aj77 kirjoitti:
OldSkool kirjoitti:
Nostellaas takaisin Georgiaan ja Venäjän ilmaoperaatioihin. Nimittäin tuore http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_2011/index-2_2011.htm artikkeli (lataa pdf tuolta) on sarjan osa 2, ja tässä Kapt Janne Tähtinen kirjoittaa mm että
Sodan aikana tapahtuneet konepudotukset johtivat toimenpiteisiin, joilla pyrittiin ehkäisemään tappioita eristämistehtävissä. Elektronista häirintää suoritettiin AN- 12PP-koneella sekä MI-8PPA- ja MI- 8SMV-PG-helikoptereilla sekä SU- 24M- ja SU-34-koneiden häirintälähettimillä koneiden ollessa Georgian ilmatilassa.
Venäjän ilmavoimat ottivat operaatioiden suunnittelussa huomioon Georgian ilmapuolustuksen. Koneet, joissa oli puutteelliset omasuojalaitteistot, eivät osallistuneet iskuihin. SU-25-koneet käyttivät säännönmukaisesti soihtuja iskujen jälkeen.
Rynnäkkö- ja pommikoneita käytettiin vain häirintäkoneiden muodostamilla suojavyöhykkeillä, koska esimerkiksi TU-22M3-koneiden häirintäjärjestelmät eivät mahdollistaneet automaattista häirintää venäläisvalmisteisia ohjusjärjestelmiä vastaan.
SU-34-koneita käytettiin edelleen saattohäirintätehtävissä ja taistelukoneita käytettiin maksiminopeudella.
Georgian ilmapuolustusvyöhykkeet pyrittiin kiertämään ja omien koneiden lentokorkeus nostettiin yli 3,5 kilometriin.
Odottelen tosi mielenkiinnolla artikkelisarjan osia 3 (johtopäätöksiä Ilma-aseen käytöstä) ja 4 (ilmapuolustus ja johtopäätökset siitä).
Taas näytettiin kädestäpitäen kuinka onnetonta se on pienen maan tuollaiseen viholliseen vaikuttaa,niin että se ei saavuttaisi tavoitteitaan.
Nyt kannattaa pistää jäitä hattuun ja muistaa että Georgia on melkoinen lilliputtivaltio. Mitenkä lähi-it on organisoitu, johdettu ja minkäläiset viestivälineet siellä on?
Entä ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmä, yhteydet, strategia, taktiikka?
Näihin tuo muutoin hyvä artikkelisarja ei vastaa (vielä).
Tässä Georgian tapauksessa nähdään mielestäni se että edes Georgialaiset Bukit eivät pystyneet estämään yksin Venäläisten taistelukoneiden ja hekojen käyttöä, muutoin pienessä ilmatilassa (vs. suomi).
Mitä tämä kertoo maasta jolla ei ole ilmavoimia vaan pelkkä IT?
Mitä olisi tapahtunut tai voinut tapahtua jos Georgialla olisi ollut käytössään ajanmukaisia taistelukoneita muutama tusina + yhtenäisesti johdettu ilmapuolustus useine tutkineen?
Artikkelista saa kuvan että Georgialla ei ilmavalvontatutkia ollut kuin muutama koska jonkun yksittäisen tutkankin merkitys toiminnassa oli suuri (Tbilisin kentän Leninisintutka ja toinen? siviilitutka-asema sekä sotilastutka 36D6-M Gorin lähellä). Kun Venäläiset saivat melkoisen viiveen( 3-5pv) jälkeen nämä tuhottua, hävisi Georgialta viimein ilmatilan havaintokyky ja kontrolli.
Muutamia huomioita jotka mielestäni ansaitsevat tulla mainituksi:
- Venäläiset olivat myös melko tehottomia lamauttamaan muutamaa Marnaulin kentällä olevia SU-25 Skorpion konetta. Kenttää vastaan kyllä hyökättiin useasti rautapommeilla ja rakettirynnäköillä mutta tietoa hyökkäysten tehosta ei ole.
Jos Venäläiset lähettivät koneensa vihollisen lentotukikohtaa vastaan tuolla taktiikalla ja luottivat vain heikkoon ELSO-kykyynsä (mainittu artikkelissa), mikä olisi ollut lopputulos+tappiot jos kentän lähellä olisi ollut toimiva ilmatorjunta + hävittäjiä? Nythän koneet eivät kohdanneet mitään ilmatorjuntaa Georgian puolelta.
- ELSO ja SEAD todettiin jo heikoiksi Venäjän puolelta jos ne taas olivat olemattomia Georgialaisilta.
- Tehokkain kone oli SU-34 joka sekin toimi pääsääntöisesti rautapommeilla.
Missä Venäjän pelottavat täsmä-aseet olivat?
- Venäjän ilmatiedustelu oli äärimmäisen hidasta jos hankkittua tietoa pystyi hyödyntämään vasta seuraavana päivänä.
- Venäjä nojasi tekstin mukaan tiedustelussa pää-osin koneiden suorittamaan ilmakuvaukseen ja se osin näkyi tiedonkulun hitaudessa. Missä UAV:t, satellittikuvat + tutkat?
- Artikkelissa oli maininta että Venäjä ampui oletettavasti Iskander-ohjuksia Georgiaan, Gorin- ja Marnaulin alueille. Mutta mitkä olivat maalit ja missä vaiheessa? Iskandereita käytettiin tuon mukaan vasta hyökkäyksen 4.päivänä ja alueellisia kohteita (joukot) ja kiinteitä rakennuksia vastaan! Jos Iskanderit ovat niin huippu-aseita kuin Venäjä väittää miksei niitä käytetty heti alussa lentotukikohtia ja varuskuntia sekä johto- ja viestikeskuksia vastaan?
Vaikuttaa siltä ettei Venäjä pystynyt hankkimaan riittävästi tietoa maaleista sodan alussa jotta noita taktisia ohjuksia olisi voitu laukaista. Sensijaan sota aloitettiin suoraan hävittäjä- ja pommittajarynnäköillä Georgian syvyyteen ja SU-25 koneilla joukkoja vastaan.
Tämä on länsimaiden ilmasodankäynnistä täysin poikkeavaa jos vertaa Libyaan ja Irakiin, jossa itse pommituksia edelsi sankka täsmä-aseiden käyttö strategisia ja hallinnollisia kohteita vastaan. Samalla ELSO/SEAD näytteli merkittävää roolia.
Väitän että jos Georgialla olisi ollut vähänkään paremmin organisoitu ja johdettu ilmapuolustus ja/tai toimiva ja nopeasti reagoiva hävittäjätorjunta, Venäläiset olisivat ottaneet turpiinsa oikein kunnolla. Todennäköisesti Venäjä olisi joutunut muuttamaan taktiikkaansa merkittävästi ja joutunut lähtemään sotatoimiin huomattavasti verkkaisemmalla rytmillä ja suunnitellen tarkemmin ilmasotaansa. Muutoin seuraukset olisivat olleet tuhoisat sen hyökkääville maa- ja ilmavoimille.
- Tämä on hyvä huomata niiden jotka ovat sitä mieltä että suomessa ilmavoimat joutaa lakkauttaa tai muuttaa lennokkivoimiksi:
"Georgian ilmatorjunta ei kyennyt toteuttamaan vastatoimia hyökkäystä vastaan. Iskuja SU-24- ja SU-25-koneilla jatkettiin käytännössä koko päivän ajan Tskhinvalin alueella taistelevia ja Gori - Tskhinvali tien varrella olleita joukkoja vastaan.
Hyökkääville pataljoonille aiheutetut tappiot olivat merkittäviä."
Oli syy mikä hyvänsä, pelkkä ilmatorjunta ei ole paras ja tehokkain tapa puolustaa ilmatilaa, sen kertoo jo tämä esimerkki. Sen paremmin ei ilmapuolustusta voi ajatellakkaan ilman ilmatorjuntaa.
Artikkeli on erinomainen, vaikka sen lähteet ovat tuntemattomat.
Kysynpä vaan missä oli pelottava, kaiken näkevä Venäjän satelliittivalvonta? Missä uskomaton Iskander-ohjusten ryöppy joka tuhoaisi suomenkin lentotukikohdat kerralla?
Entä muut risteilyohjukset? Oliko Georgia ilmapuolustus etukäteen Venäjän puolelta niinhyvin tiedossa että sen toimintakyky vaarallisine Buk-ohjuksineen oli todellisuudessa niin heikko että risteilyohjuksia ei "raaskittu" käyttää? Mielummin otettiin riski tappioista?
Miten tämä korreloi Libyan muodostaman uhkan kanssa? Miksi länsivallat katsoivat järkeväksi pommittaa tuota hiekkakasaa miljoona-ohjuksilla ja satamäärin kun Libyan armeija ei ihan ole siellä maailman kymmenen kärjessä kehityksessä?
Vihollista ei saa aliarvioida koskaan mutta olisiko niin että Venäjän armeijan suorituskykyä meidänkaltaistamme vastustajaa vastaan hieman suurenneltu? Ottaen huomioon vastustajan heikkouden (huolimatta Bukeista Venäjä menetti ehkä 5-10 konetta tuosta 240 lentokoneesta ja hekosta) Venäjän suorituskyky ei tuossa sprinttisodassa päätä huimannut.
Vaikka Venäjä pystyisi hyödyntämään armeijansa kehittämiseen lähes koko summan mitä se on suunnitellut käyttävänsä, sillä on pitkä tie kuljettavanaan ennenkuin se pääsee ainakaan ilmasodankäynnin suorituskyvyssä lähelle länsimaiden tasoa tehossa ja tarkkuudessa.
