Hallituksen haave: Putin on kiltti voimalakauppias
Suomen hallituksella on monta syytä toivoa, että Vladimir Putinille ydinvoimabisnes on vain bisnestä. Nelikko on nimittäin pannut uskottavuutensa likoon vakuuttamalla Venäjän puolesta, ettei Rosatom ikinä käytä Pyhäjoen voimalaa minkäänlaiseen kauppapainostukseen.
JAA
KOMMENTOI
KUVA: REUTERS/MIKHAIL METZEL
Petri Korhonen
20.9.2014 5:05 | Päivitetty 19.9.2014 18:50
Suomen hallituksen torstainen päätös tukea Fennovoiman ydinvoimalahanketta ei ole suomettumista: se on imagomielessä lähinnä vaikeasti selitettävä ajatuskatko.
Kaikkien menestyvien dream teamien taipaleella tulee aina eteen se yksi sokea hetki, jolloin päättäjäjoukko ottaa ulkopuolisten mielestä täysin typerän riskin.
Usein uhkapeli onnistuu. 20 vuotta sitten Nokialle kävi hyvin, kun se päätti keskittyä silloin tuntemattomalle matkapuhelinalalle. Toisella kerralla yhtiö ei ollutkaan niin onnekas, kun ylimielisyyden synnistä kärsinyt Jorma Ollilan joukkue veikkasi älypuhelinten tulevaisuusnäkymät täysin pieleen.
Fennovoima-ratkaisu, joka tuo venäläiselle Rosatomille hyvän osuuden Suomen energiamarkkinoista, on samanlainen uniapnean hetki. Alexander Stubbin (kok) hallitus sulki hetkeksi pelisilmänsä täysin, eikä kukaan oikein tiedä miksi.
Nykyhallitus on täynnä osaavia poliitikkoja, jotka 2010-luvun päättäjistä parhaiten ovat tajunneet julkisuuspelin lait. Pääministerikin on virkanimityskiistoissa myöntänyt, että "näin on jos siltä näyttää."
Ja juuri nyt, tässä EU-pakotetilanteessa, valloittajapresidentti Vladimir Putinin hallinnassa olevan Rosatomin liikekumppaniksi meneminen näyttää kaikista näkökulmista hölmöltä ratkaisulta.
Elämys- ja imagotalouden logiikan mukaan sitä se myös on: ydinvoiman yleisten riskien, kauppasodan ja Venäjän käytöksen hyväuskoinen aliarviointi on juuri sitä lööppimateriaalia mistä vaalitappiot on tehty.
Yllättyneimpiä – ja pettyneimpiä – näyttävät olleen Alexander Stubbia fanittavat nuoret oikeistovihertävät kaupunkilaiset, joille mikä tahansa läntinenkin ydinvoimaratkaisu olisi vakavan harkinnan paikka.
Suomi takasi, että Putinpysyy kilttinä kauppamiehenä
Todennäköisesti hallituksen insinöörisieluisimmat jäsenet toivoivat, että Suomen energiaratkaisua voitaisiin EU-julkisuudessakin käsitellä vain teknisenä ratkaisuna.
Mutta Venäjän presidentin kontrolloima yhtiö, joka vastaa maan ydinasearsenaalista ja sanoo toimintaperiaatteekseen maan etujen ajamisen, ei ole koskaan pelkkä tekninen valinta. Venäjän nykyjohdon arvaamaton käytös tekee myös tästä liiketoiminnasta arvaamatonta.
Silti Suomi lähti Vladimir Putinin ja hänen seuraajiensa takaajaksi; hallitus ikään kuin vakuutti venäläisten puolesta uskovansa, ettei Rosatom tule ikinä käyttämään hanketta minkäänlaisena painostuskeinona.
Tätä perusteltiin sillä, ettei Venäjä-yhteistyö ole ollut ongelma Loviisan neuvostovoimaloissa. Ja Pyhäjoen laitoksen valmistuessa 2020-luvulla Venäjä on joka tapauksessa erilainen valtio kuin nyt.
Hallituspuolueiden arvio, että Venäjä muuttuisi kymmenessä vuodessa luotettavammaksi tai edes vähemmän epävakaaksi suurvallaksi kuin nyt, ei perustu muuhun kuin vilpittömiin toiveisiin.
Mikäli Vladimir Putin yllättää lähiviikkoina esimerkiksi jatkamalla sotaansa Ukrainassa, Suomen virallinen usko Venäjän "pikaiseen järkiintymiseen" alkaa näyttää Brysselinkin vinkkelistä yhä ontommalta.
Eikä ihme. Tämänviikkoinenkin naiivi vakuuttelu siitä, että suomalais-venäläinen voimalahanke olisi täysin irrallaan kauppapakotteista ja ulkopolitiikasta, antaa kehnon kuvan hallituksen realiteettien tajusta.
Suomen hallituksella on monta syytä toivoa, että Vladimir Putinille ydinvoimabisnes on vain bisnestä. Nelikko on nimittäin pannut uskottavuutensa likoon vakuuttamalla Venäjän puolesta, ettei Rosatom ikinä käytä Pyhäjoen voimalaa minkäänlaiseen kauppapainostukseen.
www.is.fi
yle.fi
www.ksml.fi
www.hs.fi
