Georgian sodan opetukset

pstsika

Haukka
Lahjoittaja
kapiainen kirjoitti:
Toisin kuin Wehrmacht 1940, jolloin joukkojen komentajat ja jopa päälliikkötaso pystyi tekemään toistuvasti itsenäisiä, rohkeita ratkaisuja tilanteen edellyttämällä tavalla - ja siten pystyttiin hyödyntämään avatuneet tilanteet erinomaisesti. Suurimman mittakaavan esimerkki tästä lienee Guderianin "tempaukset" vastoin Hitlerin nimenomaisia määräyksiä Ranskan operaation aikana 1940.
Rommelin 7. Panssaridivisoona teki aikanaan maailmanennätyksen Ranskassa etenemällä 320 kilometriä vuorokaudessa...
Mahtaakohan kyseinen ennätys olla vielä voimassa?
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
pstsika kirjoitti:
kapiainen kirjoitti:
Toisin kuin Wehrmacht 1940, jolloin joukkojen komentajat ja jopa päälliikkötaso pystyi tekemään toistuvasti itsenäisiä, rohkeita ratkaisuja tilanteen edellyttämällä tavalla - ja siten pystyttiin hyödyntämään avatuneet tilanteet erinomaisesti. Suurimman mittakaavan esimerkki tästä lienee Guderianin "tempaukset" vastoin Hitlerin nimenomaisia määräyksiä Ranskan operaation aikana 1940.
Rommelin 7. Panssaridivisoona teki aikanaan maailmanennätyksen Ranskassa etenemällä 320 kilometriä vuorokaudessa...
Mahtaakohan kyseinen ennätys olla vielä voimassa?
Sanoisin että on melkoisen selvää että tuota ennätystä ei ole rikottu. Sitäpaitsi ihan pienissä maissa vastaavaa ei oikein voi edes tapahtua, ennenkuin tulee takaraja vastaan ... Koetin katsella mitä vauhtia Irakin sodissa on eteneminen ollut, jotain 10-15 mailia päivässä. Joitakin numerotietoja voisi selvitellä vaikka Operaatio Barbarossan vauhdeista, tai El Alameinin vauhdeista. Nykyisen Libyan kriisin kohdalla lienee kans aavikkoa ja suurehkot välimatkat, mutta onko siinä kyse rintamien muutoksista vai enemmän sisällissodasta?
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
OldSkool kirjoitti:
pstsika kirjoitti:
kapiainen kirjoitti:
Toisin kuin Wehrmacht 1940, jolloin joukkojen komentajat ja jopa päälliikkötaso pystyi tekemään toistuvasti itsenäisiä, rohkeita ratkaisuja tilanteen edellyttämällä tavalla - ja siten pystyttiin hyödyntämään avatuneet tilanteet erinomaisesti. Suurimman mittakaavan esimerkki tästä lienee Guderianin "tempaukset" vastoin Hitlerin nimenomaisia määräyksiä Ranskan operaation aikana 1940.
Rommelin 7. Panssaridivisoona teki aikanaan maailmanennätyksen Ranskassa etenemällä 320 kilometriä vuorokaudessa...
Mahtaakohan kyseinen ennätys olla vielä voimassa?
Sanoisin että on melkoisen selvää että tuota ennätystä ei ole rikottu. Sitäpaitsi ihan pienissä maissa vastaavaa ei oikein voi edes tapahtua, ennenkuin tulee takaraja vastaan ... Koetin katsella mitä vauhtia Irakin sodissa on eteneminen ollut, jotain 10-15 mailia päivässä. Joitakin numerotietoja voisi selvitellä vaikka Operaatio Barbarossan vauhdeista, tai El Alameinin vauhdeista. Nykyisen Libyan kriisin kohdalla lienee kans aavikkoa ja suurehkot välimatkat, mutta onko siinä kyse rintamien muutoksista vai enemmän sisällissodasta?
Oli siellä hetkiä ja päiviä, Persianlahdella, kun mennä rytkittiin 40 mailiakin heittämällä. Aika lailla varman päälle taidettiin pelata, koska tasavaltalaiskaarteja varottiin, niitä oli sivustassa ainakin.

edith: eikös Korean sodassa ollut muutama varsin loihakka peliliike puolin ja toisin? Falklandilla siirryttiin jalkapelissäkin(britit) melko mojovia taipaleita.

Kovakin liike ainakin hidastuu, kun edes jollain tapaa pannaan hanttiin. Ei ole turhaan keksitty viivytystaistelua tai toimintaa kärkeä vastaan.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Muistakaas nyt pojat sellainen asia että rintamalinjan siirtyminen ja jonkin yksittäisen porukan siirtymätaipale ja kärjen eteneminen on eri asioita. Kärjen liian nopea eteneminen rintamalinjan siirtymiseen nähden muodostaa aina noita uhkia sivustoista ja mottiin joutumisen vaaraa. Yksittäinen jv-osasto kun taas siirtyy miehittämättömän maan yli taistelemaan jossain muualla, niin siinähän ei oteta sitä siirtymisreitin aluetta pysyvästi haltuun. Näistä siirtymisistä oli lähinnä kyse Falklandissa. Ne ovat verrattavissa esim koukkauksiin.
 

adam7

Ylipäällikkö
Kapiainen kirjoitti:
Toisin kuin Wehrmacht 1940, jolloin joukkojen komentajat ja jopa päälliikkötaso pystyi tekemään toistuvasti itsenäisiä, rohkeita ratkaisuja tilanteen edellyttämällä tavalla - ja siten pystyttiin hyödyntämään avatuneet tilanteet erinomaisesti. Suurimman mittakaavan esimerkki tästä lienee Guderianin "tempaukset" vastoin Hitlerin nimenomaisia määräyksiä Ranskan operaation aikana 1940.
Tosiaan onni meille, ettei naapuri pystynyt samantyylisiin tempauksiin 1944 kesän alkupäivinä.. Tosin nykypäivänä todennäköisesti pystyisi ihan toiseen malliin kuin tuolloin..
ei se mikään onni ollut.

saksalaisessa koulutuksessa oli jo I maailmansodan aikana tehtäväpohjainen käskynanto jolloin johtajat ja alijohtajat päättivät miten tehtävä täytetään. tämä hyvin pitkällä koko organisaatiossa.

samoin jo ensimmäisessä maailmansodassa britit pyrkivät johdon kokonaiskäskytykseen, eli ei vain tavoite vaan myös miten toteutetaan. jo ensimmäisessä maailmansodassa tämä metodi osoittautui heikommaksi. briti eivät ottaneet opikseen seuraavassa koitoksessa. saksalaiset sitävastoin paransivat tehtäväkohtaista käskynantometodiaan,

ja sitten varsinaiseen asiaan:

venäläisillä, jotka toimivat totalitaarisessa komentovaltiossa, oli hyvin hierarkkinen johtomalli, jossa johtajat toteuttivat ylemmän portaan käskyjä, jotka olivat kaikenkattavia, siis ei vaan tavoite vaan myös keinot yksityiskohtaisesti. ei siis mikään onni tai sattuma etteivät venäläiset johtajat pystyneet nopeisiin ratkaisuihin, kun isoveli valvoi.

tästä enemmän esim: "Militär ledning" 2010 Marco Smedberg, Historiska Media
http://www.historiskamedia.se/bok/militar-ledning-storpocket-rea/
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
No sitähän me adam tarkoitammekin. Ihan samasta asiasta puhutaan. ONNI se oli suomalaisten kannalta, etteivät puna-armeijan upseerit olleet kovin aloitteellisia. Syynä oli tietysti systeemi ja koulutus, -30-luvun puhdistukset asevoimissa tuskin lisäsivät halua nostaa päätään esille massan seasta. Ja melkoista puhdistusta se oli koko sodanaikakin, joku postasi joskus paljonko teloitettiin kenraaleja sodan aikana puna-armeijassa, oli muistaakseni melkoinen liuta.
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
noska kirjoitti:
Muistakaas nyt pojat sellainen asia että rintamalinjan siirtyminen ja jonkin yksittäisen porukan siirtymätaipale ja kärjen eteneminen on eri asioita. Kärjen liian nopea eteneminen rintamalinjan siirtymiseen nähden muodostaa aina noita uhkia sivustoista ja mottiin joutumisen vaaraa. Yksittäinen jv-osasto kun taas siirtyy miehittämättömän maan yli taistelemaan jossain muualla, niin siinähän ei oteta sitä siirtymisreitin aluetta pysyvästi haltuun. Näistä siirtymisistä oli lähinnä kyse Falklandissa. Ne ovat verrattavissa esim koukkauksiin.
Joo-o, niin on, mutta on myös esimerkkejä siitä kuinka puolustus romahtaa, kun ne kärkijoukot tavataan "yllättävän" syvältä omalla alueella. Tuolloin jos homma karkaa lapasesta niin silloin ottaa ohrakyrsä.

Isot asevoimat tekevät aika röyhkeitä peliliikkeitä, uskovat syvään iskuun ja sen myös toteuttavat, jos ei kukaan pane jarrua.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
baikal kirjoitti:
noska kirjoitti:
Muistakaas nyt pojat sellainen asia että rintamalinjan siirtyminen ja jonkin yksittäisen porukan siirtymätaipale ja kärjen eteneminen on eri asioita. Kärjen liian nopea eteneminen rintamalinjan siirtymiseen nähden muodostaa aina noita uhkia sivustoista ja mottiin joutumisen vaaraa. Yksittäinen jv-osasto kun taas siirtyy miehittämättömän maan yli taistelemaan jossain muualla, niin siinähän ei oteta sitä siirtymisreitin aluetta pysyvästi haltuun. Näistä siirtymisistä oli lähinnä kyse Falklandissa. Ne ovat verrattavissa esim koukkauksiin.
Joo-o, niin on, mutta on myös esimerkkejä siitä kuinka puolustus romahtaa, kun ne kärkijoukot tavataan "yllättävän" syvältä omalla alueella. Tuolloin jos homma karkaa lapasesta niin silloin ottaa ohrakyrsä.

Isot asevoimat tekevät aika röyhkeitä peliliikkeitä, uskovat syvään iskuun ja sen myös toteuttavat, jos ei kukaan pane jarrua.
Toki, kuten yllä kapiainen analysoi, on joukkoja jotka kykenevät hyödyntämään sitä kärjen nopeaa etenemisvauhtia. Lähinnä toppuuttelin ja löin jarrua keskusteluun siltä osalta, ettei eri asioita ja termejä sotketa keskenään, vaan vertaillaan vaan vertailukelpoisia tilastofaktoja.
Mikäli idästä tulevan jyrän kärki onnistuu yli sen 80-100km tulemaan tarkoittaa se lähes väistämättä myös rintamalinjan siirtymistä.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
noska kirjoitti:
Muistakaas nyt pojat sellainen asia että rintamalinjan siirtyminen ja jonkin yksittäisen porukan siirtymätaipale ja kärjen eteneminen on eri asioita. Kärjen liian nopea eteneminen rintamalinjan siirtymiseen nähden muodostaa aina noita uhkia sivustoista ja mottiin joutumisen vaaraa.
Totta tuokin..ja historia täynnä esimerkkejä myös siitä, mite nopea eteneminen on aiheuttanut vakaviakin ongelmia hyökkääjälle itselleen.
Eräs merkittävä esimerkki tästä voisi olla Sakujen viimeinen rynnistys WWI:ssa, jossa hyökkäyskärjet käyttivät silloin hyvin uutta ja epäsovinnaista iskuosastomaista taistelutapaa..ehkä eräänlaista Blizkriegin esi-isää. Hyökkäys upposi kuin kuuma veitsi voihin..mutta tyrehtyi sitten suurelta osin kaiken huollon puutteeseen. Hieman samaa oli viimeksi käydä liittoumalle viimeisimmässä Irakin sodassa. Eli ei se eteneminen "liian nopeasti liian syvälle" ole välttämättä hyvä sekään. Ongelmaksi tuo muodostuu ehkä lähinnä silloin kun eteneminen on huomattavasti nopeampaa kuin mitä hyökkääjä on olettanut ja mihin se on valmistautunut. Se siis pitää muistaa, että nopea eteneminen on silloin puolustajalle yleensä murskaavan tappavaa kun se on hyökkääjän suunnitelmien mukaista edes suurinpiirtein.
Tietysti tässä törmäämme taas siihen, että meidän maaperällä se "pelikenttä" on aika pieni..jolloin jopa normaalia hitaamp/ syvempikin tunkeutuminen syvyyteen voi olla lähes katastrofi puolustajelle. Eteläisessä osassa maata kun raja-pääkaupunki väli on se noin 200km..joka ei välttämättä ole kovin paljon..
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
Tällä foorumilla on taidettu tavanomaiseen tapaan keskittyä siihen, mikä meni pieleen, erityisesti Georgialaisilla. Mutta pyytäisinkin teiltä arvon asiantuntijoilta tiivistä listaa niistä asioista, jotka Georgia teki oikein. Lopputuloshan lienee Torjuntavoitto (TM) sillä Georgian hallinto- ja oikeusjärjestelmä säilyi. Siihen verrattuna se, onko presidentin nimi sama vai eri, ei ole kovinkaan olennainen tavoite. Niinkin olisi voinut käydä, että valtion rajat säilyvät mutta johtoon asettuu ystävällismielinen poppoo, joka ei kiirehdi vaalien tai vastaavien hömpötyksien järjestämisessä. Vaan alkaa puuhaamaan sotasataman vuokrasopimusta tai muuta vastaavaa.
 

kunnas

Majuri
OldSkool kirjoitti:
Tällä foorumilla on taidettu tavanomaiseen tapaan keskittyä siihen, mikä meni pieleen, erityisesti Georgialaisilla. Mutta pyytäisinkin teiltä arvon asiantuntijoilta tiivistä listaa niistä asioista, jotka Georgia teki oikein. Lopputuloshan lienee Torjuntavoitto (TM) sillä Georgian hallinto- ja oikeusjärjestelmä säilyi. Siihen verrattuna se, onko presidentin nimi sama vai eri, ei ole kovinkaan olennainen tavoite. Niinkin olisi voinut käydä, että valtion rajat säilyvät mutta johtoon asettuu ystävällismielinen poppoo, joka ei kiirehdi vaalien tai vastaavien hömpötyksien järjestämisessä. Vaan alkaa puuhaamaan sotasataman vuokrasopimusta tai muuta vastaavaa.
Persianlahden sotahan oli Saddamille torjuntavoitto sillä hänen valtansa säilyi. :lanssi:
Venäjän tavoitteena ei ollut vallan kaappaaminen, sillä siitä olisi noussut valtava haloo.
 

Einomies1

Ylipäällikkö
OldSkool kirjoitti:
Tällä foorumilla on taidettu tavanomaiseen tapaan keskittyä siihen, mikä meni pieleen, erityisesti Georgialaisilla. Mutta pyytäisinkin teiltä arvon asiantuntijoilta tiivistä listaa niistä asioista, jotka Georgia teki oikein. Lopputuloshan lienee Torjuntavoitto (TM) sillä Georgian hallinto- ja oikeusjärjestelmä säilyi. Siihen verrattuna se, onko presidentin nimi sama vai eri, ei ole kovinkaan olennainen tavoite. Niinkin olisi voinut käydä, että valtion rajat säilyvät mutta johtoon asettuu ystävällismielinen poppoo, joka ei kiirehdi vaalien tai vastaavien hömpötyksien järjestämisessä. Vaan alkaa puuhaamaan sotasataman vuokrasopimusta tai muuta vastaavaa.
Aika vaikeaa on analysoida noita Georgian tekemisiä kun tieto sodasta on pää-osin nettilähteistä ja BBC:n dokumenteista. Senverran itse arvioisin kuullun ja nähdyn perusteella että Georgian maavoimat saivat köniinsä ja aliarvioivat Venäjän maavoimat. Samalla Venäjä aliarvioi Georgian ilmatorjunnan koska se menetti arvokkaan strategisen pommittajansa TU-22M3:n Buk M1 it:lle. Se satuttaa koska Venäjän strateginen ilmahyökkäyskyky on modernisoitujen TU-22, TU-95 ja TU-160 pommitajien varassa. Ja nyt osoittautui että 20 v. vanha Buk tuhosi yhden pommittajista melko helposti. Ainakin 3 muuta lentokonetta ammuttiin Venäläisiltä alas ja nämä olivat SU-25 tyyppiä.
Tuossa ilmeisesti ammutaan alas TU-22M3 tms.:

Venäjä teki virheen washingtonin sotilas-analyytikkojen mukaan siinä ettei se painostanut ja testannut Georgian ilmapuolustusta sodan alussa.
http://www.military.com/features/0,15240,173602,00.html

Georgian maavoimat onnistuivat ilmeisesti ainakin kerran yllättämään Venäläiset näiden edetessä Tshkinvaliin. BBC:n dokumentin toisessa osassa Venäläisten joukkojen mukana ollut reportteri kertoo että Venäjän armeijan tiedustelu oli avutonta ja senvuoksi johtokolonna ajoi Georgialaisten väijytykseen. Suurinosa kärkikolonnasta tuhoutui ja 5 vaunua pääsi pakoon. Joukkojen määrä ja laatu eivät selviä haastattelusta. Varmaa on se että itse journalisti haavoittui iskussa yhdessä Venäjän armeijan komentavan kenraalin kanssa. Toimittaja kyseenalaisti kenraalin mukana olon etenevän kolonnan kärjessä.

Georgialaiset saivat ilmeisesti itse pataansa myös hyökätessään ensin Tshkinvaliin, Etelä-Osetian vapaa-ehtoisilta joukoilta.

Laivaston osalta tulos oli 10-0 Venäjälle joka tuhosi Georgian laivaston satamiinsa.

Alla on linkkejä mm. BBC:n dokumentteihin sodan jälkeen jossa käy ilmi yleiset lain-alaisuudet sodassa:
- Siviilit kärsivät
- molemmat osapuolet syyttävät toisiaan sodan aloittamisesta
- tarkkaa kuvaa tapahtumista tuskin saadaan koskaan
- Georgia ja Venäjä molemmat syyllistyivät raakuuksiin. Venäjä Georgiassa (Gori) ja Georgia Etelä-Ossetiassa(Tshkinvalissa).

Pätkää Youtubesta jossa Georgian tykistö ja raketinheittimet moukaroivat Venäläisiä, joten ainakin tykistö onnistui toimimaan jotenkin. Näiden videoiden todenperäisyyttä on vaikea varmistaa.
 
Last edited by a moderator:

juhapar

Kenraali
Noita kuvia katsellessa voisi luulla että Georigia olisi voittanut sodan.
 

koponen

Kenraali
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Odottakaapa kun Lauri Harjolan aka Renny Harlinin dokuhurmio tulee katseltavaksi. Näinköhän siinä Georgia voittaakin? Shaakasvili repäisee kauluspaidan päältään ja syöksyy M2HB lonkalta laulaen liekkimeren keskellä...

Raha ei haise.
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
Einomies1 kirjoitti:
Aika vaikeaa on analysoida noita Georgian tekemisiä kun tieto sodasta on pää-osin nettilähteistä ja BBC:n dokumenteista. Senverran itse arvioisin kuullun ja nähdyn perusteella että <snip>
Kiitokset Einomies1 ja kunnas kommenteista ! Oli hyvä saada vähän lisätietoa asiasta, sillä vaikka tuosta ei ole kuin jokunen vuosi aikaa, niin tietoja on aika yksipuoleisesti. Toisaalta, venäjältä ei taida tulla kovin paljon tällaista materiaalia nettiin - tai sitten katselen vääriä sivustoja.
 

Mosuri

Alokas
BAN
Georgiaa voidaan pitää varoittavana esimerkkinä läntisen sotilaskulttuurin vaikutuksesta. Kyseisen maan asevoimat onnistuivat loistavasti niissä tavoitteissa jotka ovat priorisoitu korkealle läntisissä asevoimissa- rajoitettu operaatio rajoitetuin tavoittein onnistui hyvin.

Tietenkin ongelmana oli se, että läntiset miniasevoimat eivät pärjää itäisen euroopan maasodassa Venäjän suurvalta armeijalle. Jälleen kerran osoitettiin todeksi väite jonka mukaan pienellä maalla ei ole varaa "kriisinhallintaan" vaan uhkatilanteessa pitää mobilisoida kaikki voimavarat. Georgialaiset lähtivät väärään sotaan vääränlaisella armeijalla - sekä mikä Irakissa olisi ollut loistava terroristi kaupungin vapautusoperaatio oli itä-Euroopassa lyijykynän työntämistä karhun perseeseen!

Tietenkin Georgialaiset saavuttivat taktisia voittoja. Muutama pataljoona tuhottiin ja edestä johtanutta kenraaliakin onnistuttiin haavoittamaan. Ilmatorjunta pystyi saamaan jopa jotain aikaiseksi ja ampui koneita alas- aina siihen asti kunnes pötkittiin pakoon ja jätettiin asejärjestelmät viholliselle. Läntisissä sotilaslähteissä kenraalin haavoittuminen herätti huvittaneisuutta- "Ajatella kenraali johti joukkojaan edestä eikä satelliittilinkin kautta komentokeskuksesta." Väittäisin kuitenkin, että voiton takasi nimenomaan se, että venäläiset kenraalit, everstit ja jopa luutnantit todella johtivat joukkojaan ja olivat valmiita noukkimaan kastanjat tulesta. Georgiassa (tilanne Suomessa????) tilanne oli vastakkainen- läntiseen tapaan joukkoja johdettiin stanag standardoiduista johtopaikoista - aina niin kauan kunnes pilvilinnat romahti ja toisesta päästä kuului vain staattista kohinaa... Missä olivat everstit ja majurit kun värvätyt kriha sankarit pakenivat ladoilla ja toyotoilla hurjasti kotia kohti? Ehkä olisi pitänyt jättää ruggeroitu sotilasläppäri rauhaan ja mennä valtatielle pysäyttämään pakenevat laumat ja käskemään miehille uudet asemat?
 

baikal

Supreme Leader
Lahjoittaja
Mosuri kirjoitti:
Georgiaa voidaan pitää varoittavana esimerkkinä läntisen sotilaskulttuurin vaikutuksesta. Kyseisen maan asevoimat onnistuivat loistavasti niissä tavoitteissa jotka ovat priorisoitu korkealle läntisissä asevoimissa- rajoitettu operaatio rajoitetuin tavoittein onnistui hyvin.

Tietenkin ongelmana oli se, että läntiset miniasevoimat eivät pärjää itäisen euroopan maasodassa Venäjän suurvalta armeijalle. Jälleen kerran osoitettiin todeksi väite jonka mukaan pienellä maalla ei ole varaa "kriisinhallintaan" vaan uhkatilanteessa pitää mobilisoida kaikki voimavarat. Georgialaiset lähtivät väärään sotaan vääränlaisella armeijalla - sekä mikä Irakissa olisi ollut loistava terroristi kaupungin vapautusoperaatio oli itä-Euroopassa lyijykynän työntämistä karhun perseeseen!

Tietenkin Georgialaiset saavuttivat taktisia voittoja. Muutama pataljoona tuhottiin ja edestä johtanutta kenraaliakin onnistuttiin haavoittamaan. Ilmatorjunta pystyi saamaan jopa jotain aikaiseksi ja ampui koneita alas- aina siihen asti kunnes pötkittiin pakoon ja jätettiin asejärjestelmät viholliselle. Läntisissä sotilaslähteissä kenraalin haavoittuminen herätti huvittaneisuutta- "Ajatella kenraali johti joukkojaan edestä eikä satelliittilinkin kautta komentokeskuksesta." Väittäisin kuitenkin, että voiton takasi nimenomaan se, että venäläiset kenraalit, everstit ja jopa luutnantit todella johtivat joukkojaan ja olivat valmiita noukkimaan kastanjat tulesta. Georgiassa (tilanne Suomessa????) tilanne oli vastakkainen- läntiseen tapaan joukkoja johdettiin stanag standardoiduista johtopaikoista - aina niin kauan kunnes pilvilinnat romahti ja toisesta päästä kuului vain staattista kohinaa... Missä olivat everstit ja majurit kun värvätyt kriha sankarit pakenivat ladoilla ja toyotoilla hurjasti kotia kohti? Ehkä olisi pitänyt jättää ruggeroitu sotilasläppäri rauhaan ja mennä valtatielle pysäyttämään pakenevat laumat ja käskemään miehille uudet asemat?
Minua on myös tympäissyt sävy, jolla tuota haavikoksi ammuttua kenraalia on arvosteltu lännessä. Länteen on pesinyt jäätelöbaarisodankäynnin basilli, joka saattaa olla sen luokan taudinaiheuttaja, joka tuottaa vielä kysta kyllin harmaita ohimoita, jahka tosissaan joutunevat vääntämään jonkun kanssa.

Oletan, että kenraali oli pitämässä naruja käsissään ja pumppasi sopivaa hyökkäyshenkeä joukkoihin esiintymällä tst-alueella. Se on yhtä vanha temppu kuin itse sota ja tepsii aina.

Kumpi pumppaa sotaväkeen temppuhaluja: koneääninen vittukäsi-jenkins antamassa ohjeita toiselta mantereelta vai römeä-ääninen fyysinen upseeri, joka mennä vippasee sikari suupielessä pitkin suonlaitaa, juttelee mukavia ja yllyttää sankartekoihin. Ei ihminen ole miksikään muuttunut. Jos joukon seassa mennä rötveltää sopivasti kaluunaherroja eivätkä kyyristele ja osoita pelkäävänsä, niin kas, se tarttuu alaisiinkin. Sotaväki on parhaimmillaan kuva komentajasta.

Nämä tällaiset "lännessä hassuina" pidetyt kenraalitempaukset osoittavat ehdottomasti vain sen, kuinka kauas lännessä on livetty sodan tosiolemuksesta. Valitan, tämä on mielipide, joka ei muutu ennenkuin muuta näen.

Mitenkäs suomalaiset sodankäyneet upseerit kertoivat sotilaita johdettavan? Aina meni Kannaksellakin perseilleen, kun komentoportaat mennä leppaisivat kymmenien kilometrien päässä. Annas kun alkoi tulla paikalle Vihmaa ja kumppania, kas alkoi hiljalleen otetta löytyä.

Organisaatiopalapelejä ja legolinnoja kyllä osataan rakennella, toivottavasti sodan tosiolemus paljastuu sellaiseksi, että juuri sen kaltainen puuhailu tuottaa tulosta. Pahoin vain pelkään, että niin se ei mene vaan herrat upseerit joutuvat itseasiassa entistä tiukemmin kentälle ja tiukkoihin mestoihin, mieli asiat saada sujumaan. Liian akateemiseksi puuhailuksi sotaa ei mielestäni pidä alkaa pilaamaan.

Mitä Georgia teki oikein? Pumppasi liikenevät joukot pelipaikoille aika nätisti ja nopsaan, hyvällä hollilla oli ainakin kolme yhtymää plus kohtuu runsas epäsuora. Osoitti haluaan puolustaa aluettaan ja rajojaan, ihan tarmokkaasti. Mutta kas, Kaveria ei hämätty vaan se lähti tulemaan kuin Tuonelan susi luolasta. Miksi se uskalsi ryntöä? Todennäköisesti siksi, että tiesi Georgian mobilisaation tökkivän pahoin ja käytti hetkeä oivallisesti hyväkseen. Rautarykmentti osoittautui sitten ihan haistapaskan joukoksi. Georgia sijoitti tuon mainion asevelirykmentin ihan hollille, mutta jannut halusivat takas Irakiin eivätkä malttaneet odottaa bussivuoroja vaan lainasivat ladat alleen. Georgialaiset tekivät varmaan paljon asioita oikein, mutta toivomalla ei venäläiset suostuneet toppailemaan.

En tunne asiaa, mutta veikkaan tuon venäläisrynnäkön herättäneen Venäjän lähiulkomaiden asevoimissa pohdintaa. Ruotsissa oltiin avoimen paniikin rajoilla.
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
OldSkool kirjoitti:
Toisaalta, venäjältä ei taida tulla kovin paljon tällaista materiaalia nettiin - tai sitten katselen vääriä sivustoja.
Ettei olisi kielimuuri rajoittamssa tiedonsaantiasi?
 

noska

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
"Ei pojat sotaa näin käydä. EIköhän mennä tuon suon yli niin että heilahtaa."
Edestä johtavan upseerin esimerkki on tuttua jopa tuntemattomasta. Länsimaiset naureskelijat unohtavat että Venäjälllä kenraaleja riittää ja ovat kulutustavaraa. Kenraaleista ei ole tehty itseään korvaamattomina pitäviä toimistobyrokraatteja vaan tuloksia hakevia sotialsjohtajia. Oman positiivisen esimerkin lisäksi on pelote nuorelle joukkueenjohtajalle aiavan toinen kun itse kenraali tulee naamatusten tivaamaan että miksi tavoitetta ei ole saavutettu kuin se että samaa kysytään radion, puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Jälkimmäinen lähinnä aiheuttaa ärtymystä ja "tuu vittu itte kattomaan" asennetta.
 

OldSkool

Kapteeni
Lahjoittaja
noska kirjoitti:
OldSkool kirjoitti:
Toisaalta, venäjältä ei taida tulla kovin paljon tällaista materiaalia nettiin - tai sitten katselen vääriä sivustoja.
Ettei olisi kielimuuri rajoittamssa tiedonsaantiasi?
Suosittelisin harkitsemaan uraa tiedustelun parissa, sillä analyysisi on oikea ! :a-smiley: Tosin ei täydellinen, sillä toinen rajoitus on laiskuus...
Joten, jos jollakin on näppärää vinkkiä, mitä venjänkielisiä sivustoja voisi koettaa vilkuilla, ja käännellä niistä jotain paloja translaattorilla (tiedän, kökköä), niin otan mielelläni vastaan, vaikka YV:nä.
 
Top