Gripen E/F

Todellista keinoälyä ei ole keksitty edelleenkään, se edellyttäisi tietokoneen tai ohjelmiston itsetietoisuutta ja mukautuneisuutta spontaanisti. Keinoälystä puhutaan kansanomaisesti muotisanana niin että kännyköissäkin olisi keinoälyä. Sensorissa ei ole edelleenkään lihaksia vaan optroniikka ja kuvantava, jäähdyttämätön hakupää ja digitaalinen+ ehkä optinen suurennuskyky. Tarkista vaikka Wikistä jos et usko..:)

Aika moni foorumilainen on koettanut näitä asioita selittää. En ole ihan varma, onko niitä ymmärretty tai uskottu. Mutta se on hyvä, kun löysit itse lähteen, jossa todettiin, että FLIR ja IRST ovat eri asioita. (y)

Koetan silti vielä vastata tähän, koska nuo eivät pidä paikkaansa, ja toivottavasti asia tästä selviää.

Lihakset. Olet ihan oikeassa. IRSTissä ei ole lihaksia eivätkä ne taivuta linssejä. Mutta, IRSTissä on lihaksien tehtäviä vastaavia mekaanisia ratkaisuja, jotka ohjaavat optroniikkan linssejä (näkökenttää/suurennusta ja tarkennusta). Tekevät siis samaa asiaa kuin esim. ihmissilmä ja sen lihakset. Jos omistat järkkärin, niin esim. objektiivin manuaalitarkennuksella testailemalla tämä selviää hyvin.

1516135599487.png

Keinoäly. Tämä oli käyttämäsi termi. En korjannut sitä silloin, vaan käytin vain termiä, jota olit käyttänyt. Jostain syystä, kuvittelet, että näkeminen vaatisi valtavaa älykkyyttä. Se ei pidä paikkaansa. Et käytä varsinaisesti älyllistä aivokapasiteettia näkemiseen ollenkaan. Vaan silmän hermostossa ja aivojen näköaistimuksessa on erilaisia algoritmeja, jotka hoitavat automaattisesti esim. juuri tuon etäisyyden arvioinnin.

Esimerkkinä tästä, silmiä on myös äärimmäisen alkeellisilla elämän muodoilla. Ne eivät omaa suurta älykkyyttä. Silti niillä on toimiva näköaisti.

Tiedemiehet ovat lisäksi saaneet selville, että jo silmässä itsessään on algoritmiprosessointia. Eläinten silmät esimerkiksi tunnistavat lähestyvän petolinnun automaattisesti ilman aivoja. http://www.caltech.edu/news/look-out-above-experiment-explores-innate-visual-behavior-mice-40767 - silmässä ei ole varmastikaan kehittynyttä älyä!

Etäisyyden määrittäminen on kohtuu yksinkertainen tehtävä. Siihen ei tarvita mitään erityisen kehittynyttä keinoälyä. Kannattaa lukea uudelleen, mitä Jukkis kirjoitti.

Tässä esim. yksi kohtuu kansantajuinen linkki yksinkertaisista algoritmeista: http://www.adammil.net/blog/v103_Performing_Automatic_Target_Motion_Analysis.html

Gripeniin liittyviä juttuja ei viitsi valitettavasti edes kommentoida.
 
Viimeksi muokattu:
Tiedemiehet ovat lisäksi saaneet selville, että jo silmässä itsessään on algoritmiprosessointia. Eläinten silmät esimerkiksi tunnistavat lähestyvän petolinnun automaattisesti ilman aivoja. http://www.caltech.edu/news/look-out-above-experiment-explores-innate-visual-behavior-mice-40767 - silmässä ei ole varmastikaan kehittynyttä älyä!

Tähän voi sanoa, että F-35 on fiksumpi! Tuollainen "esisuodatus" on kovin eurooppalaista, todella kovassa fuusiossa kaikki tieto käsitellään suoraan yhdessä paikassa, aivoissa. :geek:

/Läpäl.
 
Näin se HX-kilpailu etenee:
https://saabgroup.com/Media/news-pr...naugurates-new-development-centre-in-finland/

"Defence and security company Saab is expanding its activities in Finland having established a new development centre – the Saab Technology Centre (STC) – in Tampere, Finland.

For the first stage, Saab has established a unit at the STC with a focus on Electronic Warfare (EW). The unit contributes to deliveries for Saab´s current EW contracts for fighter aircraft, including Gripen E/F, the EW system for Airborne Early Warning & Control (AEW&C) aircraft, and the Electronic Support Measures/Electronic Intelligence systems (ESM/ELINT) used for land applications."

https://www.talouselama.fi/uutiset/...suomessa/6812a0a2-879b-351c-a8a7-400bf49cd210

"Tarjolla on sata työpaikkaa viidessä vuodessa 50-70 miljoonan euron investoinneilla."

"Saab-konsernilla on ennestään yhdeksän vastaavankokoista tutkimuskeskusta eri puolilla maailmaa. Tampereella tehtyä sensorien kehitystyötä on tarkoitus käyttää kaikissa konsernin toiminnoissa."

"Tiedotustilaisuudessa paikalla oli myös Saabin hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg. Hän korosti, että digitaalinen evoluutio on niin nopeaa, että Saab tarvitsee myös sensoriteknologiaan erikoistunutta tutkimuskeskusta, ja Tampere oli sille luonteva paikka. ”Totta kai ymmärrämme senkin, että HX-hankkeessa valituksi tulevalla lentokoneyhtiöllä on oltava vahva sitoutuminen Suomeen”, Wallenberg myönsi. Hänen mukaansa Saabin on kustannussyistä keskitettävä eri alojen tutkimukset samaan paikkaan, ja Suomi on havaintoteknologian kehittämiseen sopiva maa insinööritieteen osaamisensa vuoksi.

”Alan kehitys on äärimmäisen nopeaa. Se ei pysähdy hetkeksikään. Meidän on pidettävä etäisyyttä sekä vihollisiin että kilpailijoihimme ”, Buskhe sanoi. Sensoritekniikassa Saabin pahimpia kilpailijoita ovat muun muassa amerikkalainen Raytheon ja ranskalainen Thales."


https://saab.com/globalassets/regional-websites/finland/press-releases/labra-tiukka.jpg

Paikalla siis Saabin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

MTV3-seitsemän uutiset, kohdasta 9.50 eteenpäin
https://www.katsomo.fi/sarja/seitseman-uutiset-33001008/keskiviikko-17-1-klo-1900-854265

///
https://www.hbl.fi/artikel/100-far-...a-utveckla-system-for-elektronisk-krigforing/

Tämän jutun mukaan, jokainen toimipisteen työntekijä on Supon ja Puolustusvoimien hyväksymä.
///
https://www.hs.fi/talous/art-2000005527998.html

"Purasen mukaan nähtäväksi jää, kuinka merkittävää yhteistyötä Saab ja muut ehdokkaat tulevat tarjoamaan."
 
Viimeksi muokattu:
Jostain syystä, kuvittelet, että näkeminen vaatisi valtavaa älykkyyttä. Se ei pidä paikkaansa. Et käytä varsinaisesti älyllistä aivokapasiteettia näkemiseen ollenkaan. Vaan silmän hermostossa ja aivojen näköaistimuksessa on erilaisia algoritmeja, jotka hoitavat automaattisesti esim. juuri tuon etäisyyden arvioinnin.
Vääristelet sanomaani, en puhunut valtavasta älykkyydestä mutta aivokuorta tarvitaan että silmän muodostama kuva ymmärretään ja aivoja näkökykyyn tarvitaan. Silmän erilaiset tappisolut havaitsevat mm. värejä ja muiden erikoistuneiden solujen kautta silmä aistii eri informaatiota josta muodostetaan 180 astetta käännetty kuva verkkokalvolle, silmän takaosaan. Informaatio siirtyy sähköisenä impulssina näköhermoa pitkin näköaivokuorelle jossa kuva tulkitaan. Aivokuorella siis tulkitaan kuva. Tämä yksinkertaistettuna siis. Lisää: https://www.biomag.hus.fi/braincourse/L5.html#RTFToC5

Retinan tarkan näön alue heijastuu aivokuorella siten, että keskeisnäköä varten on varattu enemmän aivokuorta kuin vastaavankokoiselle ääreisnäkökentän osalle. Kuvausta retinalta aivokuorelle on tutkittu erityisesti apinalla, mutta ihmisen retinotooppinen kartta lienee samankaltainen.
Näköaivokuorella kuvan käsittelyyn osallistuu 2 tyyppisiä soluja: yksinkertaisia ja kompleksisia. Kyllä kuvan luomiseen siis käytetään aivojen kapasiteettia, ei ne silmät mitään yksinään tajua.
SilmanAnatomia.gif

Esimerkkinä tästä, silmiä on myös äärimmäisen alkeellisilla elämän muodoilla. Ne eivät omaa suurta älykkyyttä. Silti niillä on toimiva näköaisti.
Edelleen niillä on aivot ja näköaistin kehittyneisyys vaihtelee mm. värien osalta.
Gripeniin liittyviä juttuja ei viitsi valitettavasti edes kommentoida.
Ihan oma asiasi, en loukkaannu.

Tästä nyt ei päästä puusta pitkään koska en saa selkeää vastausta aikaisemmin esittämiini kysymyksiin. Antaa siis olla.
 
Vääristelet sanomaani, en puhunut valtavasta älykkyydestä mutta aivokuorta tarvitaan että silmän muodostama kuva ymmärretään ja aivoja näkökykyyn tarvitaan. Silmän erilaiset tappisolut havaitsevat mm. värejä ja muiden erikoistuneiden solujen kautta silmä aistii eri informaatiota josta muodostetaan 180 astetta käännetty kuva verkkokalvolle, silmän takaosaan. Informaatio siirtyy sähköisenä impulssina näköhermoa pitkin näköaivokuorelle jossa kuva tulkitaan. Aivokuorella siis tulkitaan kuva. Tämä yksinkertaistettuna siis. Lisää: https://www.biomag.hus.fi/braincourse/L5.html#RTFToC5

Retinan tarkan näön alue heijastuu aivokuorella siten, että keskeisnäköä varten on varattu enemmän aivokuorta kuin vastaavankokoiselle ääreisnäkökentän osalle. Kuvausta retinalta aivokuorelle on tutkittu erityisesti apinalla, mutta ihmisen retinotooppinen kartta lienee samankaltainen.
Näköaivokuorella kuvan käsittelyyn osallistuu 2 tyyppisiä soluja: yksinkertaisia ja kompleksisia. Kyllä kuvan luomiseen siis käytetään aivojen kapasiteettia, ei ne silmät mitään yksinään tajua.
SilmanAnatomia.gif


Edelleen niillä on aivot ja näköaistin kehittyneisyys vaihtelee mm. värien osalta.

Ihan oma asiasi, en loukkaannu.

Tästä nyt ei päästä puusta pitkään koska en saa selkeää vastausta aikaisemmin esittämiini kysymyksiin. Antaa siis olla.

Keinoäly. Tämä oli käyttämäsi termi. En korjannut sitä silloin, vaan käytin vain termiä, jota olit käyttänyt. Jostain syystä, kuvittelet, että näkeminen vaatisi valtavaa älykkyyttä. Se ei pidä paikkaansa. Et käytä varsinaisesti älyllistä aivokapasiteettia näkemiseen ollenkaan. Vaan silmän hermostossa ja aivojen näköaistimuksessa on erilaisia algoritmeja, jotka hoitavat automaattisesti esim. juuri tuon etäisyyden arvioinnin.

En vääristele, ei ole ainakaan tarkoitus.

Jos luet viestini uudestaan, niin tuossa boldatussa kohdassa kerrotaan, että näköaistimuksessa käytetään myös aivoja. Rajanveto silmän ja aivojen välillä on itse asiassa vähän häilyvä. Ne ovat niin tiiviisti yhdessä.

Se pointti oli, mikä ilmeisesti meni ohitse, että kuvankäsittelyalgoritmit eivät vaadi valtavaa älykkyyttä. Ne ovat aika yksinkertaisia. Ne eivät ole nykyajan tietokoneille mikään ongelma. Esimerkiksi etäisyyden määritys.

Harmi tosiaan, ettei asia tunnu varsinaisesti etenevän. Se on yleensä silloin selittäjissä vika. Jos haluat vielä jotain kysyä, niin toki mielellään koettaa vastata, esim. täydentäen aikaisempia kysymyksiä / vastauksia.
 
Todellista keinoälyä ei ole keksitty edelleenkään, se edellyttäisi tietokoneen tai ohjelmiston itsetietoisuutta ja mukautuneisuutta spontaanisti. Keinoälystä puhutaan kansanomaisesti muotisanana niin että kännyköissäkin olisi keinoälyä.

On tavallaan ihan hyvä että nykyajan keinoäly ei ole tietoista, koska muuten se alkaisi epäillä olemassaolonsa tarkoitusta ja masentuisi.

Nykyajan keinoäly, tai koneoppiminen on sillä tasolla että ihmisen automaattitasoiset suoritukset on triviaaleja, esim katsot kuvaa ja tunnistat mitä se esittää. Toki koneen osaaminen rajoittuu siihen mitä sille on opetettu, mutta näin se on useasti ihmiselläkin...
 
https://www.verkkouutiset.fi/saab-johtaja-suomen-puolustusvoimille-kelpaa-vain-paras/

"Suomi on konsernijohtaja Håkan Buskhen mukaan yksi puolustus- ja turvallisuusyhtiö Saabin tärkeimmistä asiakkaista. Hän ei puhu euromääristä, vaan hankintojen korkeasta vaatimustasosta.

– Eri maissa asetetaan puolustushankinnoille hyvin erilaisia vaatimuksia. Suomen puolustusvoimat edellyttää hankkimiensa tuotteiden ja järjestelmien toimivan luotettavasti myös silloin, kun olette kovimmassa mahdollisessa paikassa, Buskhe sanoo Verkkouutisille.
– Me kaikki toivomme, että rauha säilyisi. Jos kuitenkin jouduttaisiin taisteluun, asejärjestelmien ja muun teknologian on suoriuduttava tehtävästään – niillä on kyettävä torjumaan vihollinen. Suomessa tämä on kirkkaana mielessä, ja siihen Saabin on oltava osaltaan valmis vastaamaan."
 
Saab ei ole innoissaan Boeingin ostosuunnitelmista Embraeria koskien:

Swedish airplane manufacturer Saab could cancel its contract to supply Gripen jet fighters to the Brazilian Air Force if it believes that an eventual tie-up between American company Boeing and Brazilian company Embraer could put technological secrets of its aircraft at risk.

Folha has learned that this is the message that Saab is going to deliver on Tuesday (the 23rd) in a meeting scheduled with Defense Minister Raul Jungmann. The Swedish delegation will be headed up by the company's President, Hakan Buskhe.



http://www1.folha.uol.com.br/intern...-affect-brazilian-air-force-fighter-jet.shtml
 
Saab ei ole innoissaan Boeingin ostosuunnitelmista Embraeria koskien:

Swedish airplane manufacturer Saab could cancel its contract to supply Gripen jet fighters to the Brazilian Air Force if it believes that an eventual tie-up between American company Boeing and Brazilian company Embraer could put technological secrets of its aircraft at risk.

Folha has learned that this is the message that Saab is going to deliver on Tuesday (the 23rd) in a meeting scheduled with Defense Minister Raul Jungmann. The Swedish delegation will be headed up by the company's President, Hakan Buskhe.



http://www1.folha.uol.com.br/intern...-affect-brazilian-air-force-fighter-jet.shtml

Kaatuukohan meidän SUTO-torpedojen hankinta, kun Kongsberg omistaa liki puolet Patrista? :whistle:
 
Melko lailla epäuskottava 10mrd sis hankinta ja 10v. ylläpito.

Viimeksikin Gripukka oli olevinaan halpa. Kunnes ilmavoimat arvioi toiseksi kalleimmaksi.

Melkein pitäisin vedätyksenä tarkoituksena älyttää tietämättömät laulamaan ilosanomaa. Oikean hinnan joutuu vetämään kaniinin tavoin hatusta tarjousten lukijat itse. Julkisesti ei selviä ilman, että ostetaan.
 
Viimeksi muokattu:
Suomen nykyisten 64 Hornet-hävittäjän korvaaminen Saabin uusilla Gripen E/F -hävittäjille maksaisi 30 vuodessa yhteensä noin 10 miljardia euroa, vakuuttaa ruotsalaisyhtiön HX-kampanjaa vetävä Magnus Skogberg.
 
Eihän tuota 30v. ja 10 mrd euron hintalappua usko edes hyväuskoisinkaan Gripenin kannattaja. Vetävät mattoa kusetuksella oman projektinsa alta.
 
Vaikea uskoa, että elinkaarikustannukset olisivat kolmannes hankita hinnasta kun kaikilla muilla koneilla on päin vastoin. Kuten jutussa mainittiinkin. Jos tuo sen sijaan pitää paikkansa niin aikamoinen paketti poliitikoille houkutukseksi.
 
Hankintahinta 7 miljardia* ja sen jälkeen 100 miljoonaa vuodessa käyttökustannuksiin(lentotunnin hinta) 30v ajan, siinä on 10 miljardia. Tietenkään ei pidä sisällään asejärjestelmiä joita Suomi vuosien aikana hankkii, eli valmistajan elinkaarikustannus on vähän eri kuin Suomen kokonaisvaltainen elinkaarikustannus pilleineen ja pensseleineen.

Tällä viikolla taisi muuten olla eduskunnan Hallinto- ja turvallisuusjaoston Gripen esittely-tilaisuus, kesto 1 tunti.

*RFI:n mukaan halvin tarjous oli 7 miljardia, joten helppo arvata kuka sen esitti
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top