Gripen E/F

On koska tuon jutussa puhuttavan täytyy edelleen mahtua C/D nokkaan. Siksi ei kääntömekanismia. Ylipäänsä vain sen entisen tutkan antenniosan vaihto AESA:an.
Toisaalta puhuvat modulaarisuudesta, eli kokevat pystyvänsä tekemään myös Erieye-koossa asti. Kunhan joku maksaa luonnollisesti.

E:ssä Leonardon tutka on testiputkessa. Saabin tutkaa haluava ostaja saa kaivaa kuvettaan ja varata tupakkia testien läpi vientiin. Harvahan noita uusia tutkia rahoittaa. Mutta paremmista tutkista tehtyjä kehitysversoita valuu joihinkin myyntipotentiaalia omaaviin. Kuten F-35:n tutkan myötä joitakin opittuja teknologioita hyödyntävä F-16:n SABR. https://en.wikipedia.org/wiki/AN/APG-83
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai tuo noihin vanhempiinkaan greippeihin ole tulossa?
Ei jos joku ei nimenomaan halua maksaa päivitystyöstä joko MLU-gripukkaan tai tilaa uutta C/D ja vaadi AESA:aa. Lähinnä Intia voisi maksaa moisesta jos se haluaisi teknologiansiirron omiin konekyhäelmiinsä.
Muuten ehkä T-X:ssä siintää potentiaalia.
 
On koska tuon jutussa puhuttavan täytyy edelleen mahtua C/D nokkaan. Siksi ei kääntömekanismia. Ylipäänsä vain sen entisen tutkan antenniosan vaihto AESA:an.

E:ssä Leonardon tutka on testiputkessa. Saabin tutkaa haluava ostaja saa kaivaa kuvettaan ja varata tupakkia testien läpi vientiin ja tutkan valmiiksi saattamiseen.

Niin se mihin pyrin juuri kysymykselläni on, että jos Gripen E suunniteltaisiin puhtaalta pöydältä niin todennäköisesti siihen tulisi suoraan isompi versio tuosta GaN-teknologiaa hyödyntävästä uudesta tutkasta.

Taitaa olla vähän samanlainen keissi tässä kuin APG-77 ja APG-81 välillä. Kertoo vaan osaltaan siitä miten pahasti Gripen E on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta kun seuraavan sukupolven tutka ehtii jo valmistumaan samalla kun Gripen E:tä ollaan vasta saamassa palveluskäyttöön.

Leonardon GaAS-teknologiaa hyödyntävä ES-05 olisi ollut kova juttu joskus 2010-vuoden tienoilla, mutta ei oikein enää 2020-luvulla. Käytännössä ruotsalaiset tulevat tutka teknologiassa noin 15 vuotta amerikkalaiskoneita perässä.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, laivastopuolella sen sijaan näyttää hyvältä Saabin portfolio.

Jos minä vastaisin Saabin T&K-panostuksista niin löisin all-in merellisiin järjestelmiin sekä maasijoitteisiin tutkajärjestelmiin ja unohtaisin kokonaan uusien hävittäjien kehittämisen pienimuotoista alihankintatoimintaa lukuunottamatta.

Toki GlobalEye:n tyyppisiin valvontajärjestelmien voisi myös satsata, mutta näidenkin osalta kannattaisi harkita tarkkaan, että vastaavatko tuotekehityspanostukset potentiaalisen myynnin määrä. Muutama GlobalEye myyty sinne tänne ei vielä kata kehityspanostuksia. Kilpailu on myös tällä saralla varsin kovaa mm. israelillaistuotteiden kanssa.
 
Leonardon GaAS-teknologiaa hyödyntävä ES-05 olisi ollut kova juttu joskus 2010-vuoden tienoilla, mutta ei oikein enää 2020-luvulla. Käytännössä ruotsalaiset tulevat tutka teknologiassa noin 15 vuotta amerikkalaiskoneita perässä.
Kuinka niin? Onko jossain saatavilla tietoa niiden ohjelmistojen ja raudan tasosta verrattuna näihin pariin amerikkalaiseen AESAan?
 
Kuinka niin? Onko jossain saatavilla tietoa niiden ohjelmistojen ja raudan tasosta verrattuna näihin pariin amerikkalaiseen AESAan?
No, kyllä noita AESA-tutkia on Yhdysvaltalaisissa hävittäjissä ollut käytössä jo parikymmentä vuotta. Tämä nyt kehitettävä taitaa olla Saabin ensimmäinen yritelmä hävittäjä-AESA:sta.

Jollen muuten väärin muista, ruotsalaiset yrittivät alunperin saada Yhdysvaltalaisen tutkan Gripeniin.
 
Kuinka niin? Onko jossain saatavilla tietoa niiden ohjelmistojen ja raudan tasosta verrattuna näihin pariin amerikkalaiseen AESAan?

Tiedät itsekin miten tyhmä kysymys tämä on, koska eihän näihin ikinä löydy yksiselitteistä vastausta julkisista lähteistä.

Jotain voi kuitenkin päätellä siitä, että amerikkalaisten ensimmäinen AESA-teknologiaa hyödyntävän APG-77 tutkan lentotestit aloitettiin vuonna 1997 ja ruotsalaisten ensimmäisen oman AESA-tutkan lentotestit alkavat tänä vuonna.

Tähän mennessä USA on ottanut palveluskäyttöön jo ainakin viisi eri AESA-teknologiaa hyödyntävää AESA-tutkaa:

APG-77
APG-79
APG-63(V3)
APG-82
APG-83

Lisäksi UAE:n F-16E/F Block 60 Desert Falcon hävittäjissä on käytössä Northrop Grummanin APG-80 AESA-tutka.

Vaikea nähdä, että ruotsalaiset olisivat yhtäkkiä ottaneet teknologisen loikan, jolla olisivat kuroneet amerikkalaiset kiinni ensimmäisellä AESA-tutkallaan.
 
Jotain voi kuitenkin päätellä siitä, että amerikkalaisten ensimmäinen AESA-teknologiaa hyödyntävän APG-77 tutkan lentotestit aloitettiin vuonna 1997 ja ruotsalaisten ensimmäisen oman AESA-tutkan lentotestit alkavat tänä vuonna.
Ruotsin NORA AESA-tutka lensi ilmassa jo ajat sitten testi-Viggenillä ja C-130:n takarampista ulos suunnattuna.

Gunnar Eliasson 2017 kirjassaaan:
"Gothenburg at the time had one of the best concentrations of the radar comptence in the world and would have been perfectly capable to do the job."

Tuotteen myynnin määrä ei tarvitse olla valtaisaa, jos kehitys ja valmistuskustannukset ovat riittävän alhaiset.
 
Tuotteen myynnin määrä ei tarvitse olla valtaisaa, jos kehitys ja valmistuskustannukset ovat riittävän alhaiset.
Joskus on pienestä kiinni; Nokiallakin taisi olla maailman parhaat RFIC- ja antennisuunnittelijat sattumalta jo koossa silloin, kun se oli vielä pienempi kuin Ericssonin ja Motorolan kännykkädivisioonat. Volyymin, liikevaihdon ja resurssien laajuuden sijaan kyse on toisinaan laadusta ja otollisista olosuhteista, ja tilasta innovoida. (Nokia sittemmin sössi sekä laatunsa, olosuhteet että innovointitilan, ja kävi niinkuin kävi. Saattoivat johdossa ottaa oppia väärästä paikasta sisäisissä toimintatavoissaan.)
 
Ruotsin NORA AESA-tutka lensi ilmassa jo ajat sitten testi-Viggenillä ja C-130:n takarampista ulos suunnattuna.
Paitsi että nyt taisi unohtua joku pikkujuttu:

NORA (Not Only Radar) is a program that has as goal to supply the next generation microwave sensor system to the JAS 39 GRIPEN aircraft. The system will have multiple functions based on the use and exploitation of microwaves, such as for radar, passive emitter search, communication and RF jamming. The program has multiple phases, where the NORA 111 is a demonstration following an initial study phase and a project definitiou phase. The Nora program shall demonstrate the potential of AESA-based radar for combat aircraft radars, secure competence and technology supply and create alternatives for the acquisition of next generation radar for the JAS39 Gripen aircraft. The selection of Active Antenna for the demonstrator was made with criteria as: international cooperation, cost, time and program success with the common interest of air force and industry. Raytheon was selected as supplier of the AESA for the demonstrator. The other subsystems have been developed in-house.
 
Tuotteen myynnin määrä ei tarvitse olla valtaisaa, jos kehitys ja valmistuskustannukset ovat riittävän alhaiset.
Tässä vähän sama juttu kuin edellisessä kohdassa jossa "unohdit" mainita että NORA:n AESA-antenni oli Raytheonilta tilattu.

Seuraavassa lauseessa (jonka jätit varmaan epähuomiossa pois) Gunnar valittelee että kotimainen AESA jäi kehittämättä kun ei ollut resursseja eikä aikaa. Jatkaa harmittelemalla että tutkan ja EW:n yhteenpelaamisen kannalta tutkan hankkimisen muualta ei ollut ideaaliratkaisu.
 
20 vuotta myöhemmin sama kuvio edelleen menossa, AESA vanhan gripukan nokkaan.
Konsepteissa olivat ajoissa, mutta operatiivista ja sellaisista saatuja kokemuksia ei ole.

No, mutta muistetaanpa ettei Saab ole tässä yksin. Typhoonin AESA-tutkaa kehitetty jopa vuodesta 1993 ja ei ihan vieläkään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Euroradar_CAPTOR

CAPTORin ja PS-05/A:n pohjana on molemmissa Sea Harrierin Blue Vixen (GEC-Marconi). Toisaalta niin on myös RAVENin... Vixen 1000E(S). http://www.deagel.com/Sensor-Systems/Vixen-1000ES_a002404002.aspx

Testejä tehdään, mutta silti hankkivat ulkoa ja päätyvät vielä samaan pohjaan. Vain Rafalella näyttää olevan oma millä röyhennellä. Muilla on kiiltokantinen esite omasta AESA-protostaan ja touhutippa lahkeessa.
Typhoonilla olisi nokan koon puolesta eniten potentiaalia kun Rafale on jo tosi ahtaalla. Ei taida olla uuden F-16 SABR:n veroinen tutka ominaisuuksiltaan, mutta käyttöön saanti ja kokemusten kerääminen on todennettava näyttö.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla vähän samanlainen keissi tässä kuin APG-77 ja APG-81 välillä. Kertoo vaan osaltaan siitä miten pahasti Gripen E on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta kun seuraavan sukupolven tutka ehtii jo valmistumaan samalla kun Gripen E:tä ollaan vasta saamassa palveluskäyttöön.

Gripen E:n tutkaksi valittiin Selex samasta syystä miksi moottoriksi valittiin jenkkimotti Volvon oman RM12-kehitelmän sijaan: hinta- ja aikatauluriskin vähentämiseksi. GaN on hävittäjäkoneissa uutta teknologiaa, vähänkään huonommalla tsäkällä ensimmäisten koneiden nokkaan olisi asennettu betonimotit...
Se ei ole mitään ihmeellistä että tutkan tekniikkaa on tilattu jenkeistä. Eihän ruotsalaiset ole koskaan suunnitelleet kokonaan omaa hävittäjätutkaa: PS 05 pohjautuu Blue Vixeniin, Drakenin tutka muistaakseni Cyranoon, Viggenin tutkaa suunnitteli Hughes...
Eikä sekään ole ihmeellistä että tutka perustuu johonkin vanhempaan tutkaan. Tutkan ns. 'back endin' suunnittelua on kuvailtu 'mustaksi magiaksi' ja jos sieltä toimiva saadaan aikaiseksi, ei heti kannata nakata sitä menemään. Itse asiassa 2000-luvulla ei ole otettu käyttöön varmaan ainuttakaan hävittäjätutkaa joka EI pohjautuisi johonkin vanhempaan, joskus jopa yli 30 vuotta vanhaan perusratkaisuun.
 
Lentopostissa pitkät jutut tästä Saabin uudesta GaN-pohjaisesta AESA-tutkasta


Saab koelensi uutta GaN-pohjaista AESA-tutkaa Gripenillä - avausasiakkaana Yhdysvaltain hallinto


Uudessa tutkassa käytetään galliumnitridiä, joka pienentää virrankulutusta ja parantaa lämmönkestoa.
Se mahdollistaa laajemman taajuuskaistan käytön ja parantaa järjestelmän luotettavuutta, käyttöaikaa ja tehokkuutta.


Vaikka tutka on suunniteltu hävittäjäkoneisiin kerrotaan sen käyttösovellusten olevan moninaiset.
Integrointityö voidaan toteuttaa myös alukseen tai ajoneuvoon.
Skaalattavuudenkin kerrotaan sopivan melkein aluevalvontatutkamittaan saakka.
Tutka on myös Yhdysvaltain aseiden vientiä rajoittavien ITAR-vaatimusten (International Traffic in Arms Regulations) ulkopuolella.

Uutta AESA-tutkaa voidaan jo nyt tarjota myös Gripen C/D -hävittäjien nykyisten Mk4-tutkien päivitykseen.
Tällaisia asiakkaita voisivat olla Gripenin käyttäjämaat eli Ruotsi, Unkari, Tsekki, Thaimaa ja Etelä-Afrikka. Integrointityö veisi Saabin arvion mukaan 12-18 kuukautta, jonka lisäksi vaaditaan myös koulutustyötä.

Uuteen Gripenin E/F -versioon ratkaisua ei kuitenkaan tarjota ainakaan aktiivisesti.
Siinä tutkana toimii Leonardon ES-05 Raven AESA-tutka.

"Kyseessä ei ole uudelle Gripen E/F -hävittäjälle suunniteltu tutka. Jos asiakas sen kuitenkin haluaa on se mahdollista, mutta meillä ei ole suunnitelmia sen suhteen", kertoo Carp.
 
Lentopostissa pitkät jutut tästä Saabin uudesta GaN-pohjaisesta AESA-tutkasta


Saab koelensi uutta GaN-pohjaista AESA-tutkaa Gripenillä - avausasiakkaana Yhdysvaltain hallinto

Uudessa tutkassa käytetään galliumnitridiä, joka pienentää virrankulutusta ja parantaa lämmönkestoa.
Se mahdollistaa laajemman taajuuskaistan käytön ja parantaa järjestelmän luotettavuutta, käyttöaikaa ja tehokkuutta.


Vaikka tutka on suunniteltu hävittäjäkoneisiin kerrotaan sen käyttösovellusten olevan moninaiset.
Integrointityö voidaan toteuttaa myös alukseen tai ajoneuvoon.
Skaalattavuudenkin kerrotaan sopivan melkein aluevalvontatutkamittaan saakka.
Tutka on myös Yhdysvaltain aseiden vientiä rajoittavien ITAR-vaatimusten (International Traffic in Arms Regulations) ulkopuolella.

Uutta AESA-tutkaa voidaan jo nyt tarjota myös Gripen C/D -hävittäjien nykyisten Mk4-tutkien päivitykseen.
Tällaisia asiakkaita voisivat olla Gripenin käyttäjämaat eli Ruotsi, Unkari, Tsekki, Thaimaa ja Etelä-Afrikka. Integrointityö veisi Saabin arvion mukaan 12-18 kuukautta, jonka lisäksi vaaditaan myös koulutustyötä.

Uuteen Gripenin E/F -versioon ratkaisua ei kuitenkaan tarjota ainakaan aktiivisesti.
Siinä tutkana toimii Leonardon ES-05 Raven AESA-tutka.

"Kyseessä ei ole uudelle Gripen E/F -hävittäjälle suunniteltu tutka. Jos asiakas sen kuitenkin haluaa on se mahdollista, mutta meillä ei ole suunnitelmia sen suhteen", kertoo Carp.
Eli varmaankin on Boeing T-7 Red Hawkin tuleva tutka.
 
"Sopimuskumppani on Naval Air Warfare Center Aircraft Division."

Varmaksi ei voit tietää, mutta NAWC on NAVY/USMC:n laitos, T-7A taas USAF:n. Tämä viittaisi eri käyttötarkoitukseen. Ehkä johonkin testikäyttöön mallintamaan geneerisiä uhkatutkia. En oikein näe, että Pentagon tilaisi suoraan esim MQ-25-projektiin tutkia ulkomailta.
 
Ehkä johonkin testikäyttöön mallintamaan geneerisiä uhkatutkia.

Juuri siitä on kyse.

Saab Defense and Security USA LLC, East Syracuse, New York, is awarded an $8,184,781 firm-fixed-price contract for research and development of an X-Band Active Aperture Array radar prototype in support of the Office of Naval Research and the Office of the Secretary of Defense Foreign Comparative Testing Program. Work will be performed in Gothenburg, Sweden (80 percent); and East Syracuse, New York (20 percent), and is expected to be completed in June 2020. Fiscal year 2017 and 2018 research, development, test and evaluation (Navy and Defense) funds in the amount of $8,184,781 will be obligated at time of award, $1,000,000 of which will expire at the end of the current fiscal year. This contract was not competitively procured pursuant to Federal Acquisition Regulation 6.302. The Naval Air Warfare Center Aircraft Division, Lakehurst, New Jersey, is the contracting activity (N68335-18-C-0693).

 
Back
Top