F/A-18 E/F Super Hornet

Mustaruuti kirjoitti:
Siinä on monta tekijää
  • Virtausvolyymi
  • Kaasujen pitoisuudet: happi, hiilidioksidi, häkä
  • Mahdolliset muut epäpuhtaudet
  • G-rasitus
  • G-puku
Esim hengitystä ihmisellä säätelee hiilidioksidipitoisuus, ei happipitoisuus. Tai jälkimmäinen tulee perässä.

Sukeltajilla tulee vielä omat ongelmansa ilman typestä paineessa. Siksi käytetään usein erilaisia muita kaasuja tai järjestelmiä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuh, oikaisin jo nuo "tylsät" selvitysvaiheet. :)
 
Tämän Boeingin HX-hanketta varten PV:lle toimittaman videon pohjalta näyttäisivät myyvän edullisuutta, alhaisinta riskiä.
Silti modulaarinen Advanced SH -konsepti saa aika näyttävästi tilaa, CTF:t ja uusi tehokkaampi motti käydään läpi.
Tämä oikeastaan mitätöi edullisuusargumenttia ja ajaa sellaisten ratkaisujen pariin, jota muut eivät hanki.
Kokonaisuutena minusta myydään vaivattomuutta.
http://www.defmin.fi/puolustushalli...aytyvat/yhdysvallat_boeing_ja_lockheed_martin

Mietteitä?
 
Myyvempi versio:
  • The Hornet has been serving the US NAVY and Finnish Air Force well.
  • US NAVY has already moved to the Superhornet, a more capable bigger brother for the Finnish Hornet
  • As for the US NAVY, The Superhornet is the logical succession for the Finnish Hornet, building on and leveraging the experiences and mutual co-operation between Boeing and FAF
  • Superhornet has integrated the most weapons of any fighter and is the proven, cost-efficient choice
  • The Advanced superhornet brings even more advances onto the table and is ready to take on any adversary, far into the future

Mitäs muita kaneetteja tulee mieleen?
 
Olisin toivonut boeingilta hitusen parempaa mainosta. Eräs huomioitava asia on etteivät he sanallakaan maininneet F-15:sta.. voidaan siis melko varmasti haudata toiveet sen hankinnasta.
 
Nyt sitten tuhannen taalan kysymys: Pystyisikö Growlerilla lamauttamaan vihollisen lennokit?
 
SJ kirjoitti:
Riippuu minkälainen lennokki. Siis osaako se lennokki toimia miten paljon ilman kontaktia komentokeskukseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voisi kuvitella, että lähes kaikki nykyään valmistettavat järkevän kokoiset (kilogramma-luokassa gramma-luokan sijaan) sotilaskäyttöön tarkoitetut lennokit osaisivat lentää ilman kontaktia komentokeskukseen ja jos huomaavat yhteyden katkeavan, niin seurata joko ennalta määriteltyä lentosuunnitelmaa tai palata suoraan "kotipesään". Jopa israelilainen Orbiter, joka on varsinainen halpis-UAV, kykenee lentämään GPS-INS-paikannuksen varassa. Tällöin satelliittipaikannuksen käyttämien taajuuksien häirintäkään ei ole ylivoimainen ongelma, mitä nyt INS:n varassa tarkkuus heikkenee, eikä UAV välttämättä laskeudu ihan metrilleen haluttuun paikkaan.

Hyötyä toki tuostakin on, jos saadaan viivytettyä vihollisen keräämän tiedon saamista hyötykäyttöön. Kun lennokki suorittaa lentonsa, lennokin keräämä data analysoidaan muistikortilta ja mielenkiintoiset kohteet merkitään kartalle, on kulunut jo suhteellisen pitkään, ja liikkuvammat kohteet ovat ehtineet vaihtaa paikkaa.

Mutta sitten taas, olisiko lennokkien häirintä kustannustehokkaampaa maasta käsin toteutettuna? Voisi kuvitella, että yhden (saati sitten vaikka kahdeksan) "murisevan herhiläisen" hinnalla saisi aika hitonmoisen määrän maasijoitteista ELSO-kalustoa. Me puolustamme, emme hyökkää. @Quixote
 
Huhta kirjoitti:
Mutta sitten taas, olisiko lennokkien häirintä kustannustehokkaampaa maasta käsin toteutettuna? Voisi kuvitella, että yhden (saati sitten vaikka kahdeksan) "murisevan herhiläisen" hinnalla saisi aika hitonmoisen määrän maasijoitteista ELSO-kalustoa. Me puolustamme, emme hyökkää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehkä on, ehkä ei. Toisaalta maalle sijoittamalla säästyy aika paljon kuljetusalustan hinnassa, ja sähkötehoakin on helppo saada käyttöön runsaammin määrin. Toisaalta taas horisontti sijoittuu aika paljon lähemmäs, eikä häirintää ikinä päästä suorittamaan kohdetta korkeammalta. Viimeinen pointti toki on merkityksellinen lähinnä satelliittilinkkiä käyttävien lennokkien häirinnässä, kun nämä antennit tuppaavat olemaan suunnatut taivaalle eivätkä välitä tuon taivaallista maan päältä tulevista signaaleista.
 
Huhta kirjoitti:
Mutta sitten taas, olisiko lennokkien häirintä kustannustehokkaampaa maasta käsin toteutettuna? Voisi kuvitella, että yhden (saati sitten vaikka kahdeksan) "murisevan herhiläisen" hinnalla saisi aika hitonmoisen määrän maasijoitteista ELSO-kalustoa. Me puolustamme, emme hyökkää. @Quixote
Klikkaa laajentaaksesi...

Muuten olen aika samaa mieltä @Huhta :n kanssa, mutta pari kohtaa kommentoisin. Selvää on, että unelmointi Growlerista on teoreettista. Tarvetta varmasti olisi, mutta perinteinen rahapula estänee tällaiset kaavailut.

Käyttökohde maasijoitteisella ja lentävällä ELSO-kalustolla on täysin erilainen. Maalle sijoitettu on väkisinkin varsin staattinen. Tällaisia voisi olla valmiiksi sijoitettuna esim. Kymenlaakso-Kurskiin, Lappiin ja pääkaupunkiseudulle, mutta asemanvaihdot ja antennihässäköiden pystytykset vaativat oman aikansa. Etuna toisaalta on pitkäaikainen toimintakyky. Painopisteen muodostamiseen lentolavetti on parempi. Ja on vaikea nähdä, että tehtävää suorittavaa lento-osastoa voitaisiin paremmin tukea ELSOlla kuin hävittäjää vastaavalla lavetilla / laveteilla, jotka lentävät osaston mukana!

Huhdan postauksen viimeinen lause särähti erityisesti korvaan. Ehkä emme suunnittele strategista hyökkäystä Uralille, mutta aivan varmasti puolustusvoimat sotatilanteessa hyökkäisivät ja kovaa!!! Mieliin voi palauttaa kaunokirjallisuudesta tutun "puolustussodan stratekian": "Jos sie lähet juoksemmaan, sie saat juosta Torniojojelle saakka, kyl hää peräässä tulloo. Mut jos sie et lähe mihinkään, minkä hää tekköö..." Kyllä lähtökohta pitää olla, että osalla joukoista hyökätään kaikin voimin. Erityisesti tämä pätee ilmavoimiin, toiminta on jo lähtökohtaisesti hyökkäyshenkistä vihollisen koneita ja maakohteita vastaan!!!
 
Viimeksi muokattu:
Kuvitellaanpa tilanne liikekannallepano: Savonlinnan tuntumaan on perustettu PERK. Savonlinnan perkki on perustamassa jääkäripataljoonaa samaan aikaan, kun Smerchit ajelevat asemaan rajan pintaan jonnekin Suviaro-Raivio välille. Sitten Savonlinnan alueella alkaa pörrätä lennokkeja. Paljon sellaisia, halpaa massatavaraa ja vähän kalliimpia. Ukrainan sodasta on opittu, että lennokin kuulemisen jälkeen aikaa on ehkä n. 10 minuuttia keskityksen alkamiseen. Odotellaanko ja katsotaan riittääkö A2 keltaisella röyhkeys ampumaan, vai tehdäänkö itse jotain?

Jos saamme lennokit alas ELSOlla, tilanne ei eskaloidu. Jos ammumme Smerchejä rajan yli, eskaloituu..
Jos A2 keltainen ampuu, menetämme pataljoonan.
 
Viimeksi muokattu:
Hanski kirjoitti:
niin, miksi ihmeessä panostamme yli 2 miljardia vuodessa maanpuolustukseen, kun kaikki on selvästi kuitenkin turhaa? Emme voi mitään, vastaan paneminen on hyödytöntä ja Venäjä voittaa joka tapauksessa. Ehkä varminta olisi liittyä Venäjän federaatioon vielä hyvän sään vallitessa... :confused::confused::confused:

Olisiko ehkä kuitenkin niin, että näitäkin asioita joku ihan oikeasti miettii ja varautuu esim. tällaiseen skenaarioon? Kommentoin jo Iltalehden tilannekuva-artikkelissa, ettei liika pessimismi auta yhtään. Eri riskit tulee tunnistaa ja oma toiminta tulee sovittaa vallitseviin reunaehtoihin. Ihan varmasti Rovaniemen ja Rissalan kentät tulevat sotatilanteessa saamaan riittävän määrän risteilyohjuksia, mutta kun tilanne on itsestään selvä, siihen on ollut aivan pakkokin varautua! (minä en todellakaan tiedä miten on varauduttu, mutta eipä niitä asioita netissä kommentoitaisi muutenkaan kuin sanomalla "hyvin").
Klikkaa laajentaaksesi...
Kun on Next generation Gripenit, niin koneemme voisivat olla paljon paremmin suojassa nimittäin Ruotsin kentillä.
 
Meni totaalisen OT:ksi. Tarkoitukseni oli havainnollistaa tilannetta, jossa nopeasti siirreltävästä ELSOsta olisi hyötyä. En oikein voi kuvitella tilannetta, että täyden liikekannallepanotohinan aikana olisi käytössä maasta käytettävää ELSO laitteistoa riittävästi jokaisen vähänkin isomman kaupungin ympäristöön ja sen lisäksi vielä operatiivisille joukoille. Muutama Growler voisi hoitaa isomman alueen.
ALQ-99 podi vaan alkaa olla jo hyvin vanha. En ole ihan vakuuttunut enää sen kyvyistä nykyaikaisella taistelukentällä.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Varmasti mutta kiitotien kunnossa pitäminen vaikeaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sillä nyt ei ole kauheasti väliä, koska mm. koko VT6 on Kouvolaan saakka leveäkaistatietä, jota voi käyttää kiitoratana (kuten mm. eräässä harjoituksessa). Viralliset varalaskupaikatkaan eivät ole ainoita mahdollisia kiitoratoja, vaan Suomessa on paljon SA-tukikohdiksi tehtyjä maantiesuoria, joiden sivuilla ei ole lainkaan tolppia, ja puut on raivattu noin kymmenen metrin leveydeltä kummankin puolen.
 
Täällä hieman lisävalaistusta Tanskaan, jossa mm. bussipysäkit pääkaupungissa tapetoitu SH-mainoksilla.
http://www.reuters.com/article/global-aerospace-denmark-idUSL3N17B3XA

Tuon mukaan Boeing laittanut 1,5 miljoonaa dollaria mainoksiin. Vähän ovat vihjailleet vieraista sitruunoista viitaten Tanskassa tuttuun italialaisten veturien hankintaskandaaliin, mikä on tullut bumerangina takaisin.
Ei ole kovin hyvin siis toiminut siellä lokakampanjointi, josta tanskalaiset eivät näytä pitävän konseptina. Joku jo luonnehtii olevansa lähellä ällötyksen tunnetta.

Tosin tämä oli varmaan vielä pelottavampi reaktio: "the discussion quickly shifted from what type of plane should be purchased to whether Denmark should buy new warplanes at all."
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Ei tarvitse lennellä kauheasti. Kuolan suunnalta ammutaan Rovanimen lentokenttä risteilyohjuksilla soraläjäksi ja samaten käy Rissalan. Aavistetaanko isku ja saadaanko koneet hajasijoitettua ennen lennostojen tuhoutumista?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ne lennostot tuhoudu kun ovat siellä kallion sisällä ainakin Rissalassa. Kiitotiet voi kärsiä mutta nekin saadaan kuntoon sopivalla kalustolla tunneissa jos niin halutaan.

Tästä on puhuttu ennenkin....
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Kun on Next generation Gripenit, niin koneemme voisivat olla paljon paremmin suojassa nimittäin Ruotsin kentillä.
Klikkaa laajentaaksesi...
No miten ne valvovat sieltä ilmatilan koskemattomuutta SUOMESSA? Käymällä silloin tällöin kääntymässä mantereen päällä? Tosi uskottavaa hallintaa....
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top