Gripen E/F

fulcrum

Ylipäällikkö
General Dynamics myi f-kuustoistasta suomeen, ei Lockheed Martin. Lämäri osti ko firman hävittäjäliiketoiminnan myöhemmin.
Ostettava firma ei tietenkään heti 'katoa' vaan jatkaa omana osastonaan. Taisi olla niin että F-35:kin on pääosin vanhan GD:n tiimin suunnittelema? Sitähän on mahdoton sanoa kumman korporaatiokulttuuri on vaikuttanut enemmän toiseen fuusiossa. GD oli kuitenkin hävittäjävalmistajana paljon isompi kuin Lockheed. Asiat on tietenkin voineet 30 vuodessa muuttua.
Myös Saabin tarjousta pidettiin jäykkänä ja joustamattomana.
 

Protheon_93

Eversti
Oho. :oops:

Jos Saab pudottautuu kisasta, niin Gripenin ulkomaan kauppojen mahdollisuudet alkavat olla aika pienet. 88 Gripeniä olisi jo kova boosti Saabille. Ja vielä kun Brasilia käyttäisi 72 koneen optionsa, niin siinä olisi 150 ulkomaille myytyä Gripeniä.
 

magitsu

Ylipäällikkö
Lukekaapa tästä yksi arvio siitä miksi Saab voitti Brasiliassa. Sitten pohtikaa miksi meille on tarjottu myös F:ää vaikka motiivimme ei ole taatusti sama kuin Brasiliassa ja Ruotsi itse ei osta. Ottaen huomioon, että tavoite on kaikkien kohdalla olla mahdollisimman yhteneväinen pääkäyttäjän kanssa, näyttää Saabin paketti tutkakoneineen liian monimutkaiselta. Tosin voisihan joku sanoa, että Boeingin paketti näyttää myös kun kenellekään muulle ei ole Growleria kaupattu nyt meneillään olevissa kisoissa, Sen suorituskykylisä on kuitenkin tunnetumpi ja pääkäyttäjän sitoutumisesta ei ole epäselvyyttä.

The F-X2 Project, the Brazilian Air Force’s procurement program for a new fighter, has reached fruition some 15 years after the request for proposals was issued. The winner is an in-development Swedish multirole fighter, the Saab JAS-39 Gripen E/F (New Generation), which defeated its shortlisted competitors, the Dassault Rafale and BoeingF/A-18 Super Hornet.

Even more decisive than the winning aircraft’s alleged lowest operational cost was its level of technology transfer (which only the “not fully developed” new Gripen could provide to Brazil). That was what clinched the deal, according to the decision makers.

Saab’s sales campaign had offered Brazilian companies 40% of the design work and 80% of structure production on Gripen E. At the time that Brazil announced its decision, the stage of the Swedish development of the Gripen E had moved beyond the 40% co-design work initially offered, so the main draw for Brazil’s engineers (and the main reason behind the choice) of the Swedish proposal would be development of the two-seater version.


Brazil has ordered eight two-seat versions out of a total of 36 aircraft. The Gripen F—for two crewmembers—is, so far, being solely developed for the Brazilian Air Force.

Besides pursuing the know-how for building a modern supersonic jet, Brazil has seized the opportunity to rearrange its structure to face the changing threats and to promote an operational efficiency upgrade.

The Gripen F not only represents the apex of technology transfer involved in the deal between Brazil and Sweden, it can expand the operational horizons of the Brazilian Air Force beyond the giant leap from its current second-generation F-5 fighters to the fourth-generation Gripen E/F. The Gripen F is too expensive if thought of as a two-seat aircraft with the primary role of a trainer, but it is priceless if seen as a “battle-station concept” platform.

The development of specific doctrines to the Gripen F could make the jet ideal for the most complex missions, playing the role of “special sensor node” in network-centric warfare and in complementary ways acting as a testbed and an implementing platform for future manned-unmanned teaming. Brazil’s remotely piloted aircraft program already describes its future as air-strike-capable.

In order to understand this set of innovations for both the operational field and Brazilian engineering know-how, we must consider two other exclusive items onboard Brazil’s Gripen version: the wide-area display and the Link-BR2 indigenous tactical data-link system.

The wide-area display is no doubt a trend. From an engineer’s perspective, it can be compared to a smartphone’s touch screen. It can have its buttons, smart-gestures, window size or display areas reprogrammed whenever needed, thanks to new software or interfaces. This represents reductions in production cost and weight while enabling affordable system upgrades and smart data-fusion engineering.

From a fighter pilot’s point of view, this flexibility to interactively adapt displays to show the information the pilot needs at every single stage of a combat mission can be translated as improved situational awareness. This advantage, in an arena where mere seconds matter, can represent the difference between life and death.

The wide-area display is being developed by AEL Sistemas, a Brazilian subsidiary of Israel’s Elbit Systems.

The Link BR2 uses software-defined radios with nationally encrypted radio wave forms, developed by Israel’s Rafael Advanced Defense Systems company in partnership with the Brazilian Army Technology Center.

The contract for development of the Link BR2, originally granted to Mectron, an Odebrecht Defense & Technology company, is set to be transferred to AEL.

A Brazilian Air Force high-command member says a version of Link BR2 is expected to be available to the export variant of the Gripen E/F as an alternative to buyer countries.

The main outcome of the Sweden-Brazil Gripen F development deal from which the military world can learn, is the full reach of a technology transfer program. The delivery schedule lists the commissioning of the first F-39—as the Gripen E/F was named by the Brazilian Air Force—in 2019, and the last of 36 purchased fighters in 2024.

An interesting period lies ahead in which we can witness the reach of true technology transfer, and with it the transformation of an entire air force.

Onko F tarjottu meille brassien mielistelemiseksi tai sen takia, koska voisimme erehtyä korvaamaan suoraan Hornet D -tarvetta? No, se tekee ainakin vaikeammaksi verrata Rafale tai Typhoon -pakettiin. Olen itse toistaiseksi enemmän yhden mallin tarjousten ystävä. Vaikka Growler kovettaakin hieman (oikeasti haluaisin NGJ:n F-35 kiinni).
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Lukekaapa tästä yksi arvio siitä miksi Saab voitti Brasiliassa. Sitten pohtikaa miksi meille on tarjottu myös F:ää vaikka motiivimme ei ole taatusti sama kuin Brasiliassa ja Ruotsi itse ei osta. Ottaen huomioon, että tavoite on kaikkien kohdalla olla mahdollisimman yhteneväinen pääkäyttäjän kanssa, näyttää Saabin paketti tutkakoneineen liian monimutkaiselta. Tosin voisihan joku sanoa, että Boeingin paketti näyttää myös kun kenellekään muulle ei ole Growleria kaupattu nyt meneillään olevissa kisoissa, Sen suorituskykylisä on kuitenkin tunnetumpi ja pääkäyttäjän sitoutumisesta ei ole epäselvyyttä.



Onko F tarjottu meille brassien mielistelemiseksi tai sen takia, koska voisimme erehtyä korvaamaan suoraan Hornet D -tarvetta? No, se tekee ainakin vaikeammaksi verrata Rafale tai Typhoon -pakettiin. Olen itse toistaiseksi enemmän yhden mallin tarjousten ystävä. Vaikka Growler kovettaakin hieman (oikeasti haluaisin NGJ:n F-35 kiinni).
Ruotsilla on useampi kymmenen vanhempaa kaksipaikkaista Gripeniä. Meillä taas ei tule olemaan HX:n rinnalla kuin Hawkit hetken aikaa ja sitten Hawkia seuraava koulutusratkaisu. Tilanne on siis täysin erilainen.

Mitä tarkoitat, kun kirjoitat vaikeudesta verrata muihin eurocanardeihin? Eikö Rafalesta ja Typhoonista tarjota meille kuin yksipaikkaisia?
 

magitsu

Ylipäällikkö
Juu, totta. Silti voisit pohtia hetken pidemmälle kun jutussa nimenomaan mainitaan: "The Gripen F is too expensive if thought of as a two-seat aircraft with the primary role of a trainer, but it is priceless if seen as a “battle-station concept” platform." Meilläkin on toki Hawkit olleet teoriassa hyödyllisiä aseistettuna tietyssä skenaariossa (eiköhän tuosta ole tosin luovuttu sittemmin). Eli ne eivät luultavasti korvaisi Hawkeja vaan pitäisi keksiä D-Horneteja vastaava rooli. Millainen "battle-station concept" pitäisi olla, että se olisi lisärahan väärti? Brassien motiivi (F pääkäyttäjä) on ollut täysin erilainen, ostivat kehitystyötä.

Paketin yksinkertaisuutta tarkoitan. Esim. kun Super Horneteja tarjottiin Tanskaan pelkkiä kaksipaikkaisia ja ilmeisesti myös Kanadaan niin on luultavasti painottunut edullisuusnäkökulma yhdessä pysymisessä. Gripenin paketti on kaikista häröin vaikka sen luulisi kilpailevan juuri kustannuksilla.

Muilla on tosiaan todennäköisesti myös tarjolla kaksipaikkaisia. Onkohan F-35 ainoa, jolla ei? Entä onko tietoa mikä niiden rooli on muilla käyttäjillä? (Vitun kallis) traineri on vain se lähtökohta.
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Juu, totta. Silti voisit pohtia hetken pidemmälle kun jutussa nimenomaan mainitaan: "The Gripen F is too expensive if thought of as a two-seat aircraft with the primary role of a trainer, but it is priceless if seen as a “battle-station concept” platform." Meilläkin on toki Hawkit olleet teoriassa hyödyllisiä aseistettuna tietyssä skenaariossa (eiköhän tuosta ole tosin luovuttu sittemmin). Eli ne eivät luultavasti korvaisi Hawkeja vaan pitäisi keksiä D-Horneteja vastaava rooli. Millainen "battle-station concept" pitäisi olla, että se olisi lisärahan väärti? Brassien motiivi (F pääkäyttäjä) on ollut täysin erilainen, ostivat kehitystyötä.

Paketin yksinkertaisuutta tarkoitan. Esim. kun Super Horneteja tarjottiin Tanskaan pelkkiä kaksipaikkaisia ja ilmeisesti myös Kanadaan niin on luultavasti painottunut edullisuusnäkökulma yhdessä pysymisessä. Gripenin paketti on kaikista häröin vaikka sen luulisi kilpailevan juuri kustannuksilla.

Muilla on tosiaan todennäköisesti myös tarjolla kaksipaikkaisia. Onkohan F-35 ainoa, jolla ei? Entä onko tietoa mikä niiden rooli on muilla käyttäjillä? (Vitun kallis) traineri on vain se lähtökohta.
Tuota tekstipätkää voi tulkita monella tapaa. Ehkä Gripen E on niin paljon helpompi lentää kuin Rafale, Typhoon ja Super Hornet, ettei kaksipaikkaisen hieman suurempaa valmistuskustannusta voi oikeuttaa koulutuksella. Tai kenties kirjoittaja ajattelee asiaa Brasilian kantilta; sijoittaa nyt kymmeniä ellei satoja miljoonia euroja kaksipaikkaisen koneen kehittämiseen vain kahdeksan koneen sarjaa varten.

Hawkeilla harjoitellaan maantietukikohdista lentämistä tälläkin hetkellä Lusissa, joten sotakäyttöä lienee yhä luvassa. Ainakin 2014 se vielä vahvistettiin ihan virallisestikin, ja Hawkin esittelyssä mainitaan konetyypillä olevan "rajoitettu kyky torjua suotuisissa olosuhteissa rynnäkkökoneiden ja helikopterien kaltaisia ilmamaaleja" sekä listataan aseistus.

Battle station -konsepti on kyllä hämärä. Luulisi, että AEW&C-tuki tarjoaisi enemmän kuin mitä Gripenin takapenkki. No, en tiedä.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
"The Gripen F is too expensive if thought of as a two-seat aircraft with the primary role of a trainer,
Jos oikein pitkälle ajatellaan, niin voihan tässä olla kyse myös käyttökustannuksista. Ehkä Gripenin käyttökustannukset ovat Itävallan Typhoonien luokkaa, ts. ei ole varaa lentää kuin aivan välttämättömät? Operatiivinen toiminta + harjoituslentoja tunti-pari kuussa, jotta lupakirja, muodollinen pätevyys ja lentolisä säilyvät voimassa.
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Mitä tulee poliittiseen itsemurhaan. Minä väitän, että tuli valituksi mikä kone tahansa, sillä on todella vähäinen merkitys vaaliuurnilla. En usko aiheen olevan sellainen, joka suuremmin herättää kansan syvien rivien intohimoja. Yksi panokohtaus BB-talossa menee otsikossa hetkessä ohi lööpeissä ja valinnan, oli se mikä tahansa voi aina perustella jostain näkökulmasta varsinkin, kun suurin osa valinnan perusteista jää ikuisiksi ajoiksi salaisiksi.
Tämä voi olla ainakin osin totta. Hornet-kauppa ei ollut 1992 laman kynnyksellä mitenkään suosittu, mutta Elisabeth Rehnin suosiota se ei nakertanut.
Tosin tänä päivänä asia voi olla eri, kun some jyllää ja kaikilla on kaikesta mielipide. Lisäksi kauppaa on pedattu vuosikausia etukäteen, joten poliitikkojen erimielisyys PV:n kanssa näyttäisi härskiltä politikoinnilta. Persut ottaisivat siitä varmasti kaiken irti, ja nykyisellä kannatuksella hallitus ei todennäköisesti uskaltaisi ottaa riskiä.
 

tutka

Kapteeni
Tuota tekstipätkää voi tulkita monella tapaa. Ehkä Gripen E on niin paljon helpompi lentää kuin Rafale, Typhoon ja Super Hornet, ettei kaksipaikkaisen hieman suurempaa valmistuskustannusta voi oikeuttaa koulutuksella. Tai kenties kirjoittaja ajattelee asiaa Brasilian kantilta; sijoittaa nyt kymmeniä ellei satoja miljoonia euroja kaksipaikkaisen koneen kehittämiseen vain kahdeksan koneen sarjaa varten.
Kyllä nuo lienevät kaikki yhtä helppoja lentää; peruslentokoulutukseen ei tarvita kaksipaikkaista, jos pilotilla on aikaisempaa kokemusta nopeista suihkukoneista. G-voimia ja tuntumaa ilmassa, kestokykyä, tilantajua, silmien käyttöä ja aistien kaiken täyttävää yhteisvaikutusta ei voi opettaa hyvässkään simulaattorissa, kaiken muun voi.

Nämä on enemmän koulukunta- ja doktriinijuttuja kuin yksittäiseen konetyyppiin liittyviä.

Mitä Gripeniin tulee, ensimmäinen B taisi lentää joskus 1997, Ruotsi ei ole käyttänyt kaksipaikkaista koskaan lentokoulutukseen. A-mallin ensivaiheessa enin osa piloteista oli valmista Viggen-väkeä, mutta muuntokoulutuksen hekin tarvitsivat. Ruotsi sanoo käyttävänsä D:tä taktiseen harjoitteluun; ei ole huono juttu että koneessa voi olla kaksi yhden sijaan. Ja on myös helpompi lennättää VIPpejä jos niille on penkki.

Eurofighterin tapauksessa taas ensimmäiset sarjakoneet olivat kaikki kaksipaikkaisia, tämä lieni asiakkaiden tahto. Niitä ilmeisesti ei kukaan käytä muuhun kuin kouluttamiseen ja testeihin.

Rafalen tapauksessa AdA halusi yli puolet kaksipaikkaisina pommitustehtävien ja toisaalta ydinaseen takia, ohjuksen laukaisuun kun on haluttu vaatia kahden pilotin yhteiskäsky eettisistä syistä. Pommitustehtävissä ei tarvita enää kahta, koska datalinkkien ja muun automatiikan takia pommittavan koneen tarvitsee tehdä paljon vähemmän käsityötä ja tihrustamista, ja toisaalta ilmatilannekuva ja törmäyksien välttämiset ovat mysö automatisoituneet. Sen takia Lähi-Idässä lentää nykyään aikaisempaa enemmän yksipaikkaisia Rafaleja.

Super Hornetissa lienee sama juttu, kaksipaikkaista on haluttu käyttää nimenomaan pommitustehtäviä varten. Ja sama kehityskulku kuin Rafalella; käsityötihrustamista tekevän takapenkkiläisen tarve vähenee.

Jos ja kun jokin HX-tarjoaja on tarjonnut kaksipaikkaista konetta, sitä on tarjottu tilaajan antamiin spekseihin tai mahdollisiin käyttötapauksiin perustuen. En usko että yksikään tarjoaja sanoisi, että koentyypin lentokoulutus on tehtävä kaksipaikkaisella. Sen sijaan jos tilaaja sanoisi, että se haluaa koulutuksen tai tyyppitarkastuslennot kaksipaikkaisella, tai että on kyettävä VIP-lennätyksiin, niin sellainen sitten tarjotaan. Näin ei liene HX-tapauksessa, koska mukana on kone josta ei kaksipaikkaista versiota löydy edes prosyyrista. Toki kilpailutuksissa on erikseen minimivaatimukset ja lisäpisteyttävät kohdat; voi olla että jossain osioissa kaksipaikkaisesta voi tulla lisäpisteitä ihan tilaajankin spekseissä. Mahdollisuus tehtäväjohtaa dronefliittiä lähietäisyydeltä lienee todennäköinen peruste tarjota kaksipaikkaista.


Brasilian motiivi taasen lienee voimakkaasti puolustuspoliittinen; halutaan oma teknologia, oma kyky, ja lisää valtaa omasta tulevaisuudesta. Maa, jolla on omat lentokonetehtaat muutenkin, haluaa muutakin kuin kyvyn laukaista ohjuksia ja pommeja.
 
Viimeksi muokattu:

Merten sheriffi

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
 

Protheon_93

Eversti
Se on hyvä, jos todellakin näin on, että hallituksessa ei olla mitään suosikkeja ottamassa kuten Kaikkonen sanoi.

Toisaalta tilanteen ollessa toinen, on se hallituksen etu kieltää suosikin ottaminen uskottavuutensa säilyttämiseksi vaikka siellä olisi Rinteellä oikein Gripen-taustakuvat ja kunnon Gripen-fanitus päällä.
 

rty19

Alikersantti
Mielenkiintoinen milestone edessä kun ensi vuoden keväällä suoritetaan koelentovaihe. Missä vaiheessa on Gripen kun Sveitsin kesätesteihin ei ehtinyt riittävän valmiille tasolle?
 

Protheon_93

Eversti
Mielenkiintoinen milestone edessä kun ensi vuoden keväällä suoritetaan koelentovaihe. Missä vaiheessa on Gripen kun Sveitsin kesätesteihin ei ehtinyt riittävän valmiille tasolle?
Jos Gripen ei kerkeä meidän talvitesteihin, niin olisi kyllä mielenkiintoista seurata tämän vaikutuksia. Putoaisiko siinä vaiheessa kisasta pois, hyväksyisikö hallitus kisasta poistumisen.
 
Top