F/A-18 E/F Super Hornet

Tämä on keskustelufoorumi, täällä keskustellaan foorumin teemaan liittyvistä aiheista, niihin ei ole pakko osallistua.

Keskustelu on ihmisten keskinäistä kommunikointia ja ajatustenvaihtoa eri viestinnän keinoilla. Keskustelun vuorovaikutteisuus perustuu siihen, että osapuolet tuovat esiin uusia asioita vastaukseksi aiemmin sanottuun. Keskustelun syntymiseen tarvitaan kaksi elementtiä: keskustelun aihe ja vuorovaikutus.

Keskustelu on useimmiten dialogia, jossa sen osapuolet vaihtavat ajatuksiaan kuuntelemalla toisen osapuolen ajatuksia, kyselemällä ja vastaamalla. Keskustelussa toinen osapuoli voi yrittää vaikuttaa omalla arvomaailmallaan tai mielipiteillään toiseen osapuoleen.
Keskustelulla voidaan nykyään tarkoittaa myös kirjeitse, sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla käytävää kirjoitettua ajatuksenvaihtoa.


Tämä vitja oli muuten super hornetille.
 
Joka lentää tukialukselta, tosin ei yhtä hyvin kuin F-35 joka ei oikeastaan edes tarvitse tukialusta koska se voittaa kaikki sodat seuraavan vuosisadan aikana ihan yksistään.
On se onni että Defcon-taso laski taas sen verran että kömmit bunkkeristasi jakelemaan näitä viisauksia.
 
QE-luokan tukialus ottaa 70+ konetta, on 3 kertaa halvempi hankkia ja vaatii puolet pienemmän miehistön, jatkaisin tutkimuksia asian tiimoilta.

Ei tutkakonetta, ei tankkauskonetta, huonommat ja kalliimmat taistelukoneet joilla pienemmät kuormat.
EMALSit voivat paradigmaa toki hiukan muuttaa, kun aikaisemmin katapultit vaativat aina höyryvoimanlähteen joka on kallis ylläpitää. QE:n halpuus verrattuna jenkkitukialuksiin johtuu kuitenkin enemmän suorituskykyprioriteeteista kuin siitä että 65kton olisi joku maaginen kokoluokka joka vaatii puolet vähemmän miehistöä kuin 100kton.
 
Ei tutkakonetta, ei tankkauskonetta, huonommat ja kalliimmat taistelukoneet joilla pienemmät kuormat.
EMALSit voivat paradigmaa toki hiukan muuttaa, kun aikaisemmin katapultit vaativat aina höyryvoimanlähteen joka on kallis ylläpitää. QE:n halpuus verrattuna jenkkitukialuksiin johtuu kuitenkin enemmän suorituskykyprioriteeteista kuin siitä että 65kton olisi joku maaginen kokoluokka joka vaatii puolet vähemmän miehistöä kuin 100kton.

Jopa supercarriereilla noita ollaan korvaamassa lennokeilla ja pointti yleensäkin oli luoda osastoja joissa on raskaita ja kevyitä tukialuksia toisiaan tukien.
 
Kaivelin huvikseni luvut. On noissa aika jäätävä ero.

Queen Elisabeth -luokka:
The carrier will support joint combat aircraft carrying out up to 420 sorties over five days and be able to conduct day and night time operations. The maximum sortie rate is 110 joint combat aircraft sorties in a 24-hour period.

Gerard R. Ford -luokka:
These ships are intended to sustain 160 sorties per day for 30-plus days, with a surge capability of 270 sorties per day.

Mistä tuo ero syntyy, jos konemäärässä ei kuitenkaan ole valtaisaa eroa? Sitä paisi QE:lla toiminta lienee sikäli sutjakampaa, että ei tule boltereita ja katapultistakaan ei tarvitse välittää taivaalle lähdettäessä.

Onko siellä pula huoltohenkilöstöstä? Piloteista?
 
Mistä tuo ero syntyy, jos konemäärässä ei kuitenkaan ole valtaisaa eroa? Sitä paisi QE:lla toiminta lienee sikäli sutjakampaa, että ei tule boltereita ja katapultistakaan ei tarvitse välittää taivaalle lähdettäessä.

Onko siellä pula huoltohenkilöstöstä? Piloteista?

Huoltohenkilöstö, huoltotilat, pilotit, varaosavarastot, a-tarvikevarastot, polttoainevarastot,. koneiden laukaisumetodi, koneiden laskeutumismetodi, hissien määrä hangaarista kannelle... Kyllähän näitä löytyy.

Isompi alus pystyy pitämään tuota tempoa yllä paljon paremmin ja pidempään ilman että show on pakko pistää seis siksi aikaa että saadaan täydennyksiä jostain.
 
Itse jättäisin vain 4 Nimiz-luokan alusta palvelukseen, 4 Nimitziä pitäisin reservissä kunnossa mutta en miehitettynä ja tilaisin vain 4 Ford-luokan alusta.
Säästyvällä rahalla tilaisin pienempiä lentotukialuksia joissa ei käytettäisi ydinvoimaa, niitä saisi pari yhden ydinkäyttöisen hinnalla.
Tavoitteena olisi operoida 4 lentotukialusosastoa joissa kaikissa yksi raskas ydinkäyttöinen ja pari kevyttä tukialusta.
Globaali toimija ei halunne tankkaushuolia muiden huolten lisäksi. Helpottanee operaatiosuunnitelmien tekoa varsinkin yllättävissä tilanteissa

Noissa saavat myös ydinohjuksista puretun sikakalliin aseuraanin hyötykäyttöön.

On USA:lla tietysti huolensa myös lähivesillään. Siellä tuommoinen pienempi tukialusluokka voisi toimia itsenäisestikin; kaikki huollot kotisatamassa, yhden pysähdyksen taktiikalla.
 
Huoltohenkilöstö, huoltotilat, pilotit, varaosavarastot, a-tarvikevarastot, polttoainevarastot,. koneiden laukaisumetodi, koneiden laskeutumismetodi, hissien määrä hangaarista kannelle... Kyllähän näitä löytyy.

Isompi alus pystyy pitämään tuota tempoa yllä paljon paremmin ja pidempään ilman että show on pakko pistää seis siksi aikaa että saadaan täydennyksiä jostain.

Ei kai supercarrierkään toimi yksin, vaan sitä täydennetään muilta aluksilta? Ylipäätään lähinnä polttoaine lienee materiaalipuolella nopeasti hupenevaa ja tilaa vievää, aseita (enää nykyään) saati varaosia ei menne lähellekään samassa mittakaavassa.
 
Ei kai supercarrierkään toimi yksin, vaan sitä täydennetään muilta aluksilta? Ylipäätään lähinnä polttoaine lienee materiaalipuolella nopeasti hupenevaa ja tilaa vievää, aseita (enää nykyään) saati varaosia ei menne lähellekään samassa mittakaavassa.

Ei se yksin toimikkaan, mutta kuten tuossa ilmaisin, se puskuri on siellä huomattavasti suurempi (aivan kaikkien resurssien suhteen) kuin noissa pienemmissä aluksissa. En oo toistaiseksi vielä kuullut että lentotoimintaa paahdettaisiin samaan aikaan täysillä kun huoltolaiva tankkaa tukialukselle lisää lentobensaa. Se on heti pois lentojen määrästä kun siihen hommaan pitää alkaa. Siitä tulee helposti se ero siihen miksi toinen voi generoida 80-110 lentosuoritetta päivälle ja toinen 160-270.
 
Ei se yksin toimikkaan, mutta kuten tuossa ilmaisin, se puskuri on siellä huomattavasti suurempi (aivan kaikkien resurssien suhteen) kuin noissa pienemmissä aluksissa. En oo toistaiseksi vielä kuullut että lentotoimintaa paahdettaisiin samaan aikaan täysillä kun huoltolaiva tankkaa tukialukselle lisää lentobensaa. Se on heti pois lentojen määrästä kun siihen hommaan pitää alkaa. Siitä tulee helposti se ero siihen miksi toinen voi generoida 80-110 lentosuoritetta päivälle ja toinen 160-270.

Niin, en tiedä, miten se mahdollinen polttoaineen siirto alusten välillä vaikuttaa tukialuksen toimintaan. Vastatuuleenhan koneiden pitäisi päästä lähtemään ja voi olla epäinhimillisen hankalaa manööveröidä lentotukialusta tankkerin rinnalla. Toisaalta voisi luulla, että se polttoaine siirtyisi varsin sutjakkaan kahden aluksen välillä. Aika nopeasti hävittäjä tankkaa ilmatankkeristakin, ja laivojen välillä sentään voi olla "vähän" eri kaliiperin systeemit kuin lentokoneissa.
 
Mulla on sellainen mielikuva, että Bojoing uskoo vahvasti sekä Superin että myös Growlerin elinkaaren jatkoon paljon pidempään kuin mitä USNavy uskoo. Navy haluaisi Superin seuraajan operatiiviseen käyttöön jo 2040-luvulla, mutta kun tästä tulokkaasta ei ole konseptia tai prototyyppiä olemassakaan ja kaiketi vehje on olemassa ainostaan ajatuksissa ja alustavissa piirtustuksissa, niin tuo aikataulu on utopiaa. Bojoing tietää tämän, USNavyn korkein johtoporras haluaisi jotain muuta epärealistisella aikataululla. Ehkä Navy tilaa vielä pari erää Supereita/Growlereita tai sitten korvaavat vanhenevan kaluston kolmevitosilla. Yksi iso kysymysmerkki on konetyypin jatkokehitys vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuudeen haasteisiin, Navylla ei ole intressejä käyttää enää rahaa Superiin.
Muutama korjaus:
FA-XX on kyllä konsepti, mutta vain konsepti, jonka suorituskykyjä ei ole määritelty tilaajan toimesta tarkemmin. Sitä tutkitaan ja hanke alkanee ottaa muotoaan jossain vaiheessa, mutta koska tarkalleen? Pitää muistaa että F-35 on vielä ponnistuksen kohteena ja tavoitteena on korvata USN lennostot 50-50 combolla Superin kanssa, mutta sekin on kesken. F-35 käyttökustannukset sanelevat että paljonko kehittämiseen on varaa. Tosin Superin korvaaja tarvitaan jossain vaiheessa, mutta koska se on mahdollista, ei ole tietoa.

Realistisesti voidaan sanoa aikaisempien kokemusten pohjalta että jos USN ei ole edes määrittänyt speksejä hankkeelle ja virallista kipailua ei ole edes aloitettu, niin kauanko kestää että FA-XX alkaa korvaamaan Superia? Perinteisesti kehitys päätöksestä on kestänyt vähintään 15 vuotta että kone on valmiina tuotantoon ja jos protot valmistuisi 2025 mennessä ja valmistaja valittu (pelkkä spekulaatio) niin siitä 2040 aikaisintaan kone olisi tuotantovalmis. Jos homma tehdään kuten F-35 kanssa, tuotannon ja korjausten kanssa tehdään jumppaa pitkään, joka maksaa ja kuluttaa aikaa käyttöönotolta. Sitten IOC olisi 2040-luvun loppupuolella jos kaikki menee hyvin, mutta viivästyksiä ei saa tulla. Kuinka todennäköistä se sitten olisi?

Mukana on myös vahvaa lobbausta ja vaikuttamista moninkertaisesti "tapaus Lindbergiin" verrattuna.

Kaikki eivät jaa tuota L&M ja Boeingin innostusta:
Despite any such aircraft remaining in the conceptual stages, it has not stopped several senior officials questioning and even condemning such a programme. Many officials consider the development of a sixth-generation fighter at this stage optimistic, with many rival fifth-generation fighters such as Russia’s Sukhoi PAK FA and China’s Chengdu J-20 deemed inferior to the popular F-35. Detractors argue against the feasibility of a programme that the F-35’s superiority could arguably deem unnecessary.

Lofty criticism has also been levied at the estimated cost of the development and procurement of such an aircraft, with estimates ranking the programme to cost in excess of $40bn. With the military already investing heavily in the next generation bomber programme, and with military spending facing increasing cuts owing to various financial crises, funding of that scale is unlikely to be welcomed.

Former US Marine Corps Lt General Emerson Gardner told FlightGlobal of his scepticism surrounding the F/A-XX programme, saying: “It’s not going to happen. There’s not any money there.”
Other criticisms of the programme include an alleged lack of commitment to the carrier-variant F-35 aircraft following a raft of problems in their development, a problem that former USMC deputy aviation commandment George Trautman cited, telling FlightGlobal: “It sort of validates the naval aviators’ overall lack of commitment to the F-35. It shows how much they’re in bed with Boeing to include a whole host of retired navy aviators who work for Boeing.”

Although the programme itself promises to push the US Air Force and US Navy’s capabilities beyond what is already aerial superiority, Boeing’s vision of an all-encompassing strategy for the future of US aircraft still clearly has several hurdles to overcome before it can be considered feasible.https://www.airforce-technology.com/features/featuresixth-generation-fighters-boeing-lockheed/


USN 2021 budjettiehdotuksessa uusi Columbia-luokan ballistinen ohjussukellusvene ja Virginiat pyyhkivät pöytää monella muulla. Eli rahareikiä riittää kun vielä Ford-luokan tukialuksia pitäisi alkaa työntämään käyttöön, korvaamaan Nimitz-luokkaa. USS Nimitz täyttää 45 vuotta tänä vuonna. Myös FFgX ja Burke-luokan flight III lisäävät painetta.

US NAVYlla on intressejä Superiin ja se mitä tuotannon leikkaamisesta kirjoiteltu on ehkä osittain väärä tulkinta perusteiden osalta. USN haluaa että fightergap ei kasva enempään kuin 49 koneeseen, mitä se on nyt 2030-loppuun saakka. Superien yhden uustuotantolinjan lopettaminen ei tarkoita töiden loppumista, vaan sitä että block III SLM-koneita aletaan saamaan 6 kk nopeammin käyttöön kun tuotantoa muutetaan kokoonpanoksi. Nyt yhden SLM-Hornetin muuntaminen kestää 18 kk ja se on liian kauan.
CAPITOL HILL – The Navy’s request to end the F/A-18E-F Super Hornet production line after 2021 instead of signing another multiyear production contract was not to save money, but rather to allow manufacturer Boeing to convert the production line from building new planes to overhauling old ones at a rate of 40 per year.

The Navy is managing a shifting fighter fleet, which today only sends fourth-generation Super Hornets on deployments but by next year will begin its transition into a blend of fourth- and fifth-gen fighters, once the first squadron of F-35C Joint Strike Fighters heads out with the Carl Vinson Carrier Strike Group.

Navy acquisition chief James Geurts said today that the best way to support the ideal mix of F-18s and F-35s was to stop buying Super Hornets after the current contract ends in Fiscal Year 2021 and to focus instead on getting as many as possible per year through the Service Life Modification (SLM) program. SLM not only adds thousands of flying hours to the planes’ lives but also upgrades them to the new Block III configuration with that adds stealth, range, weapons-carrying capacity and advanced connectivity.

“Most of the parts of the aircraft aren’t built on the production line, it’s assembly; so we’re going to see a large transference of that skill and expertise as we take airplanes apart and service life extend them,” he told USNI News after a House Armed Services tactical air and land forces subcommittee hearing, adding that he wanted the same experts that assembled new planes to re-assemble the older ones after they were taken apart for new components to be adding in for the life extension and capability upgrade program.

“And also part of that is modifying those from Block II to Block III aircraft. So we’re going to simultaneously extend the service life so we can get more flying hours and then greatly enhance the capability as we give them the full Block III capability. So essentially an airplane coming out of there is a Block III F/A-18E-F with lots of flying hours left, which is not much different than a new production Block III F/A-18E-F with a lot of hours left.https://news.usni.org/2020/03/10/na...ne-frees-up-resources-for-life-extension-work


En usko F-35 korvaavan Superia kokonaan ihan heti, koska ensimmäinen lennosto on vasta aloittanut palveluskäytön Carl Vinsonilla viime vuonna. Käyttökustannukset on kokonaisuudessaan vielä liian korkeat edes nyt suunnitellun laivaston ylläpitoon kestävästi. Jos kuluja ei saada laskettua merkittävästi, voi olla että US asevoimat ei voi edes hankkia nyt suunniteltua määrää laivastolle ja ilmavoimilleen. Laivaston osalta kyse on vasta kuitenkin Legacy Hornetin korvaamisesta ja loput 400+ konetta vaativat yhä lisää rahaa ja niitä ei hankita jos F-35 ohjelman elinkaarikustannuksia kyetä laskemaan.
Jos F-35 ei toteudu kokonaisuudessaan, on USN vaihtoehdot hankkia lisää F/A-18 E/F koneita ja kehittää sitä edelleen kunnes FA-XX toteutuu tai sitten supistaa ilmavoimien lennostoja/hankintoja sekä operatiivisia tukialusryhmiä alle 10 kappaleeseen. Mikä sitten on näistä todennäköisintä?

Korona voi myös heittää lisää lokaa pidempään taloudelle...
 

Siinä yllättävän hyvää videota vuoden 2015 SH putoamisesta persianlahdella. Tuosta näkee yllättävän hyvin kuinka se kovasti mainostettu kaksimoottorisuus ei välttämättä pelasta yhtään mitään kun osuu ongemia kohdalle. Toivottavasti oli lämpöset vedet uida.
 
Luonnollisesti yksimoottorikoneella toimenpiteet moottorihäiriötilanteessa ovat selkeämmät. Paljon on siviilipuolellakin ajettu lentokelpoisia koneita tonttiin yksimoottoritilanteessa.

Tuosaa videolla homma menee mönkään n 2:45 kohdalla, kun lentäjä valitsee flaps full ja telineet alas, vaikka kone hädin tuskin lentää flaps half ja telineet sisällä. Tuossa kohdassa olisi pitänyt tehdä stores jettison (joka tehtiin vasta juuri ennen veteen syöksyä). Tarvittaessa proseduuriin kuuluu myös nousu turvalliseen korkeuteen kokeilemaan ohjattavuus laskuasussa. Jos moottorin Inlet Temperature (~33) on Celsiusta, on koneen suorituskyky huonontunut jo selkeästi lämpimästä ilmasta johtuen.

Kone olisi oikeilla toimenpiteillä ollut täysin lennettävissä laskuun.
 
Back
Top