Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin, suomalaisille veronmaksajille miljardien tappiot
Fortumin tytäryhtiö Uniper saattaa tehdä puolessa vuodessa enemmän tappiota kuin mikä sen omaisuuden arvo on.
Jaakko Närhi, Alex af Heurlin
2:00 | Päivitetty 6:37
Fortumin tytäryhtiö Uniper on kaatumassa Saksan valtion syliin Euroopan kaasukriisin seurauksena. Siitä voi seurata miljardien eurojen menetykset suomalaisille veronmaksajille.
Handelsblatt-lehden mukaan Saksan valtio suunnittelee miljardien eurojen suuruista pelastuspakettia kaasuyhtiö Uniperille. Alustavien tietojen mukaan Saksan valtio nousisi rahoituspaketin kautta Uniperin merkittäväksi osakkeenomistajaksi.
Lehden tietojen mukaan Saksa saisi Uniperista 25 prosentin omistusosuuden vain 1,70 euron osakekohtaisella hinnalla. Uniperin osakekurssi on liikkunut viime päivinä noin kymmenessä eurossa. Lisäksi Saksan valtio tarjoaisi yhtiölle muuta rahoitusta 3–5 miljardilla eurolla.
Tällä hetkellä Uniperin suurin omistaja on Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva Fortum. Pelastuspaketti voi liudentaa Fortumin Uniper-omistuksia huomattavasti.
Fortum omistaa Uniperista 78 prosenttia. Lisäksi Fortum antoi Uniperille alkuvuodesta useiden miljardien eurojen suuruisen rahoituksen.
Uniperin kumppani Gazprom on rajoittanut merkittävästi kaasutoimituksia Saksaan viime viikkojen aikana. Uniperin mukaan kesäkuun 16. päivän jälkeen Gazprom on toimittanut sille vain 40 prosenttia kaasusta, joka sen sopimusten mukaan pitäisi toimittaa.
Se on Uniperille ongelma, sillä se on aiemmin saanut Gazpromilta edullista kaasua ja myynyt sitä eteenpäin asiakkailleen Euroopassa kiinteähintaisin kaasusopimuksin.
Nyt Uniper joutuu hankkimaan asiakkailleen lupaamansa kaasun muualta. Kaasun hinta on noussut huomattavasti alkuvuoden aikana.
Uniper varoitti jo kesäkuun lopussa, että sen alkuvuoden tulos jää merkittävästi viime vuotta heikommaksi ja perui tulosohjeistuksensa tälle vuodelle. Euroopan kaasumarkkinoiden tilanne on kiristynyt entisestään tulosvaroituksen jälkeen.
Maakaasun yleisimmin noteeratun kaasusopimuksen eli Dutch TTF:n hinta oli heinäkuun alussa yli kaksinkertaistunut kesäkuun lukemista ja yli seitsenkertaistunut vuoden takaisista hinnoista.
Analyytikkojen arvioiden mukaan
Uniper tekee tällä hetkellä noin 30–40 miljoonaa euroa tappiota päivässä. Uhkakuvissa y
htiö saattaa tehdä loppuvuoden aikana jopa kymmenen miljardin euron tappiot.
Uniperin tappiotahtia voi suhteuttaa siihen, että
Fortum arvioi Uniperin omaisuuden nettoarvoksi vuodenvaihteessa 9,5 miljardia euroa. Uniper saattaa siis tehdä puolessa vuodessa enemmän tappiota kuin mikä sen omaisuuden arvo on.
Saksa haluaa turvata Uniperin toiminnan, koska yhtiö on keskeinen osa Saksan energiainfrastruktuuria. Vaikka Venäjän kaasutoimitukset sakkaavat, jonkun on toimitettava maahan eri lähteistä tuleva kaasu saksalaisille.
Uniperin ahdingossa on pohjimmiltaan kyse siitä, kuka maksaa kallistuneen energian hinnan: kuluttajat, sijoittajat vai veronmaksajat.
Saksassa vääntö on kääntymässä saksalaisten kuluttajien eduksi. Suomalaisille veronmaksajille se voi tietää miljardien eurojen menetyksiä.
Fortum nousi Uniperin merkittäväksi omistajaksi viisi vuotta sitten.
Fortum on maksanut hankkimistaan Uniperin osakkeista noin 7 miljardia euroa. Uniperin osakkeen hinta on laskenut alkuvuoden aikana 75 prosenttia ja 50 prosenttia pelkästään edellisen kuukauden aikana.
Uniperin nykyisellä pörssikurssilla laskettuna Fortumin omistamien Uniper-osakkeiden arvo on enää noin 2,8 miljardia euroa.
Suomalaisten veronmaksajien osuus yli neljän miljardin euron arvonlaskusta on laskennallisesti reilut kaksi miljardia euroa, sillä
Suomen valtio omistaa Fortumista 51 prosenttia.
Uniperin ongelmat tuntuvat myös Fortumin osakekurssissa. Fortumin oman osakkeen hinta on pudonnut puolessa vuodessa noin 50 prosenttia.
Fortumin riskejä nostaa myös sen Uniperille alkuvuodesta antama kahdeksan miljardin euron rahoitus, joka koostuu takauksesta ja osakaslainasta. Uniper on käyttänyt suurimman osan rahoituksesta.
Finanssineuvos
Maija Strandberg valtion omistajanohjauksesta kertoo, että Suomen valtio oli tietoinen Fortumin Uniperille antamasta rahoituksesta, mutta kyse oli valtion näkökulmasta Fortumin liiketoimintaan liittyvästä puhtaasti operatiivisesta asiasta.
Toistaiseksi on epäselvää, miten Saksan valtion pelastuspaketti vaikuttaa Uniperin velkojiin. Joidenkin analyytikkoarvioiden mukaan on mahdollista, että Uniperin velkojat joutuvat kirjaamaan tappioita pelastuspaketin yhteydessä.
Vielä tammikuussa Fortumissa uskottiin, että Uniper kykenee maksamaan saamansa rahoituksen täysimääräisesti takaisin.
”Ei ole kyse siitä, että Uniperin liiketoiminta olisi kannattamatonta”, johtaja
Esa Hyvärinen sanoi silloin HS:n jutussa.
Luottoluokittaja S&P tiedotti tiistai-iltana tarkkailevansa Fortumin ja Uniperin luottoluokituksia. Yhtiöiden luottoluokitusta heiluttaa Uniperin riippuvaisuus ”ulkoisista tekijöistä”, kuten Saksan valtion pelastuspaketista.
Saksan valtion suunnitteleman pelastuspaketin yksityiskohdat ovat vielä auki, mutta alustavien tietojen perusteella paketti liudentaisi merkittävästi Fortumin omistusosuutta Uniperissa. Liudennuksen seurauksena Fortum menettäisi määräysvaltaansa saksalaisyhtiössä.
Analyytikkoarvioiden mukaan Uniperin mahdollisuudet saada rahoitusta pankeilta ovat hyvin heikot. Siksi Saksan valtio voi käytännössä sanella ehtonsa pelastuspaketille.
”Ehdot kertovat osaltaan myös siitä, kuinka surkea Uniperin tilanne tällä hetkellä on”, analyysiyhtiö Inderes kirjoitti raportissa keskiviikkona.
Määräysvallan heikentyminen Uniperissa olisi Fortumille takaisku, sillä yhtiö on taistellut vallasta saksalaisyhtiössä ensimmäisistä osakeostoistaan lähtien.
Huhtikuussa 2020 Fortum sai kolme henkilöä Uniperin hallintoneuvostoon ja vajaata vuotta myöhemmin Fortumin hallituksen entinen varapuheenjohtaja
Klaus-Dieter Maubach nousi Uniperin toimitusjohtajaksi.
Samalla Fortumin
Tiina Tuomela nousi Uniperin talousjohtajaksi ja Fortumin toimitusjohtaja
Markus Rauramo Uniperin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.
Fortumin ja Uniperin osakkeenomistajat ovat odottaneet Saksan viranomaisilta energiasektorin valmiustilan nostamista kolmannelle eli hätätilatasolle. Tällä hetkellä valmiustila on keskimmäisellä eli toisella tasolla.
Hätätila antaisi viranomaisille oikeuden säädellä kaasun kulutusta, jotta yhteiskunnan kannalta kriittisten kohteiden kuten kotien ja sairaaloiden kaasun saanti turvataan. Tällöin Uniper voisi siirtää kohonneet kaasun hinnat suoraan asiakkailleen.
Fortum arvioi jo keväällä, että Venäjän kaasutoimitusten katkeaminen olisi Euroopalle niin suuri šokki, että viranomaisten olisi pakko puuttua asiaan.
”Jos kaasun tulo Venäjältä lakkaisi, se olisi systeeminen ongelma. Se olisi silloin Euroopan päättäjien ja markkinaviranomaisten asia, miten tilanne ratkaistaan”, toimitusjohtaja
Markus Rauramo sanoi maaliskuun alussa tulosjulkistuksen yhteydessä.
Toistaiseksi hätätilaa ei ole kuulunut. Uutistoimisto Bloombergin mukaan Saksan valtion pelastuspaketissa osa Uniperin kasvaneista kuluista voitaisiin tosin viedä kuluttajille.
S-Pankin salkunhoitaja
Juha Varis pitää Fortumin tilannetta vaikeana. Hän korostaa, että Fortumin tai Uniperin tilanteesta ei voi tehdä tarkempaa analyysia ennen kuin pelastuspaketin ehdot selviävät. Paketilla on joka tapauksessa oleellisia vaikutuksia Fortumiin.
”Varaudun siihen, että Fortum saattaa leikata osinkoaan ensi keväänä.”
Saksan suunnittelemasta pelastuspaketista saadaan luultavasti lisätietoja vielä tämän viikon aikana.
Fortum kertoo, että neuvottelut Saksan hallituksen kanssa ovat kesken. Yhtiö ei kommentoi asiaa sen tarkemmin.
”Keskustelut Saksan hallituksen kanssa ovat kesken, emmekä voi ennakoida lopputulosta millään lailla”, yhtiö sanoo sähköpostitse.
Suomen valtio ei ole neuvotteluissa osallisena, mutta on keskustellut Uniperin tilanteesta Fortumin kanssa, finanssineuvos
Maija Strandberg valtion omistajaohjauksesta vahvistaa.
Saksan hallitus kertoi tiistaina päässeensä sopuun lakimuutoksesta, joka antaisi valtiolle mahdollisuuden pelastaa pinteessä olevia energiayhtiöitä. Reutersin mukaan Saksan liittopäivät ja liittoneuvosto äänestävät lakimuutoksesta perjantaina.
Uutistoimisto Bloombergin mukaan Saksan hallinto haluaa saada energiayhtiöiden tukitoimet kasaan ennen Nord Stream -kaasuputken huoltotöitä, jotka katkaisevat jo valmiiksi heikenneen kaasuvirran kokonaan ensi maanantaina. Uutistoimiston mukaan Saksassa pelätään, että Venäjä ei välttämättä avaa kaasuputkea enää lainkaan huoltotöiden jälkeen.
www.iltalehti.fi
www.maaseuduntulevaisuus.fi
www.ksml.fi
