Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Varmaan teknisesti kyllä, jos Growlerin häirintälähettimistä löytyy sopivat taajuusalueet. Käytännössä siinä ei kyllä olisi paljoakaan järkeä. Lennokki pörrää ehkä 150 km/h tuntivauhdilla jonkin kohteen ympärillä, josta Growler pyyhkäisee ohi 800-900 km/h. Häirintä ei montaa sekuntia kestäisi... Taas tilanne, jossa >100 M€ maksava väkisinkin harvalukuinen Growler kaartelisi jonkin yksittäisen lennokin ympärillä, olisi aikamoista resurssien haaskausta. Growler-lentotuntikin maksaa varmaan luokkaa 10 k€/h, muutaman tunnin lennolla olisi halvempaa hankkia vaikka ELSO-lennokki.Nyt sitten tuhannen taalan kysymys: Pystyisikö Growlerilla lamauttamaan vihollisen lennokit?
Savonlinnasta on noin 55 km rajalle eli ihan pikku rimpulalla tuota matkaa ei tehdä. Venäjällä on Wikipedian mukaan kolme (oikeastaan 1-2) lennokkityyppiä, joilla kantomatka ja toiminta-aika riittävät rajalta Savonlinnaan. (Voi olla, että Wikipedian lista ei ole täydellinen, mutta juuri nyt ei ehdi kaivaa tarkemmin):Kuvitellaanpa tilanne liikekannallepano: Savonlinnan tuntumaan on perustettu PERK. Savonlinnan perkki on perustamassa jääkäripataljoonaa samaan aikaan, kun Smerchit ajelevat asemaan rajan pintaan jonnekin Suviaro-Raivio välille. Sitten Savonlinnan alueella alkaa pörrätä lennokkeja. Paljon sellaisia, halpaa massatavaraa ja vähän kalliimpia. Ukrainan sodasta on opittu, että lennokin kuulemisen jälkeen aikaa on ehkä n. 10 minuuttia keskityksen alkamiseen. Odotellaanko ja katsotaan riittääkö A2 keltaisella röyhkeys ampumaan, vai tehdäänkö itse jotain?
Jos saamme lennokit alas ELSOlla, tilanne ei eskaloidu. Jos ammumme Smerchejä rajan yli, eskaloituu..
Jos A2 keltainen ampuu, menetämme pataljoonan.
Miksi ihmeessä jokaisen isomman kaupungin ympäristössä pitäisi olla ELSO-kykyä? ELSO-kykyä tarvitaan siellä, missä siitä on jotain hyötyä. Kaikilla armeijoilla ELSO-laitteet ovat niukkuushyödykkeitä ja niitä käytettäisiin hyvin painopisteisesti. Kriisin alkuaiheessa niitä varmaankin käytettäisiin lähinnä signaalitiedusteluun ("pelkkä vastaanotin päällä") ja ratkaisutaistelussa häirinnällä turvattaisiin omaa hyökkäystä. Missään nimessä Growler ei ole lavetti, jota voisi tai kannattaisi käyttää takalinjoilla. Miksi ihmeessä niillä pitäisi hoitaa "isompi alue"? ELSO on voimalaji, häirintä perustuu useimmiten raakaan voimaan eli sopivalla taajuusalueella riittävän voimakkaaseen signaalin voimakkuuteen. Häirinnästä saadaan sitä suurempi hyöty, mitä tarkemmin se onnistutaan keskittämään haluttua kohdetta vastaan. Esimerkiksi S400-patterin tutkia vastaan voisi toimia useammalla maalavetilla, joiden antennit suunnataan tarkasti kohteeseen tai vaihtoehtoisesti ylilennettäessä hetkellisesti esimerkiksi Growlerilla. Muistathan myös, että signaalin voimakkuus vaimenee eksponentiaalisesti etäisyyden kasvaessa, etäisyyden tuplaantuessa tarvitaan nelinkertainen häirintäteho!Meni totaalisen OT:ksi. Tarkoitukseni oli havainnollistaa tilannetta, jossa nopeasti siirreltävästä ELSOsta olisi hyötyä. En oikein voi kuvitella tilannetta, että täyden liikekannallepanotohinan aikana olisi käytössä maasta käytettävää ELSO laitteistoa riittävästi jokaisen vähänkin isomman kaupungin ympäristöön ja sen lisäksi vielä operatiivisille joukoille. Muutama Growler voisi hoitaa isomman alueen.
ALQ-99 podi vaan alkaa olla jo hyvin vanha. En ole ihan vakuuttunut enää sen kyvyistä nykyaikaisella taistelukentällä.
Savonlinnasta on noin 55 km rajalle eli ihan pikku rimpulalla tuota matkaa ei tehdä. Venäjällä on Wikipedian mukaan kolme (oikeastaan 1-2) lennokkityyppiä, joilla kantomatka ja toiminta-aika riittävät rajalta Savonlinnaan. (Voi olla, että Wikipedian lista ei ole täydellinen, mutta juuri nyt ei ehdi kaivaa tarkemmin):
Orlan-10:ä ei välttämättä ole aivan satamäärin Venäjällä vielä käytössä.
- Kamov Ka-137, toimintasäde 500 km, toiminta-aika 4h, nopeus 175 km/h (huom. Wikipedian teknisissä tiedoissa on vähän Siperian lisää: pallogrillin mallisen Kamovin maksimi lentonopeus on 175 km/h ja toiminta-aika 4h eli toimintasäde ei voi millään olla 500 km! Kamov voisi toimia Savonlinnan päällä max 2 h)
- Orlan-10, toimintasäde 140 km, toiminta-aika 16 h Tämä olisi varmasti ensisijainen UAV, joita Suomessakin saatettaisiin nähdä. Näitä on mm. ammuttu alas Ukrainassa ja IAI:n peruskonstruktiota ei edes veli-venäläinen ole pystynyt pilaamaan. Toimintasäde ja -aika näyttäisivät maallikolle ihan oikean suuruisilta, kyseessä on suurin piirtein kotoisen Rangerin kokoinen ja varmaan ominaisuuksiltaankin vastaava UAV.
- ZALA 421-06, toimintasäde Wikin mukaan 400 km, toiminta-aika 0,5 h (jep jep, lennokki lentää Wikin mukaan maksimissaan 89 km/h ja toiminta-aika 0,5 h eli toimintasäde jää varmasti alle 40 km:n)
Veikkaan, että kyse on siitä, että uskovat kongressin hyväksyvän USA:n merivoimien aikeet hankkia 28 uutta Super Hornettia seuraavien vuosien aikana. Nykyiselläänhän uusia on tarkoitus hankkia vain 14 kappaletta (korvaamaan menetettyjä ja loppuunlennettyjä), jonka jälkeen tuotantolinja on katkolla.Mitähän Boeingilla tietävät vai vedättävätkö vaan osakkeenomistajia?
"Boeing Co. is increasingly confident a pipeline of potential orders will keep its combat jet plant in St. Louis open into the 2020s, the aerospace company's chief executive said Monday."
http://www.nasdaq.com/article/boein...en-in-2020s-20160502-00904?platform=hootsuite
Siellä myöhemmin mainitaan tällaista: "Boeing Chief Executive Dennis Muilenburg said recent Pentagon budget proposals, if approved by Congress, would buy more F/A-18s and potential overseas F-15 deals gave the plant more breathing room."
The Navy has already put on contract three Super Hornet upgrades included in Boeing’s new Advanced Super Hornet design. The service will upgrade its Raytheon AN/APG-79 Active Electronically Scanned Array (AESA) radar. It will add the Integrated Defensive Electronic Countermeasures (IDECM) Block IV with increased electronic warfare self-protection, which is set to be fielded later this year. And the Navy will buy Lockheed Martin’s Infrared Search and Track (IRST) sensor system to supplement the aircraft’s radar, which is set to reach initial operational capability for the first block later this decade, Gillian said.
The advanced engine, a project with General Electrics, would add more thrust and fuel efficiency but comes with a high price tag, making it the least likely of the items on Boeing’s wish list.
Ikävä kyllä se kaikkein kallein vaihtoehtoNoviisina sanoisin et kaks eri konetta saattaisi olla harkinnan paikka.
4. Tekniset ominaisuudet. Super Hornet kehitettiin aikoinaan paikkaamaan juuri niitä puutteita, mitä alkuperäisessä Hornetissa oli ilmennyt Yhdysvaltain laivaston palveluskäytössä. Kone omaa olennaisesti alkuperäistä Hornetia pidemmän toimintasäteen, siinä on enemmän aseripustimia, ja se kantaa suuremman asekuorman kuin alkuperäinen Hornet. Lisäksi koneen tutkapoikkipinta-alaa on merkittävästi pienennetty, ja koneessa on huippuluokan sensorit (AESA-tutka ja IRST-sensori) sekä ELSO-järjestelmä.
No eipä sitten taida jäädä paljon vaihtoehtoja.Ikävä kyllä se kaikkein kallein vaihtoehto
Toimintasäde on Hornetia pidempi, mutta eikös se ole kaikissa konetyypeissä, joita meille on tarjolla? Sitä paitsi pitkän toimintasäteen hyödyt tulevat esiin nähdäkseni lähinnä rynnäköinnissä kaukana sijaitseviin maaleihin, mkä tuskin on ilmavoimien tärkeimpiä tehtäviä. Vihollisen ilmapuolustus on liian vahva, minkä vuoksi vaikuttaminen tuollaisiin maaleihin hoidetaan kaukovaikutusaseilla (JASSM). Lähinnä Super Hornetin suurehko "bringback weight" saattaa olla hyödyllinen ominaisuus, jos syystä tai toisesta pitää tulla laskuun JASSM:t ja melkein täysi polttoainelasti mukana. Tosin maalle laskeuduttaessa bringback weight on ilmeisesti joka tapauksessa suurempi kuin lentotukialukselle laskeuduttaessa, joten en tiedä, missä määrin tämä on Hornetillekaan ongelma.
Myös AESA-tutka ja IRST-sensori sisältyvät käsittääkseni niin Gripeniin, Rafaleen, Typhooniin kuin Joint Strike Fighteriin. Super Hornetin nokka on kyllä suuri, ja sinne mahtuu periaatteessa iso ja tehokas tutka, mitä voi pitää etuna. Toisaalta sitten taas IRST on jokseenkin alkeellinen, kun se ei ole integroitu koneeseen, vaan kannetaan erikseen. En siis usko, että Super Hornet tarjoaisi jotakin merkittävää etua sensoreissa suhteessa muihin ehdokkaisiin.
Harmi ettei ole taloudellista päivittää vanhoja Hornetteja SH-standardiin, kuten tuossa Kalastajan linkissä todettiin, saavutusarvoiltaan ja liikehtimiskyvyiltään se meidän Hornetti on paras Hornet. Super Hornetin kohtalo Suomen osalta ratkeaa osittain jo parin lähivuoden aikana, mikäli vientiasiakkaita ei tule lisää tai USMC pakoteta tilaamaan konetta, ei se tule olemaan tuotannossa enää 2021.
Olisi vielä parempi jos Kanada ostaisi pikimmiten F-35:n. F-35:n hinta / kone olisi 1 M€ halvempi (Suomelle) jos Kanada on mukana ohjelmassa.Anyhoo, meidän valintaprosessimme kannalta olisi toki hyvä uutinen jos Super Hornet saisi lisää tilauksia.