Fennovoimavedätyksen viimeiset vaiheet

Parasta vaan perustaa uusi yhtiö, Suomivoima.
Olisko tuo liian raflaava?

☆ Suomen Sähkö☆
1651557263655.png


Sähäkästi Sisulla, läpi harmaan kiven.


Saksalaisilla on varmaan paljon knowhowta ja eivät omalle tontille enää rakenna. Sieltä kaveriksi.
Kyllä siitä hyvä tulee, parempi kuin uusi venäläinen.
Tulee, tulee, vanhoille anturoille.

Otetaan kieli poskesta, niin...
Pääasia, että saadaan se Rosatom Suomesta, se olisi ollut mahdoton ajatus.
Mutta uuden löytäminen on enemmän kuin haastavaa.
 
Jos Hanhikivelle ei löydy toteuttajaa nykyisen suunnitelman kokoiselle ydinvoimalalle, niin rakennetaan sinne sarjatyönä joukko pienempiä modulaarisia SMR-voimaloita. Uudesta konseptista voisi syntyä jotain uutta vientiäkin ajan myötä.
 
Jos Hanhikivelle ei löydy toteuttajaa nykyisen suunnitelman kokoiselle ydinvoimalalle, niin rakennetaan sinne sarjatyönä joukko pienempiä modulaarisia SMR-voimaloita. Uudesta konseptista voisi syntyä jotain uutta vientiäkin ajan myötä.
Pienten modulaaristen reaktoreiden idea on siinä, että sähköntuotanto tuodaan lähelle kuluttajia. Niinpä niitä rakennettaisiin ympäri maata.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Eivät halua. Rusatom valikoitui toimittajaksi koska muita ei ollut tarjolla Fukushiman jälkeen. VSF:n omat voimat eivät riitä ydinvoimalan rahoittamiseen, ulkomainen osakas oli alusta alkaen edellytys projektin toteutumiselle.

Eikös Fortum ollut halukas luvansaaja ihan yksinään, mutta jostain syystä lupa junailtiin Fennovoimalle? Vai muistanko väärin? Ja luulisi että toimittaja olisi löytynyt koska tälläkin hetkellä on esim. useita reaktoreita rakenteilla lännessä.
 
Pienten modulaaristen reaktoreiden idea on siinä, että sähköntuotanto tuodaan lähelle kuluttajia. Niinpä niitä rakennettaisiin ympäri maata.
Jaa. Totta tämäkin, mutta kaikkitietävä wikipedia kertoo myös:

"Suuret, yli tuhannen megawatin ydinvoimalat maksavat 8–10 miljardia euroa. Pienreaktorin hinta voisi olla noin miljardin. Siten taloudelliset riskit sijoittajille olisivat paljon pienemmät ja rahoituksen hankkiminen helpompaa. Samalle laitospaikalle voitaisiin rakentaa monta samanlaista pientä reaktoria yksi kerrallaan. Ensimmäisten reaktorien tuotoilla voitaisiin rahoittaa seuraavien reaktorien rakentamista.[2]"
 
Eikös Fortum ollut halukas luvansaaja ihan yksinään, mutta jostain syystä lupa junailtiin Fennovoimalle? Vai muistanko väärin? Ja luulisi että toimittaja olisi löytynyt koska tälläkin hetkellä on esim. useita reaktoreita rakenteilla lännessä.
Fortum haki lupaa Loviisa 3:lle (joka olisi ilmeisesti korvannut vanhemmat reaktorit). En tiedä ketä esitettiin laitostoimittajaksi, se olisi kyllä voinut olla Rosatom sekin. Hallitus halusi enemmän toimijoita ydinvoimalle joten uusi tekijä Fennovoima sai prioriteetin. Lisäksi Fortum on iso omistaja TVO:ssa joten katsottiin että kyllä heillä on tarpeeksi ydinvoimaa.

Sittemminhän Olkiluoto 4 raukesi ja Fennovoimakin näyttää kaatuvan, joten jos Fortum on nopea liikkeissään niin ehkä luvalle oltaisiin myötämielisempiä? Onhan he nyt jo omistaja Fennovoimassakin, tosin pienellä osuudella.

Fennovoiman ongelmahan ei ole se etteikö länsimaista löytyisi laitostoimittajia, vaan rahoitus. Projekti oli houkutteleva kun ulkomaalaiset maksoivat kolmanneksen, mutta tähän se sitten myös kaatui kun ne lähti ensimmäisenä.
 
Aikajana Fennovoiman omilta sivuilta:

2007​

Fennovoima perustetaan neljän yrityksen, Outokummun, Bolidenin, Rauman Energian ja Katternön, yhteishankkeena. Niitä yhdistää vakaahintaisen sähkön tarve, joten oman ydinvoimalaitoksen katsotaan parantavan sekä osakkaiden, että koko Suomen sähköomavaraisuutta. Hankkeeseen valittiin kumppaniksi saksalainen E.ON, jonka vahvaa ydinvoimaosaamista tarvitaan projektissa.
Laitoksen sijoituspaikkakuntia ryhdytään kartoittamaan samoin tein. Alussa vaihtoehtoisia kuntia on peräti 40. Samana vuonna aloitetaan myös laitosalueen hahmotteleminen ja tekninen suunnittelu, jotta laitoksen koko ja sen vaatima tila saataisiin selville. Lisäksi aloitetaan ympäristövaikutusten arviointi.
Vuoden 2007 lopussa projektin parissa työskentelee noin kymmenen henkilöä.

2008​

Fennovoima jättää tammikuussa ympäristövaikutuksen arviointiohjelman Suomeen rakennettavasta uudesta ydinvoimalaitoksesta työ- ja elinkeinoministeriölle. Fennovoima arvioi kolmea eri ydinvoimalaitostyyppiä, joissa mukana ovat Areva NP-yhtiön EPR- ja SWR-1000-laitokset sekä Toshiba-yhtymän ABWR. Lokakuussa luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselostus.
Vaihtoehtoisille voimalapaikkakunnille avataan paikallistoimistot. Niitä ovat Pyhäjoki, Simo, Kristiinankaupunki ja Ruotsinpyhtää.

2009​

Tammikuussa Fennovoima jättää periaatepäätöshakemuksensa valtioneuvostolle. Periaatepäätöstä haetaan 1-2 reaktorin laitokselle ja laitostoimittajiksi nimetään Toshiba tai Areva.
Pyhäjoen kunnanvaltuusto päättää äänin 16-5 puoltaa Fennovoiman hanketta, ja näin ollen tukea ydinvoimalaitoksen sijoittamista alueelleen. Tässä vaiheessa hanketta edistetään vielä neljällä vaihtoehtoisella paikkakunnalla ja fennovoimalaiset ovat tuttu näky erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja kansalaistapahtumissa.
Lokakuussa Säteilyturvakeskus antaa puoltavan lausunnon osana periaatepäätösprosessia arvioiden Fennovoiman hankkeen turvallisuutta.

2010​

Pohjois-Pohjamaan liiton hallitus hyväksyy ydinvoimamaakuntakaavan Pyhäjoelle tammikuussa 2010. Ympäristöministeriö vahvistaa kyseisen kaavan elokuussa.
Valtioneuvosto päättää antaa Fennovoimalle periaatepäätöksen toukokuussa. Eduskunta vahvistaa periaatepäätöksen äänin 121–71 heinäkuussa.

2011​

*** Fukushiman ydinonnettomuus maaliskuussa 2011 ***

Fennovoima lähettää heinäkuussa tarjouspyynnöt uudesta ydinvoimalaitoksesta Arevalle ja Toshiballe.
Lokakuussa Pyhäjoen Hanhikiven niemi valitaan tulevan ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Valintaan vaikuttavat monet asiat, kuten Hanhikiven niemen vakaa kallioperä ja muut tekniset seikat, matalat seismiset arvot sekä lähiasukkaiden vähäinen määrä.

2012​

Toshiban ja Arevan tarjousten saapumisen jälkeen aloitetaan sopimusneuvottelut. Tarjoukset käsittelevät reaktori- ja turbiinilaitosten toimittamisen ja rakentamisen.
Fennovoiman vähemmistöomistaja E.ON käynnistää lokakuussa prosessin myydäkseen kaiken liiketoimintansa ja omistuksensa Suomessa, mukaan lukien kaikki Fennovoiman osakkeet. Tämän myötä Fennovoiman on löydettävä hankkeelle uusi kumppani. E.ONin lähdettyä muutama suomalaisomistaja päättää luopua hankkeestaan.

*** E.ON:lta ja muutamalta suomalaisomistajilta kestää 1,5 vuotta vetää johtopäätökset Fukushiman ydinonnettomuudesta ***

2013​

Rosatom kutsutaan suoriin neuvotteluihin Toshiban rinnalle, ja neuvottelut Rosatomin kanssa on määrä saada päätökseen vuoden loppuun mennessä. Alkaa vaikuttaa siltä, että Rosatomin tarjous olisi kannattavin. Laitostyyppi muuttuisi, joten ympäristövaikutukset olisi selvitettävä uudelleen.
Syyskuussa Fennovoima ja Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseas allekirjoittavat projektin kehityssopimuksen, jonka tähtäimenä on sopimus ydinvoimalan toimittamisesta. Sopimus allekirjoitetaan joulukuussa.

2014​

*** Venäjä valtaa Krimin niemimaan helmikuun lopussa 2014 ja samana keväänä laajentaa sotaa Itä-Ukrainaan ***

Periaatepäätöksen täydennyshakemus laitetaan vireille maaliskuussa. Täydentävä periaatepäätös hyväksyttiin eduskunnassa 5.12.2014 äänin 115–74.
Maaliskuun lopulla 34 % Fennovoiman omistuksesta siirtyy RAOS Voima Oy:lle, Rosatomin suomalaiselle tytäryhtiölle.
RAOS Voima ja suomalaisista teollisuus- ja energiayhtiöistä koostuva Voimaosakeyhtiö SF tekevät lopullisen investointipäätöksen Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitoksen rakentamisesta ja rahoittamisesta huhtikuussa.
Joulukuussa Fennovoima hakee ympäristölupaa ydinvoimalaitokselle. Lupahakemuksessa käsitellään ydinvoimalaitoksen käytönaikaisia toimintoja ja ympäristövaikutuksia.

2015​

*** Migrit Solarna Energija paljastuu Rosatomin bulvaaniksi kesällä 2015, jonka jälkeen Fortum pakotetaan osallistumaan hankkeeseen, jotta vaadittu "kotimaisuusaste" täyttyy ***

Fennovoima jättää ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Hakemuksessa kuvataan muun muassa valittu laitospaikka, laitostyyppi, tärkeimmät turvallisuusjärjestelmät, ydinjätehuolto, hankkeen rahoitus sekä Fennovoiman organisaatio.
Fennovoima tulee täydentämään hakemustaan ydinvoimalan suunnitteluaineistolla. Yhtiön pitää pystyä osoittamaan, että laitos rakennetaan suomalaiset turvallisuus- ja viranomaismääräykset täyttäväksi. Säteilyturvakeskuksen myönteinen turvallisuusarvio on edellytys rakentamisluvan saamiseen. SRV ja Fortum liittyvät hankkeeseen ja Outokumpu lisää omistustaan.
Tulevan ydinvoimalan valmistelevat työt Pyhäjoella alkavat.
Tuleva laitosalue raivataan ja aidataan ja sen korkeutta nostetaan. Lokakuussa valmistuu yhdystie valtatieltä 8 laitospaikalle. Hanhikiventien pituus on noin 4 kilometriä.
Fennovoimassa työskentelee vuoden lopussa jo yli 200 henkilöä.

2016​

Kesällä Fennovoima ja Posiva solmivat palvelusopimuksen, jonka myötä Posivan osaamista voidaan hyödyntää käytetyn polttoaineen loppusijoitushankkeessa. Loppusijoituksen on määrä alkaa aikaisintaan 2090-luvulla.
RAOS Project käynnistää sopimusneuvottelut GE Steam Power Systemsin kanssa voimalaitoksen turbiini-generaattorin toimituksesta. Turbiini-generaattori-yksikkö on yksi voimalaitoksen suurimpia laitetoimituksia.
Fennovoima toimittaa Säteilyturvakeskukselle aineistoja, joissa kuvataan laitoksen turvallisuussuunnittelun perusperiaatteet sekä suunnittelussa käytetyt menettelyt.
Laitoksen pääsuunnittelusta vastaa Atomproekt ja reaktorin suunnittelee Gidropress. Myös pääurakoitsija Titan-2:lla on suuri rooli laitoksen suunnittelutyössä.
Koulutusrakennus on ensimmäinen rakennus, joka valmistuu Hanhikiven niemelle. Sen avajaisia juhlistetaan Pyhäjoella joulukuussa.

2017​

Rakentamisluvan ehtona olevaa turvallisuusarviota varten toimitetaan aineistoa STUKin arvioitavaksi. Koko vuosi työskennellään tiiviisti lupa-aineistojen parissa, ja fennovoimalaiset matkustavat säännöllisesti Helsingin ja Pietarin väliä, missä sijaitsee RAOS Projectin toinen toimipaikka. RAOS Project siirtää osan suunnittelijoitaan Helsingin Salmisaareen Fennovoiman pääkonttorin naapuriin, mikä helpottaa ja nopeuttaa yhtiöiden välistä yhteistyötä.
RAOS Project aloittaa sopimusneuvottelut laitoksen automaatiosta. Brittiläisen Rolls-Roycen on määrä olla päätoimittaja ja suojausautomaation toimittaja.
Fennovoiman organisaatio kasvaa ja kehittyy. Johtamisjärjestelmälle myönnetään OHSAS 18001-työturvallisuus sertifikaatti. Huhtikuussa julkaistaan Fennovoiman ensimmäinen yritysvastuuraportti.
Yhtiö juhlii 10-vuotista taivaltaan. Fennovoiman hankkeen kannatus ottaa ison harppauksen Pyhäjoella, kun kannatus nousee 7,6 prosenttiyksikköä vuodessa. Noin 75 prosenttia kunnan asukkaista kannattaa hanketta. Kaikille avoin yleisöpäivä työmaalle kerää tuhansia osallistujia.

2018​

Rakentamislupa-aineistojen työstäminen ja toimittaminen STUKille jatkuu. Aineisto kattaa kokonaisuudessaan jopa 50 000 sivua dokumentteja, jotka kuvaavat laitoksen toimintaa ja turvallisuusominaisuuksia aina systeemitasolle saakka.
Fennovoimalle myönnetään ISO 9001 – ja ISO 14001 – standardit.
Työmaarekisterissä on kesäkuussa 519 yritystä, joista 483 on suomalaisia. Yrityksiä on rekisterissä 103 eri paikkakunnalta.
Henkilöstön määrä on kasvanut Fennovoimassa, ja projektin parissa työskenteleekin jo 370 henkilöä.

2019​

Fennovoiman kehitysohjelma käynnistetään. Sen tavoitteena on ohjelmoida uudelleen sekä Fennovoiman että laitostoimittaja RAOS Project Oy:n toimintaa. Tekninen luvitusvaihe alkaa, kun Fennovoima toimittaa turvallisuusselosteen ensimmäisen asiakirjapaketin STUKille.
Sopimus hallintorakennuksen rakentamisesta solmitaan Lehto Groupin kanssa.
Framatome-Siemens-konsortio valitaan Hanhikivi 1 -laitoksen automaatiotoimittajaksi. Pääkomponenttien valmistus alkaa Japan Steel Worksin tehtaalla turbiinigeneraattorin roottorin takeen valmistuksella.
Hankkeen paikallinen kannatus jatkuu vahvana. Yli 76 prosenttia pyhäjokisista kannattaa Hanhikivi 1 -hanketta.
Hankkeen toimitusketjussa on vuoden lopussa yli 1200 hyväksyttyä alihankkijaa, joista yli 80% on suomalaisia.
Fennovoimassa työskentelee vuoden lopussa jo yli 400 henkilöä.

2020​

*** WHO julistaa koronan pandemiaksi maaliskuussa 2020 ***

Fennovoima jatkaa vuonna 2019 käynnistetyn kehitysohjelman toteuttamista. Toimintatapoja kehitetään ja vastuita selkeytetään edelleen. Koronapandemiasta huolimatta Hanhikivi 1 -projekti etenee pääosin hyvin.
Hanhikivi 1 -laitoksen turvallisuusratkaisuiden ja järjestelmäsuunnitelmien arviointi etenee hyvin vuoden aikana. Fennovoima hyväksyy alustavasti ydinvoimalaitoksen järjestelmien ja rakennusten kuvaukset. Fennovoima toimittaa viisi turvallisuusselosteen asiakirjakokonaisuutta STUKille.
Turbiinigeneraattorin roottorin takeen valmistus saatiin hyväksytysti päätökseen Japan Steel Worksin tehtaalla Japanissa.
Valmistelevat rakennustyöt laitosalueella ja sen ympäristössä jatkuvat. Koronavirus huomioidaan kaikessa työmaan toiminnassa.
Lehto Group aloittaa Fennovoiman hallintorakennuksen rakentamisen.
Hankkeen toimitusketjussa on vuoden lopussa yli 1500 hyväksyttyä alihankkijaa, joista yli 80 % on suomalaisia.
Hankkeen paikallinen kannatus jatkuu vahvana. Yhteensä 74 prosenttia pyhäjokisista kannattaa Hanhikivi 1 -hanketta.
Kesäkuussa Fennovoiman toimitusjohtajana aloittaa Joachim Specht.
Fennovoimassa työskentelee vuoden lopussa lähes 450 työntekijää konsultit mukaan lukien. Koronapandemian vuoksi henkilöstö työskentelee pääosin etätöissä maaliskuusta lähtien.

*** Lähteenä käytetyn verkkosivun päivittäminen päättyy ***

2021​

Valmistelevia rakennustöitä jatketaan niska limassa ja dokumenttien parissa työskennellään into pinkeänä.

2022​

*** Pääministeri Sanna Marin puoltaa riskianalyysin tekemistä Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta 22. helmikuuta ***
*** Putte käynnistää suurhyökkäyksen Ukrainaan aamuyöstä 24. helmikuuta ***
*** Elinkeinoministeri Mika Lintilä tyrmää Fennovoiman rakennusluvan 23. maaliskuuta ***
*** Fennovoima irtisanoo sopimuksen venäläisen Rosatomin kanssa 2. toukokuuta ***

Reaktorin paineastia oli tarkoitus valmistaa Donetskissa, mikä voi olla hieman haastavaa.
Fukushiman ydinonnettomuus 2011 tappoi tämän projektin. Fiksut yritykset ymmärsivät irtautua tuhoon tuomitusta hankkeesta jo 2012. Ratkaiseva virhe tehtiin eduskunnassa 5.12.2014, kun Fennovoiman täydentävä periaatepäätös hyväksyttiin. Lisää hölmöläisiä saatiin narrattua mukaan vielä 2015. Haluttiin kaupallista ydinvoimaa mutta sitten mukaan vedettiinkin valtiolliset toimijat Rosatom ja Fortum!

Rosatomin ottaminen mukaan sekä laitetoimittajaksi että osaomistajaksi oli oikea tuplaharakiri! Jos Fortumin hakemus olisi hyväksytty 2010, niin 100% suomalaisomisteinen Loviisa 3 saattaisi olla todellisuutta vaikka Rosatom olisikin toimittanut VVER-1200 -laitoksen ydintekniikan.
 
Harmittavaa, että saksalaisten ydinvoimahysteria pilasi projektin. Olisihan se voinut kyllä kaatua kustannuksiinkin, ilmeisesti ne isommat voimalat osoittautui vähän toivottua kalliimmiksi, eikä Fennovoimalla ollut yhtä syviä taskuja kuin Fortumilla.
 
Suomalaisilla päättäjillä (ja sitä kautta myös äänestäjillä) olisi itsetutkiskelun paikka. Jos halutaan kaupallista ydinvoimaa, niin samalla pitää hyväksyä myös se, että markkinataloudessa kannattamattomien hankkeiden kuuluukin kaatua. Fennovoiman hankkeessa taas mitä enemmän asiat menivät vihkoon, niin sitä enemmän poliitikot halusivat asiaan sekaantua. Lisäksi, miten oli mahdollista, että vaikka kaikki vaaran merkit olivat ilmassa, niin silti varoituksia ei kuunneltu?

Mikä määrä venäläistä informaatiovaikuttamista tarvittiin, että Krimin valtauksesta ja Itä-Ukrainan sodasta huolimatta Rosatomin voimalaa ajettiin Suomessa kuin käärmettä pyssyyn? Loppuvuodesta 2014 tehdyssä haastattelussa Pääministeri Stubb sanoi, että eduskunnassa meneillään olevassa Fennovoima-keskustelussa on "russofobiaa" ja siellä "yritetään lietsoa Venäjä-pelkoa".
stubiido.jpg

Tämän herran talking pointsit on vedetty suoraan RT-uutisista: sisältö on ihan samaa :poop: :poop: :poop: kuin mitä Lavrov suoltaa päivittäin.
 
Niin no, nyt riippuvuutemme venäläisestä ydinsähköstä jatkuu, se vaan tuotetaan Venäjällä...
 
Salmi puhuu pehmoisia. Toshiban laitos oli Fennovoimalle liian kallis. Rosatomin kanssa mentiin kimppaan siksi että saksalaisen rahoituksen kuivuttua se oli ainoa tapa millä projekti olisi vielä voinut toteutua, ei siksi että olisi ollut joku valtava kiima saada tänne juuri venäläinen ydinvoimala.
 
Niin no, nyt riippuvuutemme venäläisestä ydinsähköstä jatkuu, se vaan tuotetaan Venäjällä...

Parempi sekin kuin osin venäläisomisteinen voimala, jossa osaomistaja oleellisesti venäjän valtio puhuisi isännän äänellä riitti omistusosuus siihen tai ei..
 
Kun kuntien irtaantuminen ei tunnu onnistuvan, niin yksi tapa voisi olla vaikka bulgarialainen pöytälaatikko bulvaanin käyttö (kyllä ryssä ymmärtää, olihan tuollainen heilläkin käytössä), jolle omistus myytäisiin muodolliseen hintaan. Arvoahan tuolla ei ole ;)


Oulu: ”Hankkeesta irtautuminen yhä juridisesti hankalaa”​

Sen sijaan Oulun kaupungin konsernijohtaja Ari Alatossava ei usko, että kunnat pääsisivät hankkeesta noin vain irti hankkeesta, kuin koira veräjästä.

”Irtautuminen yksipuolisesti ei ole juridisesti mahdollista. Irtautuminen onnistuu vain myymällä VSF:n osakkeet. Nyt niillä ei ole markkinaa, sillä osakkeet eivät kelpaa kenellekään”, Alatossava huomauttaa.
 
Kun kuntien irtaantuminen ei tunnu onnistuvan, niin yksi tapa voisi olla vaikka bulgarialainen pöytälaatikko bulvaanin käyttö (kyllä ryssä ymmärtää, olihan tuollainen heilläkin käytössä), jolle omistus myytäisiin muodolliseen hintaan. Arvoahan tuolla ei ole ;)

Samalla tavalla ovat suomalaiset pyristelleet eroon Golf-osakkeista, myyneet kympillä deekuille ja antaneet pari sataa kaupan päälle...
 
Sen verran voisi korostaa "Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta", ettei kyseisessä tapauksessa kuollut yksikään ydinvoimaan liittyviin (säteily) tekijöihin. Jos kyseinen voimala olisi ollut aurinkovoimala, niin puhuttaisiinko "Fukushiman aurinkovoimalaonnettomuudesta"? Vihreitten aivopesu on sitkeässä.
 
Sen verran voisi korostaa "Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudesta", ettei kyseisessä tapauksessa kuollut yksikään ydinvoimaan liittyviin (säteily) tekijöihin. Jos kyseinen voimala olisi ollut aurinkovoimala, niin puhuttaisiinko "Fukushiman aurinkovoimalaonnettomuudesta"? Vihreitten aivopesu on sitkeässä.
Niinpä. Tsunamissa ongelman muodostaa "vesivoima".
 
Back
Top