Gripen E/F

Mietityttää vaan milloin mennään muutoksissa yli sen pisteen, että suunnitellut kolme testikonetta ei riitä (vain viimeinen enää kai tekemättä) vaan on jatkettava testiohjelmaa...
Gripen edustaa nykyistä supertehokkailla tietokoneilla suunniteltua lentokonetta, jossa testilennot ovat vain muodollisuus joilla verifioidaan lopputulos. Pienet takaiskut kuten takarungon uudelleen suunnittelu eivät vaikuta aikatauluihin.

Itse olen vakuuttunut tuon uutisen tarkoittavan sitä, että joku tulevista "varmoista" asiakkaista (köh Suomi köh) haluaa koneeseen painavamman/tehokkaamman moottorin. Ainoa syy miksi normaalisti ns order based-metodilla toimiva yritys lähtisi muuttamaan jo täydellistä suunnittelua.

Muoks. On toki myös mahdollista, että Yhdysvaltain laivasto on viimeisimmän GAO-raportin myötä perunut F-35C:n ja tilannut Sea-Gripeneitä. Uusi rakenne liittyisi koukun kiinnityskohdan vahvistukseen. Meni koko perse uusiksi kun oli niin tehokkaasti optimoitu design.
 
Viimeksi muokattu:
No, oli syynä mikä tahansa Saabin kannalta positiivinen ja mitenkään aikatauluihin vaikuttava asia, on hivenen noloa, että Ruotsin kirkkaimpien ihmis- ja konemielien vuodesta 2005 suunnittelema kone menee uusiksi vuoden mukana olleiden Brassi-insinöörien toimesta.
 
Pieni täsmennys/korjaus edelliseen, muistin että Brassi-yritys liittyy Gripeniin ja tietyistä osista oli sopimusvalmistus jo vuosia sitten, mutta tätä aikajanaa en muistanut:

http://www.gripenblogs.com/Lists/Posts/Post.aspx?ID=1651

"Akaer’s involvement in the Gripen programme started in 2009. During the first phase, it did a preliminary study of the rear fuselage and parts of central fuselage, wings and main landing gear door. Starting 2012, Akaer was responsible for the complete development of the rear fuselage. After 2014, the company started working on optimization and detailing of the gun unit and central fuselage of the fighter. "

http://www.defense-aerospace.com/ar...gripen_e-rear-fuselage-passes-load-tests.html
 
Niin, mikä täällä oli pointtina? Takarunko oli todennettu kestäväksi vuoden kestäneessä instrumentoidussa rasituspenkkitestissä? Mitä oli puhe aikatauluista?
 
Mitä oli puhe aikatauluista?
Se miksi Saab hokee tuota "on track for Q3 2019" toimitusta johtuu arvatenkin siitä, että ovat muuttaneet testikoneiden ensilentojen aikataulua. Kone jonka piti tehdä ensilento alkuvuodesta, tekee sen loppuvuodesta
Gripen E:n sisäisiä rakenteita on muutettu huomattavasti, kuten vahvasti epäilin viimeisen aikataulu-muutoksen myötä.
 
Haluaisiko @jokuvaan kommentoida vielä? Mielestäni tässä oli nyt väärinkäsitys. Brassit ovat kehittäneet sitä vuodesta 2009. Ei siinä tapahtunut mitään v. 2018 uudelleensuunnittelua?
 
Haluaisiko @jokuvaan kommentoida vielä? Mielestäni tässä oli nyt väärinkäsitys. Brassit ovat kehittäneet sitä vuodesta 2009. Ei siinä tapahtunut mitään v. 2018 uudelleensuunnittelua?
No sehän kommentoi jo muistaneensa väärin.

Toinen testikone on silti jostain syystä myöhässä.
 
Olisikohan tuon ensimmäisen rungosta löytynyt ikäviä yllätyksiä joita ei haluta esiintyvän seuraavassa testikoneessa?
 
Kuten Brassi-yrityksen pressistä luki, painoa on tiputettu ja sehän se tietysti on ollut tärkein tavoite koko työssä. Ja aikataulu sen mukaan, että toimitus asiakkaille tapahtuu sovitusti 2019.
 
Kuuntelin Areenan lähetystä ja siellä mainittiin harras toive Gripenin saannista F-35:n ohella 2019 lentonäytökseen.
Mitenköhän mahtaa olla? Voi vaatia melkoista uskallusta laittaa yksi kahdesta valmista lentokelpoisesta testiyksilöstä vierailulle. Kolmas hädin tuskin ehtii aloittaa testejä ja sehän olisi aivan huikea aikatauluriski ainoana tuotantokelpoista edustavana jos tapahtuisi pienikin olycka.

Toki jos 3:sta saa yhden vierailemaan kun eräs ei 300:sta niin olisi aika tykki veto.
 
Viimeksi muokattu:
Toki jos 3:sta saa yhden vierailemaan kun eräs ei 300:sta niin olisi aika tykki veto.
Ennen vanhaan oli semmoinen tapa; Saab otti siitä pahalla tavalla opikseen eräänä takavuotena. Venäläisten prototyyppien tärkein homma on 1990-luvun alulta alkaen ollut esiintyä Pariisissa ja muissa näytöksissä niin aikaisin kuin mahdollista. Nykyisenä youtube-aikana riittää että esiintyy MAKSissa, mutta metodi sama. JSF:n osalta taasen myyntityö on jo tehty poliittisissa piireissä, sitä ei tarvitse väestön sydämiin työntää kun kaupat on jo plakkarissa valmiiksi (plus että koneelle sopivan ohjelman kokoaminen näyttää olevan hirmuisen kovan kynnyksen takana Lockheedilla).

Olisi hyvä, jos Saab uskaltaisi nyt lähteä liikkeelle. Osoittaisi tosiaan erittäin kovaa pokkaa ja itseluottamusta. 1990-luvusta on jo pitkä aika ja se olisi hyvä näyttää.
 
Onhan se ihan mahdollista, että ovat paikalla yhdellä testikoneella, sillä ensimmäisellä kolmesta. Mutta lentoesitys vaatisi sen, että joku lentäjä hankkii Gripen E taitolento-pätevyyden, eli korkeintaan kaartelua tiedossa, ei sen kummempaa. Ja paikalle tulo siis sillä logiikalla, että eka testikone on pääasialliset tehtävänsä tuolloin suorittanut ja Suomi on korkean prioriteetin ja potentiaalin myyntikohde, taitanee vain Intia mennä edelle.

Saabin edustaja taisi Tikkakoskella toistaa, että heidän paketin hinta on n. 7 miljardia.
 
Saabin edustaja taisi Tikkakoskella toistaa, että heidän paketin hinta on n. 7 miljardia.
Tietänevätkö tässä vaiheessa varmasti mitä edes kokonaispakettiin tarjoavat kun vasta RFQ lähti?
Toki voivat suunnitelmallisesti tähdätä minimiin kun kustannuksilla pyrky erottua muutenkin.

En pidä todennäköisenä, sillä esim. jokaisen kanssahan oli ilmavoimien tarkoitus viilata paketteja vielä erikseen.
 
Tietänevätkö tässä vaiheessa varmasti mitä edes kokonaispakettiin tarjoavat kun vasta RFQ lähti?
Toki voivat suunnitelmallisesti tähdätä minimiin kun kustannuksilla pyrky erottua muutenkin.

En pidä todennäköisenä, sillä esim. jokaisen kanssahan oli ilmavoimien tarkoitus viilata paketteja vielä erikseen.

Mitenköhän tämä pakettien rakentaminen nyt käytännössä toimii? Budjetti liikkuu kai edelleen 7-10 miljardin euron välissä. Eikö tuo budjetin epämääräisyys ole varsin merkittävä haittatekijä paketteja koottaessa ja niiden suorituskykyä arvioitaessa?

Tässähän on se puoli, että puolustusasiat ovat harvoin lineaarisia. On mahdollista, että joudutaan tekemään miljardiluokan investointi, jotta edes yhtä ainoata koneyksilöä pystytään käyttämään halutulla omavaraisuustasolla. Ne seuraavat 63 konetta ovat huomattavasti halvempia, kun järjestelmä on pystytetty sitä ensimmäistä konetta varten. Ts. budjetin karsiminen 10 miljardista 7 miljardiin ei välttämättä tarkoita 30% laskua absoluuttisessa suorituskyvyssä, vaan se voi tarkoittaa paljon isompaakin laskua. Lisäksi eri myyjien pakettien keskinäinen suorituskykyjärjestys voi myös mennä uusiksi, 10 miljardilla parasta suorituskykyä tarjonnut tarjoaja ei ehkä pystykään tarjoamaan parasta suorituskykyä 7 miljardilla.

Eli olisi loogista lyödä ensin lukkoon rahasumma ja sitten katsoa, mitä eri ehdokkaat tarjoavat sillä. Toki on mahdollista, että näin on toimittukin, että on pyydetty tarjoukset 7, 8, 9 ja 10 miljardin budjeteilla - mutta tällaisesta ei ole kerrottu.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Mitenköhän tämä pakettien rakentaminen nyt käytännössä toimii? Budjetti liikkuu kai edelleen 7-10 miljardin euron välissä. Eikö tuo budjetin epämääräisyys ole varsin merkittävä haittatekijä paketteja koottaessa ja niiden suorituskykyä arvioitaessa?

Tässähän on se puoli, että puolustusasiat ovat harvoin lineaarisia. On mahdollista, että joudutaan tekemään miljardiluokan investointi, jotta edes yhtä ainoata koneyksilöä pystytään käyttämään halutulla omavaraisuustasolla. Ne seuraavat 63 konetta ovat huomattavasti halvempia, kun järjestelmä on pystytetty sitä ensimmäistä konetta varten. Ts. budjetin karsiminen 10 miljardista 7 miljardiin ei välttämättä tarkoita 30% laskua absoluuttisessa suorituskyvyssä, vaan se voi tarkoittaa paljon isompaakin laskua. Lisäksi eri myyjien pakettien keskinäinen suorituskykyjärjestys voi myös mennä uusiksi, 10 miljardilla parasta suorituskykyä tarjonnut tarjoaja ei ehkä pystykään tarjoamaan parasta suorituskykyä 7 miljardilla.

Eli olisi loogista lyödä ensin lukkoon rahasumma ja sitten katsoa, mitä eri ehdokkaat tarjoavat sillä. Toki on mahdollista, että näin on toimittukin, että on pyydetty tarjoukset 7, 8, 9 ja 10 miljardin budjeteilla - mutta tällaisesta ei ole kerrottu.

Se menee todennäköisesti sillä tavalla, että käyttö- ja huoltokulut määrittävät koneiden määrän. Sen pitää mahtua nykyiseen menokehykseen. Tätä kautta saadaan koneiden määrä. Koneiden määrä * hankintahinta = koneiden hankintahinta. Tähän päälle muuta sälää sitten niin että saadaan hyvä paketti kasaan. Toki myös hankintahinta on rajoitettu, mutta siinä on paljon enemmän pelivaraa. "Piikki auki" sinne kymppiin asti.
 
Käyttökulut nykyisestä budjetista kuulostaa tosiaan ennakkoon kovimmalta rajoitteelta. Ylimäääräisellä voi ostella vaikka aseita vanhentumaan varastoon.
Ensi hallitusohjelman teon aikaanhan sen luulisi selviävän naksahtaako 7 vai 10. Eli noin toukokuussa 2019.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_2019

Ei sinänsä pitäisi olla minkäänlainen ongelma:
Nyt lähetetty alustava tarjouspyyntö käynnistää hävittäjähankinnan tarjouskilpailun ensimmäisen neuvotteluvaiheen, jonka aikana määritellään alustavat kandidaattikohtaiset hankintakokonaisuudet. Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jonka jälkeen käytävässä toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopulliset hankintakokonaisuuksien sisällöt kunkin kandidaatin kanssa. Toisen vaiheen päätteeksi vuonna 2020 pyydetään lopulliset tarjoukset.
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hx-hankkeen-tarjouspyynto-lahetettiin
 
Mitenköhän tämä pakettien rakentaminen nyt käytännössä toimii? Budjetti liikkuu kai edelleen 7-10 miljardin euron välissä. Eikö tuo budjetin epämääräisyys ole varsin merkittävä haittatekijä paketteja koottaessa ja niiden suorituskykyä arvioitaessa?

Olen miettinyt samaa, eikö tämä hinta-arvio 7-10 miljardia ole puolustusministeriöltä peräisin ja se ei varmaankaan ole tuulesta temmattu. HX-hankkeen kannattajat ajattelevat että rahaa on 10 mlrd käytettävissä mutta veikkaan että on suuria poliittisia paineita että pysytään lähellä seitsemää.
Konevalmistajien pitää miettiä tarjoaako 7 vai 10 miljardin pakettia vaiko jotain siltä väliltä. Saab:illa ollaan näemmä ymmärretty että jos heidän tarjous lähentelee sitä 10 miljardia niin ovat auttamattomasti ulkona. Jos tästä tulee oikea hinta-kilpailu jossa muutkin ovat mukana niin sehän on vain meidän etu.
 
Olen miettinyt samaa, eikö tämä hinta-arvio 7-10 miljardia ole puolustusministeriöltä peräisin ja se ei varmaankaan ole tuulesta temmattu. HX-hankkeen kannattajat ajattelevat että rahaa on 10 mlrd käytettävissä mutta veikkaan että on suuria poliittisia paineita että pysytään lähellä seitsemää.

Varmasti näin. Hinta on pidettävä haarukan alapäässä ja vielä mieluummin painettava 5-6 miljardin tasolle. Lisäksi mahdollisimman iso siivu hinnasta on saatava sisällytettyä normaaliin puolustusbudjettiin. Jotain lisärahaa tarvitaan koska hankintavarat eivät vain riitä. Ei vaikka Pv:n kaikki muut toiminnot karsitaan vuosikymmenen ajaksi minimiin ja vähän sen allekin. Lähivuosina palvelukseen todennäköisesti astuu taas useampi ikäluokka joita ei kertausharjoituksilla vaivata. Samaan tapaanhan elettiin Hornet-hankinnan aikoihin. Pääosa 80/90-lukujen taitteessa palvelleista ei tainnut ikinä kerrata.
 
Olen miettinyt samaa, eikö tämä hinta-arvio 7-10 miljardia ole puolustusministeriöltä peräisin ja se ei varmaankaan ole tuulesta temmattu. HX-hankkeen kannattajat ajattelevat että rahaa on 10 mlrd käytettävissä mutta veikkaan että on suuria poliittisia paineita että pysytään lähellä seitsemää.

Tällä loppusummalla voi olla hyvinkin suuri merkitys, koska veikkaan että nykyisellä talouskurin ajattelutavalla rahoitus tapahtuu pääosin valtion (eli yhteistä) omaisuutta myymällä, mikä on kertaliike varsinkin siellä hintahaarukan yläpäässä. Jostakin isosta täytyy siis ehkä luopua, jotta ne viimeiset miljardit voidaan käyttää. (tyyliin Finnair, tieverkosto, tms)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top