Georgian sodan opetukset

[Einomies1]

Niin, en minä väitäkään, että hyökkääjä voidaan pitää millään keinoin rajan oikealla puolen. Toiseksi: pelitilaa se kahmii ihan ite, siihen sillä on todennäköisesti halut ja valjaatkin, siinä ei tarvi paljoa neuvoa eikä auttaa.

Suurin ero meidän käsityksissä on näköjään siinä, että minun katsannossani ns. parhaita joukkoja ei voida säästää ollenkaan, ne on pantava tuleen just eikä 19. päivä siitä lukien, kun rajapuomi on rullattu. Hallitusti käyttäen ne voinevat taistella noin kaksi viikkoa. Kaksi viikkoa on paljon. Tai se on vähän. Mutta tilanne säilyy ainakin hallinnassa, käsittääkseni.

Hyökkääjän saavuttama suuri pelitila on sikälikin haasteellinen, että ne alueelliset joukot taitavat hieman, hmmm, muuttua siitä, miten aiemmin on totuttu näkemään.

Aikansa kun näitä pyörittelee niin huomaa, että Nato alkaa tuntua mielekkäältä vaihtoehdolta.

En pistäisi kyllä kaikkia "valtteja" heti kättelyssä pöytään, jolloin ei jää ketään eikä mitään varalle jos yllätyksiä tulee. Kyllä reservissä on aina oltava muutakin kuin nostoväkeä vaikka taisteltaisiin hyper-avaruudessa.

Jos naapuri pistäisi tuon kovimman kahakan tapahtuessa pienen maahanlaskun selustaan/sivustaan ylläriksi ja samaan aikaan meidän kaikki parhaimmat joukot olisivat sidottuina etulinjassa, niin millä tuo "optio" katettaisiin? Rajamäen rykmentilläkö?

 

[baikal]

Pannaas aikajana leikisti 8 vuoden päähän. Panetteko meikäläisen alueellisen yhtymän tilkkimään panssaridivisioonan tulemisen rytkettä? Mainitulla alueella pystyy tulla rytkimään kerralla varmasti kolme yhtymää, vähän erilaisia, mutta kuiteskin. Malli 8 vuoden kuluttua alueellinen joukkoko on se, joka panee keppiä rattaisiin? Pannaanko vaikka 12 alueellista tst-osastoa tilkkeeksi? Millaisia ne tulevat olemaan tuon ajan kuluttua näillä näkymin? (ilman mittavia harmaan vaiheen taikaseinähankintoja)

 

[Ohjus-tiedustelija]

Pannaas aikajana leikisti 8 vuoden päähän. Panetteko meikäläisen alueellisen yhtymän tilkkimään panssaridivisioonan tulemisen rytkettä? Mainitulla alueella pystyy tulla rytkimään kerralla varmasti kolme yhtymää, vähän erilaisia, mutta kuiteskin. Malli 8 vuoden kuluttua alueellinen joukkoko on se, joka panee keppiä rattaisiin? Pannaanko vaikka 12 alueellista tst-osastoa tilkkeeksi? Millaisia ne tulevat olemaan tuon ajan kuluttua näillä näkymin? (ilman mittavia harmaan vaiheen taikaseinähankintoja)

Joku alueellinen tst-ryhmä kombinaatiohan sitä pitäisi olla ensimmäisenä vastaanottamassa, mutta heikolta näyttää jos pitää alkaa vaunuja kävyillä heittelemään...

Puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) mukaan puolustusvoimien rakenneuudistus ja säästöt merkitsevät, että tulevaisuudessa varusmiehiä koulutetaan suuremmissa yksiköissä.
Wallin sanoi Ylen Ykkösaamussa, että suuremmat yksiköt mahdollistavat myös kouluttajien määrän lisäämisen koulutettavaa joukkoa kohti. Varusmiesten turvallisuus kasvaisi samalla.
Wallin korosti, että yleinen asevelvollisuus säilyy Suomen ratkaisuna.
- Se on kustannustehokas ja sillä pysytään huolehtimaan siitä, että meillä on riittävän suuri reservi, joka pystyy puolustamaan koko maata, Wallin sanoi.
Wallin sanoi, että ei pysty vielä sanomaan lakkautettavien varuskuntien määrää. Hänen mukaansa myös sotilaiden irtisanomiseen on varauduttava.
Hornet-hävittäjien uusiminen on Wallinin mukaan edessä reilun 10 vuoden päästä.

Hyvältä näyttää, niitä ps-divisjoonia vastaan lähetetään euroopan suurin reservi varustettuna kumisaappailla ja rynnäkkökivääreillä. Tukena kaikki muut rahat imenyt hävittäjä "armada" a`max 40 konetta :dodgy:

 

[baikal]

Niin no, aistikaa nyt sitten mitä tarkoitan? Faktat tiskiin ja katse vajaan kymmenen vuoden päähän....jolloin alkaa olla käsillä jo suurhankinnat ihan muuhun suuntaan. Tämä väliaika syödään varustehankintarahoja, jotta palkat saadaan maksettua. Ja pannaan uudet tulevat sotilaan poikaset puolivalokoulutukseen. Joista pitäisi tulla myös se alueellisten kokoonpano-orkesteri.

 

[kimmo.j]

Tuota, minkähän ne Vennäällä kokisivat uhkaksi, ellei Suomen Nato-jäsenyyden? Nato Pietarin naapurissa. Ja sillä Nato-perusteella sitten voi Eduskunta riisua Puolustusvoimat lopuistakin joukoista ja aseista. Ei hyvä, ei.

No Puolaa ja Balttian maita eivät kuitenkaan koe uhkaksi? Tai jos kokevat, mitä siitä on ollut vahinkoa niille?

Eduskuntamme ei ole tarvinnut NATOn apua maanpuolustuksen alasajossa.

Joten, mitä tässä pelkäämään.

 

[juhapar]

Puola on ottanut ottanut oman alueensa puolustuksen kohtuullisen vakavasti, varsinkin jos vertaa muihin Euroopan Nato-maihin. Balteilla ei ole varaa kotimaan puolustukseen, siksi lähetetään niitä Panttikomppanioita mm. Agfanistaniin siinä toivossa, että liittolaiset auttavat, jos naapuri käy uhkailemaan. Tai reagoi (kuviteltuun tai todelliseen) uhkaan...

 

[kimmo.j]

Meillä on jo oma "panttikomppania" A-maassa, meilläkin rahat on loppu kuten Balteilla, mikä on ero. Miksi ei Nato ei sovi meille, kun se sopii muualla?

Henkilökohtaisesti uskon, että Naton vastustaminen on tunteisiin perustuva asia. Puolueettomuus on erittäin vahvasti liturgoitu mieliimme. Faktat eivät ole mukana perusteluissa, toisaalta tunteet ovat inhimillisiä.

PS. Kommentti ei erityisesti ole suunnatu Juhaparille, vaan yleinen näkemykseni asiaan.

 

[juhapar]

Meillä on jo oma "panttikomppania" A-maassa, meilläkin rahat on loppu kuten Balteilla, mikä on ero. Miksi ei Nato ei sovi meille, kun se sopii muualla?

Henkilökohtaisesti uskon, että Naton vastustaminen on tunteisiin perustuva asia. Puolueettomuus on erittäin vahvasti liturgoitu mieliimme. Faktat eivät ole mukana perusteluissa, toisaalta tunteet ovat inhimillisiä.

PS. Kommentti ei erityisesti ole suunnatu Juhaparille, vaan yleinen näkemykseni asiaan.

Minä taas uskon, että Nato-into on enempi tunne-asia (lähinnä epäilen alemmuuskompleksia). Euroopan Nato-mailla ei ole varaa pitää konventionaaliseen sotaan varustautunutta puolustusta. Eli sen kortin varaan ei kannata Suomen puolustusta jättää. Suomea eivät muut puolusta kuin suomalaiset.

 

[Einomies1]

Meillä on jo oma "panttikomppania" A-maassa, meilläkin rahat on loppu kuten Balteilla, mikä on ero. Miksi ei Nato ei sovi meille, kun se sopii muualla?

Henkilökohtaisesti uskon, että Naton vastustaminen on tunteisiin perustuva asia. Puolueettomuus on erittäin vahvasti liturgoitu mieliimme. Faktat eivät ole mukana perusteluissa, toisaalta tunteet ovat inhimillisiä.

PS. Kommentti ei erityisesti ole suunnatu Juhaparille, vaan yleinen näkemykseni asiaan.

Minä taas uskon, että Nato-into on enempi tunne-asia (lähinnä epäilen alemmuuskompleksia). Euroopan Nato-mailla ei ole varaa pitää konventionaaliseen sotaan varustautunutta puolustusta. Eli sen kortin varaan ei kannata Suomen puolustusta jättää. Suomea eivät muut puolusta kuin suomalaiset.

Ainoa sotilasliitto mitä on edes relistista harkita on Euroopan ja/tai pohjoismaiden puolustusliitto mikäli totetutuvat edes mielikuvissa. NATO on menneisyyttä siinä mielessä että USA on jo julkisestikin ilmoittanut vastuun siirrosta euroopalle, sen oman alueen puolustuksessa kun USA keskittyy kauko-itään.

NATO-juna oli ja meni jo se on meidän kohdaltamme paras unohtaa. Katsotaan mikä tai kuka täyttää euroopan sotilaallisen tyhjiön.

Toomas Hendrik Ilves kertoi aamulehden haastattelussa että jos Viroa uhkaa ulkopuolinen hyökkäys, NATO singahtaa apuun viuh, vauh vaan. Voi raasua! Taisi Yhdysvalloissa vietetyt vuoden pistää hänen päänsä pyörälle, ettei tajua että maailma on muuttumassa ja jatkossa "kukin pitäköön huolta omistaan"-menttaliteetti on voimistumassa. Viron on turha kuvitella että euromaat tai NATO muistaa kärpäsen paskan kokoista maapalaa Venäjän rajalla (vertaa Suomi) ja muutamaa Afganistanissa kuollutta Virolaista silloin kun kansakuntien tulevaisuus, omaisuus ja miljoonien ihmisten henget ovat pelissä. Viron uhraukset NATO-operaatiossa on silloin muisto vain ja hyttysen kusi Itämeressä.

NATO (USA) voi tarjota korkeintaan logistista apua tai tukitoimintoja jotka tietty olisivat tarpeen nekin jos NATOssa olisimme. Turha kuvitella että NATOsta kuitenkaan löytyy sitä todellista tykinruokaa ja rautaromua marssitettavaksi tänne pohjoiseen jos punakone rupeaa räkkyämään.

Olen aivan varma siitä että senpuoleen USA:n, Saksan tai Ranskankaan valtiot eivät lähetä poikiaan Eu:n pohjois-kulmaan tapatettavaksi Venäläisillä jos uusi "erillissota" joskus syttyy. Saksa on jo hirttänyt itsensä mäntyyn ja alistanut itsensä Venäjän rakkikoiraksi kun sopi kaasusopimuksen & lopettaa ydinvoiman ja siirtyy tuontienergian varaan (Venäjä). Myös Venäjä tarvitsee Saksan varallisuutta ja rahoja enkä hämmästelisi yhtään jos jonkinlainen uusi Ribbentrop-sopimus solmittaisiin tulevaisuudessa ja salassa Puolalta, Balteilta ja meiltä.

Meitä taas ei tarvitse kukaan euroopassa ja ainoa jolta jotain apua voi odottaa saavansa on Ruotsi. Kuten tunnettua, ongelma on vaan että ruotsilla ei ole maavoimia. Tosin kalustoa ja ilma-sekä merivoimia voisi odottaa ehkä avuksi.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Meillä on jo oma "panttikomppania" A-maassa, meilläkin rahat on loppu kuten Balteilla, mikä on ero. Miksi ei Nato ei sovi meille, kun se sopii muualla?

Henkilökohtaisesti uskon, että Naton vastustaminen on tunteisiin perustuva asia. Puolueettomuus on erittäin vahvasti liturgoitu mieliimme. Faktat eivät ole mukana perusteluissa, toisaalta tunteet ovat inhimillisiä.

PS. Kommentti ei erityisesti ole suunnatu Juhaparille, vaan yleinen näkemykseni asiaan.

Minä taas uskon, että Nato-into on enempi tunne-asia (lähinnä epäilen alemmuuskompleksia). Euroopan Nato-mailla ei ole varaa pitää konventionaaliseen sotaan varustautunutta puolustusta. Eli sen kortin varaan ei kannata Suomen puolustusta jättää. Suomea eivät muut puolusta kuin suomalaiset.

Meillä on edessä erittäin suuri ongelma sen suhteen että tuleva torjuntahävittäjien uusiminen ruunaa viimeistään aivan täydellisesti maavoimien varustamisen 2020-luvulle. Jollain ilveellä isohko osa ilmavoimein imemästä rahoituksesta pitäisi kyetä kanavoimaan maavoimille, yksi vaihtoehto olisi jäättää hävittäjä torjunta osittain liittolaisten vastuulle. En kannata NATO jäsenyyttä, mutta keinot alkavat käydä aika vähiin. Tämä on ihan oikesti todella iso ongelma 10-vuoden kuluttua!

Miuluummin puolustuksen selllainen osa-alue (ilmavoimat) osittain liittolaisten kontolle josta jotain apua on helpoiten/käytännössä nopeiten saatavissa kuin sellainen (maajoukot) joita ei varmastikkaan heltiä ja reagointiajat pitkiä.

 

[kunnas]

Meillä on jo oma "panttikomppania" A-maassa, meilläkin rahat on loppu kuten Balteilla, mikä on ero. Miksi ei Nato ei sovi meille, kun se sopii muualla?

Henkilökohtaisesti uskon, että Naton vastustaminen on tunteisiin perustuva asia. Puolueettomuus on erittäin vahvasti liturgoitu mieliimme. Faktat eivät ole mukana perusteluissa, toisaalta tunteet ovat inhimillisiä.

PS. Kommentti ei erityisesti ole suunnatu Juhaparille, vaan yleinen näkemykseni asiaan.

Minä taas uskon, että Nato-into on enempi tunne-asia (lähinnä epäilen alemmuuskompleksia). Euroopan Nato-mailla ei ole varaa pitää konventionaaliseen sotaan varustautunutta puolustusta. Eli sen kortin varaan ei kannata Suomen puolustusta jättää. Suomea eivät muut puolusta kuin suomalaiset.

Meillä on edessä erittäin suuri ongelma sen suhteen että tuleva torjuntahävittäjien uusiminen ruunaa viimeistään aivan täydellisesti maavoimien varustamisen 2020-luvulle. Jollain ilveellä isohko osa ilmavoimein imemästä rahoituksesta pitäisi kyetä kanavoimaan maavoimille, yksi vaihtoehto olisi jäättää hävittäjä torjunta osittain liittolaisten vastuulle. En kannata NATO jäsenyyttä, mutta keinot alkavat käydä aika vähiin. Tämä on ihan oikesti todella iso ongelma 10-vuoden kuluttua!

Miuluummin puolustuksen selllainen osa-alue (ilmavoimat) osittain liittolaisten kontolle josta jotain apua on helpoiten/käytännössä nopeiten saatavissa kuin sellainen (maajoukot) joita ei varmastikkaan heltiä ja reagointiajat pitkiä.

Ostetaan mielummin pitkän kantaman ohjuksia. Esim. S-300 maksaa vain 150 miljoonaa kappale (Eli hieman kalliimpi kuin uusi hävittäjä). S-400 on 2.5 kertaaa kustannustehokkaampi kuin S-300. (mitä sitten lienee käytännössä tarkoittaneen?)

Esim. Israel nosti mekkalan kun Iran kaavaili ostavansa S-300 ohjuksia joka meinaa sitä että niitä pelätään. Lisäksi persianlahden sodassa pudotettiin noin 38 liittouman hävittäjää ilmatorjunnalla ja vain yksi hävittäjällä.

 

[noska]

Virossahan on perinteenä odottaa sitä kuuluisaa "Valkoista laivaa" apuun.

 

[kimmo.j]

Meillä on jo oma "panttikomppania" A-maassa, meilläkin rahat on loppu kuten Balteilla, mikä on ero. Miksi ei Nato ei sovi meille, kun se sopii muualla?

Henkilökohtaisesti uskon, että Naton vastustaminen on tunteisiin perustuva asia. Puolueettomuus on erittäin vahvasti liturgoitu mieliimme. Faktat eivät ole mukana perusteluissa, toisaalta tunteet ovat inhimillisiä.

PS. Kommentti ei erityisesti ole suunnatu Juhaparille, vaan yleinen näkemykseni asiaan.

Minä taas uskon, että Nato-into on enempi tunne-asia (lähinnä epäilen alemmuuskompleksia). Euroopan Nato-mailla ei ole varaa pitää konventionaaliseen sotaan varustautunutta puolustusta. Eli sen kortin varaan ei kannata Suomen puolustusta jättää. Suomea eivät muut puolusta kuin suomalaiset.

Henkilökohtaisesti alemmuuskopleksini koskee naapurin isompaa asuntoa ja uudempaa autoa, ei Natoa, mutta varsinaiseen asiaan.
Tuon vanhaan liturgiaan ongelmana alkaa olla, etteivät suomalaiset enää ole kohta puolustamassa Suomea, kun PV;n leikkaukset jylläävät.

Mulle kyllä sopii itsenäinen puolustus, mutta kun siitä tunnutaan luopuvan pala kerrallaan. Jotain kuitenkin tarvitaan.

 

[Einomies1]

Lisäksi persianlahden sodassa pudotettiin noin 38 liittouman hävittäjää ilmatorjunnalla ja vain yksi hävittäjällä.

Minä olen kuullut että Liitouman tappiot koneissa olivat 43 joista osa johtui AA-tulen väistämisestä tai yksinkertaisesti matalalennosta.
Irak ampui ilmataisteluissa alas 4-6 liittouman konetta.

Olisko yksi syy statistiikkaan siinä että tunnetusti Irak lennätti valta-osan hävittäjistään Iraniin suojaan, eikä tosissaan edes yrittänyt taistella vastaan.

Todellisuudessa Irakin ilmapuolustus järjestelmänä oli tuhottu/lamautettu melko pian ja AA:n menestys oli lähinnä yksittäisten olkapää-ohjusten ja tai ohjusjärjestelmien ansiota.

 

[kunnas]

Lisäksi persianlahden sodassa pudotettiin noin 38 liittouman hävittäjää ilmatorjunnalla ja vain yksi hävittäjällä.

Minä olen kuullut että Liitouman tappiot koneissa olivat 43 joista osa johtui AA-tulen väistämisestä tai yksinkertaisesti matalalennosta.
Irak ampui ilmataisteluissa alas 4-6 liittouman konetta.

Olisko yksi syy statistiikkaan siinä että tunnetusti Irak lennätti valta-osan hävittäjistään Iraniin suojaan, eikä tosissaan edes yrittänyt taistella vastaan.

Todellisuudessa Irakin ilmapuolustus järjestelmänä oli tuhottu/lamautettu melko pian ja AA:n menestys oli lähinnä yksittäisten olkapää-ohjusten ja tai ohjusjärjestelmien ansiota.

Lähteen mukaan 40 konetta menetettiin, yksi ammuttiin ales MIG-25:lla muut ilmatorjunnalla
http://www.rjlee.org/aaloss.html

 

[baikal]

Ensimmäisessä Persianlahden sodassa Irakin ilmatorjunta oli lamautettu jo käytännössä sinä päivänä, kun sieltä läksi kotio 7000 venäläistä neuvonantajaa ja järjestelmäsoturia. Se avasi tien ilmahyökkäyksille. Liekö painaneet lähteissään vielä punaista nappia.

 

[kunnas]

Lukasin ilmatorjuntaupseeri 3/2011 ja silmääni sattui kohta jossa Georgian sodassa Venäjä nosti lentokorkeutta 3500 metriin sodan loppu vaiheessa olkapääohjusten vuoksi. Pitäisikö Suomen hankkia pidemmän kantaman ohjussysteemejä maavoimille? koska esim. OLS-35 lämpökamera pystyy havaitsemaan tankin 15 km:n päästä ja määrittämään tankki tyypin 8-10 km:n päästä. Mikä IT-systeemi sopisi Suomelle? NASAMS taitaa olla liian kallis ja ei kovin liikkuva.

 

[ctg]

Lukasin ilmatorjuntaupseeri 3/2011 ja silmääni sattui kohta jossa Georgian sodassa Venäjä nosti lentokorkeutta 3500 metriin sodan loppu vaiheessa olkapääohjusten vuoksi. Pitäisikö Suomen hankkia pidemmän kantaman ohjussysteemejä maavoimille? koska esim. OLS-35 lämpökamera pystyy havaitsemaan tankin 15 km:n päästä ja määrittämään tankki tyypin 8-10 km:n päästä. Mikä IT-systeemi sopisi Suomelle? NASAMS taitaa olla liian kallis ja ei kovin liikkuva.

Homman nimi on vain siinä, että ajan kuluessa meidän tarvitsee päivittää korkealle ulottuvaa IT-kalustoa ja mitä sitten tehdään kun ollaan stratosfäärin äärirajoilla? Mihin me vedetään raja, sillä naapuri resursseillaan pystyy melkein aina sen ylittämään jollakin tavalla, vai pyritäänkö me turvaamaan tietyn rajan alle tulevat joukot joka tapauksessa, ja onko se raja kymmenessä, viidessätoista vaiko viidessä kymmenessä?

Silti on aika huippu, että viikon rettelön jälkeen Rakas Naapuri nostaa ryntökoneiden lakirajan tuonne kolmeen ja puoleen kilometriin, rajoittaen kaluston suunniteltua hyväksi käyttöä. Joten onko mahdollista, että meilläkin kävisi näin antaen mahdollisuuden pidemmän kantaman ohjuksille? Ehkei ne hornetit olleetkaan ihan turha hankinta varsinkin, jos kaverin kalusto pystytään pitämään pelkokertoimella pinnasta pois.

 

[baikal]

Sieltäpähän neljästä kilsasta sitten rynnäkkökone yrittää pistää meikäjoukon sileäksi....kun rynnäkkövekottimet saadaan nostettua stratosfääriin niin ohjustimet ovat ajaneet asiansa. Ei se kill kaikkea kerro, pääasia on se, että koneet eivät hyrrää estoitta pitkin suonlaitojen päällysiä.

 

[kunnas]

Sieltäpähän neljästä kilsasta sitten rynnäkkökone yrittää pistää meikäjoukon sileäksi....kun rynnäkkövekottimet saadaan nostettua stratosfääriin niin ohjustimet ovat ajaneet asiansa. Ei se kill kaikkea kerro, pääasia on se, että koneet eivät hyrrää estoitta pitkin suonlaitojen päällysiä.

Neljästä kilsasta saa paljon pahaa aikaiseksi.