta JDAM-pommia, muutama JSOW ja kymmeniä JASSM-ohjuksia

Jos noiden kaikkine paino lasketaan yhteen ja vielä oletetaan että kaikki JDAM:it on 900 kg versioita niin saadaan jotain 200 tn. Jos vaikka puolet koneista on hyökkäystehtävissä niin ko. asemäärän kuljettamiseen ei kovin montaa reissua tarvita. Eli minun nähdäkseni kaikkien HX-ehdokkaiden maksimi asekuorma on meille täysin riittävä.

Muuten, onkohan meillä tavallisia rautapommeja käytössä?
 
Muuten, onkohan meillä tavallisia rautapommeja käytössä?

En oikein usko, että meillä on yhtään rautapommeja jäljellä mistään koneesta. Ja jos olisi, niin niitä ei ole varmastikaan testattu Horneteista tai HX:stä pudotettavaksi (ne testataan aerodynamiikaltaan yhteensopiviksi ihan syystä), jos nyt edes ripustuspisteet sopisi yhteen koneiden ripustimien kanssa. Eli ei, meillä ei ole mitään rautapommia käytössä, ellei sitten noita MK-sarjan pommeja lasketa sillä oletuksella, että eihän sitä JDAM -kittiä ole pakko käyttää.
 
Jos noiden kaikkine paino lasketaan yhteen ja vielä oletetaan että kaikki JDAM:it on 900 kg versioita niin saadaan jotain 200 tn. Jos vaikka puolet koneista on hyökkäystehtävissä niin ko. asemäärän kuljettamiseen ei kovin montaa reissua tarvita. Eli minun nähdäkseni kaikkien HX-ehdokkaiden maksimi asekuorma on meille täysin riittävä.

Muuten, onkohan meillä tavallisia rautapommeja käytössä?
Taas vain arvailen.
JASSM jo sinänsä on ns. kynnysase, joten en vähättelisi ainakaan sen merkitystä. Joku tarkoitus niille muillekin on varattu ja viimeistään harmaan vaiheen aikana tehdään täydennyksiä. Luulen vaikken tiedä, että kun niitä salamyhkäisiä sopimuksia on tehty mm. USA:n kanssa ja niissä käsitellään mm. asetoimituksia, on niissä todnäk. varauduttu tähänkin. Ainakin olisi syytä.

Minkä kokoisilla vehkeillä net sitten hoideltaisiin eteenpäin, riippuu taktiikasta. Monenlaisia kohteita lienee helposti saatavilla muuallakin kuin ilmassa ja veikkaan, että välillä on käyttöä nopeasti liikkuvalle runsaasti varustetulle lavetille. Monitoimihävittäjä monitoimisimmillaan. Parvesta puolet lienee kuitenkin ilmataisteluvarustuksessa.

Monitoimikonehan taas on sellainen, joka pysäytetään välillä, ennenkuin laitetaan toisenlaiset vispilät ;-)
 
Jos noiden kaikkine paino lasketaan yhteen ja vielä oletetaan että kaikki JDAM:it on 900 kg versioita niin saadaan jotain 200 tn. Jos vaikka puolet koneista on hyökkäystehtävissä niin ko. asemäärän kuljettamiseen ei kovin montaa reissua tarvita. Eli minun nähdäkseni kaikkien HX-ehdokkaiden maksimi asekuorma on meille täysin riittävä.
Kaikki versiot eivät ole GBU-31 versioita, vaan GBU-32 ja GBU-38 versioita on myös. Noista löytyy tietoa Ilmavoimien Tube-kanavalta MLU-päivitys tai nettisivuilta.

Kyse ei alunperin ollut asekuorman riittävyydestä meille, vaan siitä kuinka paljon kuorma vaikuttaa suorituskykyyn ja toimintaan. Gripen ei nouse 600 metristä ylös 2500 kg:n kuormallakaan, saati 3 tonnilla kuten tuossa videossa. Se kannattaa muistaa kun vertaillaan koneiden suoritusarvoja paperilla. Arvostan kyllä eri tavalla Boeingin esityksiä, joissa koneissa on taistelukuormaa mukana eikä lennetä puhtaana silmukoita.
JASSM jo sinänsä on ns. kynnysase, joten en vähättelisi ainakaan sen merkitystä. Joku tarkoitus niille muillekin on varattu ja viimeistään harmaan vaiheen aikana tehdään täydennyksiä. Luulen vaikken tiedä, että kun niitä salamyhkäisiä sopimuksia on tehty mm. USA:n kanssa ja niissä käsitellään mm. asetoimituksia, on niissä todnäk. varauduttu tähänkin. Ainakin olisi syytä.
Jälleen vanha "harmaa" nostaa päätään:cautious:. Monessakin yhteydessä on todettu kaksi muutosta aikaisempiin sotiin, eli harmaa vaihe on hyvin lyhyt tai sitä ei juuri ole lainkaan ja toisaalta emme tulisi sotimaan erillissotaa, jolloin ulkomailta olisi saatavissa varmuudella sotakalustoa. Muualta ei juuri tavaraa saada jos kunnon rähinä syttyy, jossei korkeintaan läheltä eli ruotsista. Konflikteilla on tapana levitä helposti muutenkin.
Tämän takia pv panostaa valmiuteen ja jonkinlaiseen huoltovarmuuteen varastojen ja valmistuksen/korjauspalveluiden suhteen.
 
Gripen ei nouse 600 metristä ylös 2500 kg:n kuormallakaan, saati 3 tonnilla kuten tuossa videossa. Se kannattaa muistaa kun vertaillaan koneiden suoritusarvoja paperilla.

Onko tuolle lähde vai onko se arvio?

Mun mielestä tuosta 500m arvosta puhutaan yleensä MTOW-arvona. Moottorin tehosta se aikalailla on kiinni, nostovoimaa Gripenissä on yllinkyllin.

Kun Sea Gripeniä aikanaan markkinoitiin, sanottiin että katapultilta Gripen lähtisi täydellä 16,5t kuormalla, rampilta (siis <150m) kuormattavuus laskisi kolmanneksella, eli vajaaseen viiteen ja puoleen tonniin. Tämä tarkoittaisi kahden tonnin ulkoista kuormaa. Bring-back-kyky olisi 11,5 tonnia.
 
Onko tuolle lähde vai onko se arvio?

Mun mielestä tuosta 500m arvosta puhutaan yleensä MTOW-arvona. Moottorin tehosta se aikalailla on kiinni, nostovoimaa Gripenissä on yllinkyllin.

Kun Sea Gripeniä aikanaan markkinoitiin, sanottiin että katapultilta Gripen lähtisi täydellä 16,5t kuormalla, rampilta (siis <150m) kuormattavuus laskisi kolmanneksella, eli vajaaseen viiteen ja puoleen tonniin. Tämä tarkoittaisi kahden tonnin ulkoista kuormaa. Bring-back-kyky olisi 11,5 tonnia.
Mielenkiintoinen heitto tuo gripenin noste, mihin perustuu tuo "nostovoimaa Gripenissä on yllinkyllin" teksti? Deltasiipisen nosteen määrittely ei ole helppoa ja minusta kun tuntuu hieman nyt sille, että paperinpaino juttelee asiasta, josta on vain vähän tietoa puheen tueksi!
 
Viimeksi muokattu:
Valitettavasti kuva ei minulle paljoa asiaa valaise :rolleyes:, mutta kuinka paljon kannnattaa vähäisiä voimavaroja ja euroja panostaa ilmasta-maahan suhteessa ilmasta-ilmaan. Ainahan sitä voi toivoa, mutta resurssit ovat rajalliset. Rajoitetut täsmäiskut tutkiin, johtopaikkoihin yms pistemaaleihin viellä voi onnistua, mutta tarvitaanko siihen suurta raskasta konetta.:unsure:

Koska hävittäjät ovat niin kalliita sensorialustoja, niin nykypäivän asevoimien täytyy ottaa huomioon mahdollisuus käyttää niitä myös muissa kuin puhtaasti ilmapuolustuksillisissa tehtävissä: olisi hölmöä jos monen kymmenen miljoonan arvoiset "not a pound for air-to-ground" -koneet idlaisivat kentällä tilanteessa jossa ilmahyökkäyskyvystä olisikin hyötyä. Kyse ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole enää niin massiivisesta kustannusinvestoinnista - noin kokonaiskuvassa - kuin mitä oli tilanne joskus 60-luvulla kun hävittäjät ja rynnäkkökoneet olivat usein ikäänkuin 'eri maailmassa'. Vaikka MLU2:n ilmasta-maahan modifikaatioiden ja aseiden hintoja kauhisteltiin, niin Hornet-kaluston kokonaiskustannuksissa puhutaan korkeintaan noin 10% lisäyksestä, jos siitäkään.

Pikkuisen nauratti kun näin ensimmäisen kerran tuon kuvan ilmavoimien skenaariovaatimuksista. Huomattavasti kovempaa settiä kuin vaikka mitä Tanskan evaluaation skenaariot. Edes häiveelle ei ole tehty hommaa helpoksi eikä voi senkään kanssa olettaa että vain tanssitaan lattialle ja pokataan pahikset. Jos kaikki skenut on tuota tasoa niin ei ihme jos Growlerit yms on "tulleet ässänä hihasta" tarjouksiin.
 
Ihmeesti Swedu panostaa deltasiipeen...?
Heillä on pitkä historia deltasiipien kanssa. Mutta lentokone aina optimoidaan raja-arvoihin, kuten vaikkapa siihen maksimi kuormaa, tms raja-arvoon ja siitä seuraa se, ettei missään rakenteessa oli "kosolti" ylimääräisiä kykyjä, pikemminkin päinvastoin. Drakenia kun muistelen, niin se oli ainakin täysillä massoilla kuin silitysrauta lentää ja ilman hitonmoista tehoa lensi kuin flyygeli parvekkeelta...
 
Käytännössä kaikissa hävittäjissä on nykyään jonkinlaiset deltasiivet.
 
Back
Top