F/A-18 E/F Super Hornet

Itse näen asian niin, että suorituskyky edellä mennään kuten Ilmavoimat ovat sanoneet, ja Super Hornetin suorituskyky ei ole ykkönen tai edes kakkonen. F-35 ja Rafale ovat suorituskykyisimmät. Muutama Growleri paketissa ei päihitä kuuttakymmentä Rafalea Spectralla. Muun muassa Libyassa Rafalet lensivätkin ilmatorjunnalla suojattuun ilmatilaan ensimmäisenä ja amerikkalaiset joutuivat ensiksi käyttämään Growleria, ja sitten vasta käyttämään hävittäjiä.
Vertaillaanko taas omenoita ja appelsiineja?

Rafale on taistelussa kykynsä todistanut, samoin Hornet. Molemmissa on AESA. SH:n nokkakaartio on suurempi joten antenniin mahtunee enemmän TR-moduuleja kuin Rafalessa. Se taas vaikuttaa tutkan huipputehoon, mutta muutkin asiat vaikuttavat. Molemmat tutkat ovat käyneet läpi modernisaatiot ja niistä on niistetty lastentaudit pois. APG-81 sensijaan on uusi tuote, mutta sitäkin on testattu jo vuosia ja kyseessä on varmasti kehittynein tuote maailmassa.

Se mikä on Thalesin ja jenkkitutkien kanssa näkyvin ero, on kiinteän tutka-antennin sijoitus. Made in USA tuotteissa antennit TR-moduuleineen on kallistettu n. 15 asteen kulmaan, ylös että ne eivät toimisi tutkaheijasteina vastapuolelle. Rafalessa näin ei ole. Siten on mahdollista että Block III SH on edestä jopa vähemmän tutkaheijastava kuin Rafale.

Asejärjestelmissä on Rafalen ja SH:n välillä omat vahvuutensa. F-35 on siinä vielä jäljessä integraation osalta. Hornetissa on kuitenkin lähes kaikki US-aseet mitä rahalla saa. Rafalessa oma, erityinen SBU-AASM asejärjestelmä ja erinomainen MICA+Meteor.

Hornetissa on CFT-tankkien tuoma etu toimintasäteessä, joka vie vähemmän kiinnityspaikkoja. F-35 sisäinen pa on omaa luokkaansa ja toimintasäde on hyvä. Siinä Rafale jää jos sillä ei ole lisätankkeja siipien alla vähintään 2 kpl.

Libyasta on aikaa ja Hornet sekä F-35 omaavat uudemman omasuojajärjestelmän 2020-luvulla. Toki Spectraakin parannetaan, mutta omasuojan lisäksi DTP-N on Hornetissa myös uusi suorituskyky. Growlerista se jo löytyykin. F-35 taas pitää sisällään tuon mullistavan EO-DAS järjestelmän.
 
Rafale on taistelussa kykynsä todistanut, samoin Hornet. Molemmissa on AESA. SH:n nokkakaartio on suurempi joten antenniin mahtunee enemmän TR-moduuleja kuin Rafalessa. Se taas vaikuttaa tutkan huipputehoon, mutta muutkin asiat vaikuttavat. Molemmat tutkat ovat käyneet läpi modernisaatiot ja niistä on niistetty lastentaudit pois. APG-81 sensijaan on uusi tuote, mutta sitäkin on testattu jo vuosia ja kyseessä on varmasti kehittynein tuote maailmassa.

En pidä sitä minkäänlaisena meriittinä, että jollakin koneella on pommitettu aseettomia rättipäitä Lähi-Idässä. Siihen käy vaikka F-14. Yksikään näistä koneista ei ole ollut oikeassa taistelussa moderneilla aseilla varustettua vihollista vastaan eikä todennäköisesti tule koskaan olemaankaan.
 
Itse näen asian niin, että suorituskyky edellä mennään kuten Ilmavoimat ovat sanoneet, ja Super Hornetin suorituskyky ei ole ykkönen tai edes kakkonen. F-35 ja Rafale ovat suorituskykyisimmät. Muutama Growleri paketissa ei päihitä kuuttakymmentä Rafalea Spectralla. Muun muassa Libyassa Rafalet lensivätkin ilmatorjunnalla suojattuun ilmatilaan ensimmäisenä ja amerikkalaiset joutuivat ensiksi käyttämään Growleria, ja sitten vasta käyttämään hävittäjiä.

V**ustako sinä sen tiedät kumpi on parempi? Varmaan käytti Growleria KUN niillä sellaisia sattuu olemaan...
 
En pidä sitä minkäänlaisena meriittinä, että jollakin koneella on pommitettu aseettomia rättipäitä Lähi-Idässä. Siihen käy vaikka F-14. Yksikään näistä koneista ei ole ollut oikeassa taistelussa moderneilla aseilla varustettua vihollista vastaan eikä todennäköisesti tule koskaan olemaankaan.
Kyllä niillä rättipäillä aseita on ollut, ei ne ilman aseita sodi;).

Jos tarkoitat modernia hävittäjätorjuntaa sekä ilmatorjuntaa ennakkovaroituskyvyn kanssa niin tottahan se on. Niitä vastaan mikään kone ei ole ollut oikeassa testissä, mutta se vaatisi suursodan eikä sellaista ole ollut onneksi hetkeen. Tosin aika lähelle voidaan päästä siinä arvioinnissa kuitenkin panostamalla harjoituksiin, hakemalla kokemuksia pienistä kärhämistä ja simulaatioiden avulla.

Super Hornet sai tulikasteensa Irakissa ja Rafale Afganistanissa. Molemmat ovat pudotelleet siitä lähtien pääasiassa pommeja. Tosin molemmilla konetyypeillä on myös saavutettu ilmavoitto.

Rafale sai tililleen pienkoneen 2011 Libyassa, jossa se tuhosi lentokieltoalueella laskukiidossa olleen pienkoneen Hammer-pommilla. Ei tietysti kovin kummoinen ilmataistelu, mutta osoitti ainakin AASM-asejärjestelmän pystyvän tuhoamaan nopeasti liikkuvan kohteen maan pinnassa.

Super Hornet teki ensimmäisen puotuksen AIM-120 ohjuksella 2017 Syyriassa, jossa hallituksen SU-22 ammuttiin alas kun se yritti hyökätä Kurditaistelijoiden kimppuun.

Molemmat konetyypit ovat nähneet kuitenkin reilusti operatiivista toimintaa kaukana emämaasta ja ne ovat osoittaneet kykynsä toimia kenttäolosuhteissa, sodassa luotettavasti. Myös Typhoonilla on kokemusta Operaatio Shaderista, Syyriasta. Samaa ei voi sanoa Greipistä tai vielä Lightningista vielä.
 
V**ustako sinä sen tiedät kumpi on parempi? Varmaan käytti Growleria KUN niillä sellaisia sattuu olemaan...
Tuo Libyan Operaatio "Harmattan" (Ransk. hyökkäys Libyan ilmatilaan) on kyllä hyvä meriitti, koska Rafale oli siellä ensimmäisenä. Tietysti apuna oli AWACS tuottamassa tilannekuvaa ja Libyalla ei ollut kummoisia koneita vastassa, joten eihän tuokaan vastaa mitään Venäjää. Luulen että ranskikset halusivat pienellä riskillä tuosta meriitin ja testasivat Rafalea kohtailaisen riskin alueella. Tietysti koneilla oli lakisuojana Mirageja sekä ylivertainen aseistus Libyan Migeihin nähden.

Lähinnä Spectra oli se joka oli tärkeätä kokeilla kun vastassa oli edes jotain oikeata ilmatorjuntaa. Siellä ei tosin ollut kuin vanhoja SA-8 ja SA-9 tutkaohjattuja ohjuksia ja IGLA-olkapääohjuksia vastassa. Libyalla tuskin oli kummoista valvonta-ja johtamisjärjestelmää, jolla koordinoida vastatoimia eikä hävittäjiä edes tainnut nousta ilmaan.
Olisihan se ollut hieman toista Karjalan taivaalla....

Viisi USN Growleria oli siirtymässä lähi-itään tuolloin ja ne käännytettiin sitten tukemaan Odyssey Dawnia Libyassa. On kuitenkin mainittava että tänä päivänä integroitua ilmapuolustusta vastaan ei lähetettäisi edes häivekoneita ilman elektronista häirintää tukena ja sen hoitaa escort tehtävässä, USAn ilma-ja merivoimissa EA-18G.
 
On kuitenkin mainittava että tänä päivänä integroitua ilmapuolustusta vastaan ei lähetettäisi edes häivekoneita ilman elektronista häirintää tukena ja sen hoitaa escort tehtävässä, USAn ilma-ja merivoimissa EA-18G.

Tyhmäähän se olisi olla käyttämättä häirintäkoneita kun käyttämistä vartenhan ne on hankittu.

ps. Ranskan Rafalet saavat taas taistelukokemusta kun tukialuksensa suuntaa anti-ISIS hommiin.
 
En pidä sitä minkäänlaisena meriittinä, että jollakin koneella on pommitettu aseettomia rättipäitä Lähi-Idässä. Siihen käy vaikka F-14. Yksikään näistä koneista ei ole ollut oikeassa taistelussa moderneilla aseilla varustettua vihollista vastaan eikä todennäköisesti tule koskaan olemaankaan.
Mutta kyllähän savimajojen pommitusoperaatiotkin antaa hyvää osviittaa koneen ja sen järjestelmien toimivuudesta ja huollettavuudesta operatiivisessa ympäristössä vaikkeivät maalit takaisin ampuisikaan.

Toimivuus symmetrisessä sodankäynnissä vastaavan tasoista vihollista vastaan saadaan valitettavasti, tai oikeastaan onneksi, vain Red Flag-tyylisissä harjoituksissa.

EDIT: F-14:n käyttö esimerkkinä on hiukan kummallista, kun sehän oli varsin hyvä pommikissa!

ps. Ranskan Rafalet saavat taas taistelukokemusta kun tukialuksensa suuntaa anti-ISIS hommiin.
Ainoa HX-ehdokas, jolla ei ole taistelukokemusta taitaa olla Gripen E
 
Viimeksi muokattu:
Viisi USN Growleria oli siirtymässä lähi-itään tuolloin ja ne käännytettiin sitten tukemaan Odyssey Dawnia Libyassa. On kuitenkin mainittava että tänä päivänä integroitua ilmapuolustusta vastaan ei lähetettäisi edes häivekoneita ilman elektronista häirintää tukena ja sen hoitaa escort tehtävässä, USAn ilma-ja merivoimissa EA-18G.
Luen tuon viimeisen kappaleesi siten, että F-35 tarvitsee erillisen elsokoneen, jotta voisi vaikkapa meillä tehdä vastahyökkäyksiä idän suuntaan.

Olkoonkin, että matalan taajuusalueen tutkat näkevät, että "länsiluoteessa jotain liikkuu, taitaa olla varis" - häivekoneen havaittavuus on kuitenkin heikko ja sillä on oma tehokas tutkahäirintänsä; oletko tosiaan sitä mieltä, että niillä ei pärjää?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ngj lowband tulee juurikin tuohon tarkoitukseen.
Oletan, että viittaat kirjoitukseeni yllä. Useimmat täällä tietänevät, mihin tarkoitukseen low-band jammer on, uusi ja vanha.
Otin kuitenkin kantaa siihen väitteeseen, että häivekoneen, kuten F-35:n, toiminta nimenomaan _edellyttää_ erillisen häirintäkoneen apua. Saatoin hyvinkin tulkita Einomiehen tekstiä liian kirjaimellisesti.

(Einomies1: "...integroitua ilmapuolustusta vastaan ei lähetettäisi edes häivekoneita ilman elektronista häirintää tukena ja sen hoitaa escort tehtävässä, USAn ilma-ja merivoimissa EA-18G.")
 
Luen tuon viimeisen kappaleesi siten, että F-35 tarvitsee erillisen elsokoneen, jotta voisi vaikkapa meillä tehdä vastahyökkäyksiä idän suuntaan.

Olkoonkin, että matalan taajuusalueen tutkat näkevät, että "länsiluoteessa jotain liikkuu, taitaa olla varis" - häivekoneen havaittavuus on kuitenkin heikko ja sillä on oma tehokas tutkahäirintänsä; oletko tosiaan sitä mieltä, että niillä ei pärjää?
Kaksi asiaa:

1. häivekone on varmasti selviytymiskykyisempi kuin vain ns. 4 g. LO-hävittäjä. Mutta koska maksimaalista häivettä tarvitaan? Pääasiassa US-ilmataisteludoktriini vaikuttaisi olevan sellainen, jossa on "Day 1", jolloin häivettä tarvitaan ja sen jälkeen aika jolloin ei niinkään, kun vastapuolen it-ja johtamisjärjestelmät on tuhottu. Se tarkoittaa tunkeutumista vastustajan ilmapuolustuksen alueelle SEAD-tehtäviin ja ilmaherruuden hankkimiseen alueella. Tarvitaanko täällä sellaista? Tuskin, mutta voi siitä tietysti olla hyötyä.

2. käyttäisitkö häiveen lisäksi elsoa, jossa sinulla olisi se kyky vai menisitkö pahaan paikkaan vain luottaen häiveeseen? USA ei ole sotinut Persianlahdella tai Serbiassa häivekoneillaan F-117 ja B-2 ilman EA-6B Prowlereita tai EF-111A Raveneita. Kosovossa tuli kallis läksy kun ilmatorjunta tunnetussa iskussa ampui alas F-117 Nighthawkin. Syitä oli monta, mutta yksi tekijä oli että häirintä ei ollut riittävän vahvaa häivekoneen lähellä.

Growler-pilotit ovat useissa haastatteluissa kertoneet että US-ilmavoimat ja laivasto eivät käytännössä lähde vahvan ilmapuolustuksen alueelle ilman elsoa ja luottaen vain häiveeseen. Se olisi turhaa riskinottoa, vaikka häive takaisikin selviytymisen tiettyyn rajaan saakka. Jostakin syystä USAF on osallistunut n.80 Growler-koneen kustannuksiin ja kouluttaa omia lentäjiään konetyyppiin. Sitä ei tehdä vain huvin ja urheilun vuoksi.

lmapuolustuksen lamauttamiseen suurvalloilla on vielä kyllä paljon muutakin työkalupakissaan.
 
Kaksi asiaa:

1. häivekone on varmasti selviytymiskykyisempi kuin vain ns. 4 g. LO-hävittäjä. Mutta koska maksimaalista häivettä tarvitaan? Pääasiassa US-ilmataisteludoktriini vaikuttaisi olevan sellainen, jossa on "Day 1", jolloin häivettä tarvitaan ja sen jälkeen aika jolloin ei niinkään, kun vastapuolen it-ja johtamisjärjestelmät on tuhottu. Se tarkoittaa tunkeutumista vastustajan ilmapuolustuksen alueelle SEAD-tehtäviin ja ilmaherruuden hankkimiseen alueella. Tarvitaanko täällä sellaista? Tuskin, mutta voi siitä tietysti olla hyötyä.

2. käyttäisitkö häiveen lisäksi elsoa, jossa sinulla olisi se kyky vai menisitkö pahaan paikkaan vain luottaen häiveeseen? USA ei ole sotinut Persianl...
2) Hieno homma. Kirjoitat tuossa Amerikan kannalta ja olemme samaa mieltä. En missään nimessä tarkoittanut, että vahvaa kalustoa ei käytettäisi silloin, kun sellaista on. Toisaalta en ole luotettavasta lähteestä lukenut, että F-35 olisi haavoittuva ilman häirintäkonetta.
Minä puolestani kirjoitin asetelmasta, missä häivekone on pienen maan ainoa kunnon hävittäjä.

Halusin tarkentaa asiaa erityisesti Suomen kannalta ja tännehän ollaan hankkimassa pääsääntöisesti yhtä konemallia, jonka oletetaan selviytyvän tarjouspyynnössä kuvatuissa uhkaskenaarioissa. Kun järjestelmätoimittaja katsoo aiheelliseksi tarjota mainittujen uhkien torjuntaan useampaa konemallia, on sekin ihan luontevaa.

Se, että jenkki käyttää toiminnassaan laajaa suorituskykyään usean konemallin muodossa, on päivänselvää. Se ei kuitenkaan _yleisesti_ tarkoita, että häivekoneparvi ei voisi toimia ilman suojaavaa murisijaa.
Tätä tarkoitin. Kiitän kattavasta vastauksestasi sen tietosisällön osalta; vastaväitteenä se vain meni ohi.

1) Emme ole hyökkäämässä mihinkään, sen sijaan varaudumme siihen, että joku muu tunkeutuu alueellemme ja tuo tänne ohjuskykyä. SEAD-toimintaa tapahtuu silloin myös omalla alueellamme ja kaukovaikuttamisella myös rajan ulkopuolella oleviin vihollisen järjestelmiin.
Kun sota on julistettu, SEAD-toimintaa voi suorittaa myös vihollisen maaperällä, sillä mikä sen silloin kieltää, rauhansopimusko?

Suomessa Day 1 -tilanne kestänee useampia päiviä, kun hyökkääjänä on sotilaallinen suurvalta. Siipikuormaa aletaan luonnollisesti kantamaan heti, kun häiveettömyys ei haittaa.
 
2) Hieno homma. Kirjoitat tuossa Amerikan kannalta ja olemme samaa mieltä. En missään nimessä tarkoittanut, että vahvaa kalustoa ei käytettäisi silloin, kun sellaista on. Toisaalta en ole luotettavasta lähteestä lukenut, että F-35 olisi haavoittuva ilman häirintäkonetta.
Se, että jenkki käyttää toiminnassaan laajaa suorituskykyään usean konemallin muodossa, on päivänselvää. Se ei kuitenkaan _yleisesti_ tarkoita, että häivekoneparvi ei voisi toimia ilman suojaavaa murisijaa.
Tätä tarkoitin. Kiitän kattavasta vastauksestasi sen tietosisällön osalta; vastaväitteenä se vain meni ohi.
Ei sellaista lähdettä löydykkään, jossa kerrottaisiin sotasalaisuuksia julkisesti, kuten jonkin konetyypin haavoittuvuuksia. Hyvin todennäköisesti F-35 on se kaikkein selviytymiskykyisin järjestelmä ilmatorjuntaa vastaan. Se mitä tarkoitit tuolla "vastahyökkäyksellä itään päin" jäi vähän epäeselväksi. Sen tulkitsin niin että tarkoitus on tunkeutua syvälle vihollisen ilmatilaan tuhoamaan maakohteita.
Jos tarkoitit jotain muuta niin sitten ymmärsin väärin.

Minun kommenttini tuohon tarkoitti sitä että edes USA ei ole käyttänyt häivekoneitaan ilmapuolustuksen alueella ilman ELSO-koneita. Muilla näitä kokemuksia Ranskan yksittäistä harharetkeä ja Israelin pommituksia lukuunottamatta ei ole juurikaan ollut. Jälkimmäisten osalla on toimittu pääosin ilman häivekoneita ja menestyksellä. Siellä toimintavapaus ja selviytymiskyky lienee luotu huolellisella suunnittelulla ja ELSOlla. Tietysti kehitys kehittyy ja uhkakin muuttuu.
Emme ole hyökkäämässä mihinkään, sen sijaan varaudumme siihen, että joku muu tunkeutuu alueellemme ja tuo tänne ohjuskykyä. SEAD-toimintaa tapahtuu silloin myös omalla alueellamme ja kaukovaikuttamisella myös rajan ulkopuolella oleviin vihollisen järjestelmiin.
Kun sota on julistettu, SEAD-toimintaa voi suorittaa myös vihollisen maaperällä, sillä mikä sen silloin kieltää, rauhansopimusko?

Suomessa Day 1 -tilanne kestänee useampia päiviä, kun hyökkääjänä on sotilaallinen suurvalta. Siipikuormaa aletaan luonnollisesti kantamaan heti, kun häiveettömyys ei haittaa.
Mainitsit sanan "vastahyökkäys" kuitenkin? Uhkaskenaarioista puhuttaessa osa niistä on julkisia ja osa salaisia. Julkisista tiedetään esim. kaukovaikutuskyky, joka on jo olemassa ja se ylläpidetään. CAS-tehtäviä ei ole mainittu tai edes SEAD-tehtäviä, mutta osa skenaariosta ei ole julkisesti tiedossa.

F-35 ilman muuta takaisi ilman ELSOakin hyvän toimintavapauden jo omassa ilmatilassa lennettäessä, mutta silläkään ei olisi asiaa kovin pitkälle integroidun ilmapuolustuksen alueelle ilman tukea. Pitkän kantaman ilmaoperaatiot vaativat ilmasodan johtamisen lisäksi ilmatiedustelua, häirintää ja pitkän matkan viestintää. Se hoidetaan vihollisen häirinnän ja vastatiedustelun varalta varmimmin satelliittiviestinnällä.

Turvallisimmin toimittaisiin stand-off aseilla niitä kaukokohteita vastaan ja oman puolustuksen tukemisessa sitten lyhyen kantaman pommeilla. Niitäkään ei tosin ole kuin kourallinen eli kyllä ne varmaan parissa viikossa tai kuukauden sisällä loppuisivat ilman täydennystä. Tarkoitan siis että elektronisen sodankäynnin teknologialla saavutettaisiin todennäköisesti riittävä suoja omalla toiminta-alueella( hallussamme olevia maa-alueita, omia joukkoja ja sopivalla etäisyydellä vihollisesta olevia lentotukikohtia).
 
Tämä kuva sai minut tuumimaan, että Super Hornet Growlerin kanssa ei olisi ollenkaan huonompi vaihtoehto. Onko eurokoneista haastamaan Super Hornetia? Rafalea vaikuttaa vakuuttavimmalta eurokoneelta. Muutoin kyllä SH vaikuttaa toiseksi todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
 
Tämä kuva sai minut tuumimaan, että Super Hornet Growlerin kanssa ei olisi ollenkaan huonompi vaihtoehto. Onko eurokoneista haastamaan Super Hornetia? Rafalea vaikuttaa vakuuttavimmalta eurokoneelta. Muutoin kyllä SH vaikuttaa toiseksi todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Hieno kuva ja ulkonäkö tuppaa vaikuttamaan tunteisiin, kuten vastakkainen sukupuolikin;).

Olen jo kantani tehnyt selväksi eli F-35 jos on varaa lentää & käyttää, muuten SH, koska uskon että siirtymäkustannukset ja logistiikka sekä käyttökustannukset puoltavat. Takana on maailman suurin valmistaja ja siten vahva teollinen yhteistyö. Joka tapauksessa jenkkikone on todennäköisin, politiikan ja kehitystyön osalta.

Rafale on hieno, kaunis ja Ranskalainen. Ehkä siinä on sen ongelma? Kone on tehty vain Ranskisten tarpeisiin ja vaikka siinä on hienoja ominaisuuksia sekä monitoimisuutta, siinä on avioniikan osalta hankaluutta. Kone on saanut kritiikkiä ohjaamoympäristön epäloogisuudesta ja iso heikkous on kypärätähtäin. Vaikka Elbit Targo 2 on siihen saatavissa, se ei ole Striker II tai HMDS veroinen (mm. integroitu pimeänäkö puuttuu).

Myöskään Super Hornettiin ei ole saatavilla ilmeisesti parempaa kuin JHMCS II. Siinä ei ole integroitua pimeänäköä.

Striker voi olla jopa paras tällä hetkellä koska sekin tukee DAS-järjestelmiä ja siinä on picture-in-picture ominaisuus sekä ilmeisesti paras värientoisto.
 
Rafale on hieno, kaunis ja Ranskalainen. Ehkä siinä on sen ongelma? Kone on tehty vain Ranskisten tarpeisiin ja vaikka siinä on hienoja ominaisuuksia sekä monitoimisuutta, siinä on avioniikan osalta hankaluutta. Kone on saanut kritiikkiä ohjaamoympäristön epäloogisuudesta ja iso heikkous on kypärätähtäin. Vaikka Elbit Targo 2 on siihen saatavissa, se ei ole Striker II tai HMDS veroinen (mm. integroitu pimeänäkö puuttuu).
Tietääkseni Ranska aikoo käyttää Rafalea pitkään. Typhoonin ja Gripenin tulevaisuus vaikuttaa epävarmemmalta.
 
Tietääkseni Ranska aikoo käyttää Rafalea pitkään. Typhoonin ja Gripenin tulevaisuus vaikuttaa epävarmemmalta.
Toisaalta jos katsoo tilauksia tai potentiaalisia kauppoja, Typhoonilla ja Gripukalla niitä on enemmän kuin Rafalella. Saksan aikeet ECR-versioiden korvaamiseen (suurempi kuin suomen kauppa) ja Gripenin osalta Ruotsin + Brassien lisähankinnat sekä Kanadan kauppa ovat hyviä mahdollisuuksia. Typhoon voi nousta lähelle SH:n myyntimääriä vielä 2020-luvulla.
 
En pidä sitä minkäänlaisena meriittinä, että jollakin koneella on pommitettu aseettomia rättipäitä Lähi-Idässä. Siihen käy vaikka F-14. Yksikään näistä koneista ei ole ollut oikeassa taistelussa moderneilla aseilla varustettua vihollista vastaan eikä todennäköisesti tule koskaan olemaankaan.

Milloin F-14 on saanut ilmasta maahan kyvyn?

Onhan siinä se meriitti, että runsasmäärä pommituslentoja tuo esiin mahdollisia lastentauteja jne.. Sekä osoittaa onko millainen vikaantumisaste jne
 
Milloin F-14 on saanut ilmasta maahan kyvyn?

Onhan siinä se meriitti, että runsasmäärä pommituslentoja tuo esiin mahdollisia lastentauteja jne.. Sekä osoittaa onko millainen vikaantumisaste jne
In late 1995 the F-14 Tomcat took on a new combat mission as part of Operation Deliberate Force in Bosnia. Nicknammed "Bombcat's", they delivered laser-guided bombs while other aircraft painted the targets with lasers. With the addition of the precision strike mission for F-14 aircrews, there was a shift in the emphasis of training; flight hours now have to be devoted to air-to-ground training as well as for air-to-air training.

Precision Strike provides the F-14 the capability to deliver laser-guided bombs for air-to-ground missions. It consists of the LANTIRN pod with laser designator and internal navigation system, LANTIRN control panel and night vision capable displays. In LANTIRN equipped F-14As and F-14Bs, the TID has been replaced with the PTID. In 1994 the Navy planned to spend over $2.5 billion to add limited ground attack capability and other improvements to 210 F-14 Tomcat fighter aircraft (53 F-14Ds, 81 F-14Bs, and 76 F-14As). The ground attack capabilities were required to partially compensate for the loss in combat capabilities during the period starting in 1997, when all of its A-6E Intruder attack aircraft were retired, to the turn of the century when the F/A-18E/F, the next generation strike fighter, was scheduled to arrive. The F-14 is undergoing two upgrades.

The A/B initial upgrade, includes structural modifications to extend the F-14's fatigue life to 7,500 hours, improved defensive capabilities and cockpit displays, and incorporation of digital architecture and mission computers to speed data processing time and add software capacity.

Block I adds a LANTIRN Forward-Looking Infrared (FLIR) pod with a built-in laser to designate targets and allow F-14s to independently drop laser guided bombs (LGBs), a modified cockpit for night attack operations (night vision devices and compatible lighting), and enhanced defensive countermeasures. The A/B upgrade had to be incorporated into 157 F-14 aircraft before the Block I upgrade could be added.
https://fas.org/man/dod-101/sys/ac/f-14.htm
Eli ilmeisesti vähintään 157 konetta eri versioina päivitettiin LANTIRN-kyvyllä + LGB kyvyllä ja muut vaativat maalinosoituksen ulkopuolelta.

Bombcatit tukivat US maajoukkoja mm.Irakin sodassa, jossa tapahtui kuuluisuutta saanut friendly fire tragedia kun F-14 pudottama pommi osui lähelle liittouman joukkojen ajoneuvoja. Journalisteja ja sotilaita sai surmansa sekä haavoittui.
 
Back
Top