F/A-18 E/F Super Hornet

Mielenkiintoinen heitto tuo gripenin noste, mihin perustuu tuo "nostovoimaa Gripenissä on yllinkyllin" teksti? Deltasiipisen nosteen määrittely ei ole helppoa ja minusta kun tuntuu hieman nyt sille, että paperinpaino juttelee asiasta, josta on vain vähän tietoa puheen tueksi!

En tiedä aerodynamiikasta enempää kuin aiheesta kiinnostuneen PPL-pilotin tarvitsee, mutta lueskelen mielenkiinnolla kaikenlaista, kuten tämä: https://www.scribd.com/document/367...-of-the-SAAB-JAS-39-Gripen-Aircraft-AIAA-1991

Drakenin ja Gripenin oleellinen ero lienee canardeissa ja siinä, että ohjausjärjestelmä saa sopivat virtaukset aikaan sinne minne kulloinkin pitää. Sukupolvien eron näkee jo siinä, että Drakenin moottori piti saada niin eteen kuin mahdollista, Gripenissä niin taakse kuin mahdollista. Draken on 1950-luvun ansiokasta designia ajalta, jolloin todella muoto ja siiven suhde massakeskipisteeseen piti optimoida yhteen tai kahteen tiettyyn tilaan, eikä ollut nykyistä kykyä muuttaa laitteen aerodynaamista muotoa sekunnin osissa lentotilan ja tavoitteen edellyttämillä tavoilla. Eikö vain?

Heti kun näemme Gripenin nousevan täydessä kuormassa F414-moottorilla, alkaa löytyä tietäjiä. Siihen asti arvaillaan ja arvioidaan lähteitä.
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka suuren painoarvon annat ilmasta - maahan kyvylle HX-hankkeessa? Minä luulen, että ilmavoimilla on täysityö ilmataisteluissa, jolloin pienempikin ilmasta-maahan kyky riittää, ei noita JASSM ohjuksia ole kovin montaa, ja tuskin vähiä koneita koneita uhrataan rynnäkkötehtäviin. Vastapuolella on kuitenkin vahva ilmatorjunta.

Perimmäinen ajatus tässä oli, että jos kaksi konetta toinen ottaa suuremman asekuorman mutta on kalliimpi käyttää ja toinen pienemmällä asekuormalla mutta edullisempi käyttökustanuksilaan olisi vastakkain niin kummanpuolelle kallistuisitte? Muuten ominaisuuksiltaan suhteelisen tasapuolisia. Näin teoreettisena mahdollisuutena.
 
Perimmäinen ajatus tässä oli, että jos kaksi konetta toinen ottaa suuremman asekuorman mutta on kalliimpi käyttää ja toinen pienemmällä asekuormalla mutta edullisempi käyttökustanuksilaan olisi vastakkain niin kummanpuolelle kallistuisitte? Muuten ominaisuuksiltaan suhteelisen tasapuolisia. Näin teoreettisena mahdollisuutena.

Olisiko se pienempi kuorma kuitenkin tarpeeksi suuri? Tai olisiko se kalliimpi liian kallis? Edullisempi vaihtoehto on varmasti houkutteleva mutta suorituskyky ratkaisee. Liian korkeat käyttökustannukset voivat pudottaa jonkun tyypin pois pelistä.
 
Perimmäinen ajatus tässä oli, että jos kaksi konetta toinen ottaa suuremman asekuorman mutta on kalliimpi käyttää ja toinen pienemmällä asekuormalla mutta edullisempi käyttökustanuksilaan olisi vastakkain niin kummanpuolelle kallistuisitte? Muuten ominaisuuksiltaan suhteelisen tasapuolisia. Näin teoreettisena mahdollisuutena.

Asekuorma ei ole kaikki kaikessa, mutta olennaista se on sitten kun ruvetaan iskemään rankemmin maakohteisiin. Se merkitsee myös että minkälaista kuormaa kone voi kantaa missäkin ripustimessa. Tietysti on eroa esimerkiksi siinä että jos joku kone pystyy kantamaan 4+2 ohjusta ilmasta-ilmaan roolissa ja toinen 8+2. Osa ripustimista menee vaihtelevasti polttoaineelle. Sitten jos mukaan tarvitaan maalinnussäiliöitä tai häirintäpodeja niin nekin kuppaavat ainakin kantavuutta jos ei muuta.

Molempien jenkkikoneiden etu on siinä että kun käytössä on kaikki storet siipien allakin, F-35A:n ja F-18E:n suuri sisäinen pa-määrä vapauttaa ripustimia asekuormalle. F-18E saa CFT-tankit, joilla sillä on A-A roolissakin etuna että kohtalaisella kantamalla ulkosia säililöitä ei välttämättä tarvita, vaan ilmataisteluohjuksia voidaan lyödä 10 kpl helposti kyytiin.


F35+payload+data+2012.bmp

0*YCNKYXNPtIX-Fx-X
 
Jos noiden kaikkine paino lasketaan yhteen ja vielä oletetaan että kaikki JDAM:it on 900 kg versioita niin saadaan jotain 200 tn. Jos vaikka puolet koneista on hyökkäystehtävissä niin ko. asemäärän kuljettamiseen ei kovin montaa reissua tarvita. Eli minun nähdäkseni kaikkien HX-ehdokkaiden maksimi asekuorma on meille täysin riittävä.

Muuten, onkohan meillä tavallisia rautapommeja käytössä?
En oikein usko, että meillä on yhtään rautapommeja jäljellä mistään koneesta. Ja jos olisi, niin niitä ei ole varmastikaan testattu Horneteista tai HX:stä pudotettavaksi (ne testataan aerodynamiikaltaan yhteensopiviksi ihan syystä), jos nyt edes ripustuspisteet sopisi yhteen koneiden ripustimien kanssa. Eli ei, meillä ei ole mitään rautapommia käytössä, ellei sitten noita MK-sarjan pommeja lasketa sillä oletuksella, että eihän sitä JDAM -kittiä ole pakko käyttää.
Hawkeissa on ainakin ollut brittiläisiä pommeja. Kuviin on tosin päätynyt ainoastaan brittiläisiä harjoituspommeja, mutta myös jostain muista pommimalleista on ollut mainintoja.
 
Kaikki versiot eivät ole GBU-31 versioita, vaan GBU-32 ja GBU-38 versioita on myös. Noista löytyy tietoa Ilmavoimien Tube-kanavalta MLU-päivitys tai nettisivuilta.

Kyse ei alunperin ollut asekuorman riittävyydestä meille, vaan siitä kuinka paljon kuorma vaikuttaa suorituskykyyn ja toimintaan. Gripen ei nouse 600 metristä ylös 2500 kg:n kuormallakaan, saati 3 tonnilla kuten tuossa videossa. Se kannattaa muistaa kun vertaillaan koneiden suoritusarvoja paperilla. Arvostan kyllä eri tavalla Boeingin esityksiä, joissa koneissa on taistelukuormaa mukana eikä lennetä puhtaana silmukoita.

Jälleen vanha "harmaa" nostaa päätään:cautious:. Monessakin yhteydessä on todettu kaksi muutosta aikaisempiin sotiin, eli harmaa vaihe on hyvin lyhyt tai sitä ei juuri ole lainkaan ja toisaalta emme tulisi sotimaan erillissotaa, jolloin ulkomailta olisi saatavissa varmuudella sotakalustoa. Muualta ei juuri tavaraa saada jos kunnon rähinä syttyy, jossei korkeintaan läheltä eli ruotsista. Konflikteilla on tapana levitä helposti muutenkin.
Tämän takia pv panostaa valmiuteen ja jonkinlaiseen huoltovarmuuteen varastojen ja valmistuksen/korjauspalveluiden suhteen.
Kiitos, kun otit puheeksi tuon harmauden. Heittelin sen nimittäin tekstiin aika lailla puol'huolimattomasti. Asiahan on jo perusluonteeltaan epämääräinen ja harmauteen viittaaminen voi hämärtää tarkoituksen.

Tarkoitin hiljalleen kehittyvää tilaa, jonka lähinnä ulkopolitiikan asiantuntijat (pl. ministerit) havaitsevat. Loppuvaihe on varmaankin lyhyt ja yllättävä; sanoisinko, että tilanne kehittyy pitkälti lineaarisesti, mutta lopulta toinen derivaatta ja ehkä kolmaskin ottavat tuulta.
Juuri nyt meillä Suomessa lienee menossa erilaisten kohujen aiheuttama hengähdystauko - ainakin julkisuudessa. Vaaleihinkaan ei tiemmä juuri yritetty vaikuttaa ja idän iloksi teki Nato-myönteinen puolueemme kaiken tarpeellisen ihan itse.
 
Kiitos, kun otit puheeksi tuon harmauden. Heittelin sen nimittäin tekstiin aika lailla puol'huolimattomasti. Asiahan on jo perusluonteeltaan epämääräinen ja harmauteen viittaaminen voi hämärtää tarkoituksen.

Tarkoitin hiljalleen kehittyvää tilaa, jonka lähinnä ulkopolitiikan asiantuntijat (pl. ministerit) havaitsevat. Loppuvaihe on varmaankin lyhyt ja yllättävä; sanoisinko, että tilanne kehittyy pitkälti lineaarisesti, mutta lopulta toinen derivaatta ja ehkä kolmaskin ottavat tuulta.
Juuri nyt meillä Suomessa lienee menossa erilaisten kohujen aiheuttama hengähdystauko - ainakin julkisuudessa. Vaaleihinkaan ei tiemmä juuri yritetty vaikuttaa ja idän iloksi teki Nato-myönteinen puolueemme kaiken tarpeellisen ihan itse.
Tämä on tuntematon alue nykyään. Ukrainan jälkeen länsi oli pöllämystynyt ja sekaisin Putinin yllättävästä liikeestä. Hybridi oli jotain uutta, joka ei sopinut ulkopolitiikan asiantuntijoiden narratiiviin venäjästä. Nyt NATO ja länsimaat ovat jo kartalla sekä hereillä, joten Putin ei käytä samaa korttia uudelleen ihan heti. Se ei tietenkään tarkoita että meidän ei pitäisi olla varautunut hybridiin.

Järkevintä on varautua siihen mikä on sotilaallisesti ja poliittisesti kaikken epätodennäköisintä, koska siellä yllätyksen ja vaikuttavuuden teho on maksimaalinen sellaisiin, jotka eivät ole varautuneet.
 
Tämä on tuntematon alue nykyään. Ukrainan jälkeen länsi oli pöllämystynyt ja sekaisin Putinin yllättävästä liikeestä. Hybridi oli jotain uutta, joka ei sopinut ulkopolitiikan asiantuntijoiden narratiiviin venäjästä. Nyt NATO ja länsimaat ovat jo kartalla sekä hereillä, joten Putin ei käytä samaa korttia uudelleen ihan heti. Se ei tietenkään tarkoita että meidän ei pitäisi olla varautunut hybridiin.

Järkevintä on varautua siihen mikä on sotilaallisesti ja poliittisesti kaikken epätodennäköisintä, koska siellä yllätyksen ja vaikuttavuuden teho on maksimaalinen sellaisiin, jotka eivät ole varautuneet.
Heippatirallaa! Puhkaisin homekuoren Harmaa vaihe -ketjusta ja ehdotan, että siellä palataan aiheeseen oikein isolla miekalla, sillä aihe on päivä päivältä ajankohtaisempi!
 
Multa oli jäänyt huomaamatta, että Hornet-operaattori Kuwait korvaa koneensa Super Hornetilla: https://www.flightglobal.com/news/a...-contract-to-deliver-28-super-hornets-447237/

Wikipedian mukaan Kuwait tilaisi myös Typhooneja. 40 Superhönön tilausvaltuutuksen arvo 10,1 mrd USD. Kahden eri konetyypin käyttö on erikoinen veto, lieköhän tarkoituksena käyttää Typhoonia hävittäjänä ja SH:ta hävittäjäpommittajana? Growlereista ei tosin ole mainintaa.
 
Multa oli jäänyt huomaamatta, että Hornet-operaattori Kuwait korvaa koneensa Super Hornetilla: https://www.flightglobal.com/news/a...-contract-to-deliver-28-super-hornets-447237/

Wikipedian mukaan Kuwait tilaisi myös Typhooneja. 40 Superhönön tilausvaltuutuksen arvo 10,1 mrd USD. Kahden eri konetyypin käyttö on erikoinen veto, lieköhän tarkoituksena käyttää Typhoonia hävittäjänä ja SH:ta hävittäjäpommittajana? Growlereista ei tosin ole mainintaa.

Turvallisuuspolitiikkaa. Qatar on ääriesimerkki ystävien ostamisesta.

Growlereita tuskin halutaan tuolle suunnalle myydä, liian edistynyttä kalustoa vääriin käsiin päätyessään ja Israel ei välttämättä pitäisi siitä. Yrittiväthän amerikkalaiset estää Storm Shadowinkin myynnin Egyptiin ITAR-säännöksiin vedoten. Itselleni on jäänyt epäselväksi, korvataanko amerikkalaisosat eurooppalaisilla vai saatiinko amerikkalaiset hyväksymään kauppa.

 
Merkittävä osa nykyisten teollisuusmaiden teollisuudesta on joko aseteollisuutta taikka matkustajalentokoneteollisuutta. Näille pitää löytyä tilaajia, jotta talousjärjestelmä toimii. Ne mitä lähi-itään myydään, ovat enimmäkseen kauppapolitiikkaa; emiirit hankkivat kavereita, kaupallisia ja poliittisia sitoumuksia ja liikevaihtoa monesta suunnasta yhtaikaa ja saavat "sivutuotteena" myös sodankäyntikykyä. Qatar saattaa hiukan erottua muusta joukosta sillä, että se on Saudien maalitauluna ja sillä on akuutti motivaatio olla mahdollisimman vahva. Sotakonekaupat lienevät joka tapauksessa pienempi osa tästä; matkustajakoneiden miljardit ovat merkittävämpiä ja niiden kylkiäisinä, enemmän tai vähemmän, saattaa kulkea muutamat sotakonemiljardit. Vaikka näillä ei virallisesti mitään yhteyttä toisiinsa olekaan. Virallisesti kilpaillaan sotakoneiden ominaisuuksilla.
 
Australia osti 24 Super Hornettia inflaatio mukaan laskettuna noin 2.35 miljardin euron hinnalla.

Tuo olisi 98 miljoonaa euroa per SuperHerhiläinen. Eli olisimme siinä kuuden ja seitsemän miljardin välissä HXn suhteen.

Näin edullisilla hinnoilla voisi tulla kyseeseen esimerkiksi ostaa 72 Super Hornettia ja 10 Growleria.

Tai jos pysytään siinä Ilmavoimien komentajan ilmoittamassa suuruusluokassa (62-66), niin se olisi 56 Super Hornettia ja 10 Growleria.
 
Yli 64 koneesta on turha haaveilla, sanon minä. Olisihan se toki mehevää saada muutama Growler tuon yli vedoten ylimääräiseen ELSO-kykyyn, mutta realistista se ei ole.
 
Ainakin Saabin tarjous menee yli 64n noilla tutkakoneilla sen parin verran tuohon 66 koneeseen. Eli samalla olettamalla Boeingin tarjous voisi sisältää tuon 56 Super Hornettia ja 10 Growleria.
 
Meille tehdyistä tarjouksista nyt ei vaan voi olettaa yhtään mitään joidenkin wikipedia-lukujen pohjalta räknäämällä.
 
Jos nyt "SuperHönö" tulisi, niin 64 F/A-18 E/F + 6 EA-18G olisi toimiva kokonaisuus, mielestäni.
 
Back
Top