Tämä sisältänee oletuksen, että F-22 voi käyttää tutkaansa Rafalen (tai vaikka Gripenin) löytämiseen ilman, että vastapuoli havaitsee tutkaa ja määrittää sen sijainnin? Eikös tämä ole (molempien) modernien vastustajien vahvuusaluetta nykyään? Tutkaheijastusta lukuunottamatta koneiden omat emissiot lienevät tehokkain tapa paikallistaa maali, ja sitä hallitaan kaikissa nykykoneissa huolellisesti. AESA on LPI, mutta ei "NPI"...
Ehkä F-22:n ylivoimaisuus liittyy ehkä enemmän siihen, että muut eivät mahda (saa?) kulkea hipi hiljaa, vaan säteilevät kaikenlaista RF-taajuutta eri syistä. "God's view" ei välttämättä synny tutkalla, vaan sensoreilla. Ja niin kauan saa kulkea rauhassa kun muut säteilevät mutta itse ei. Ehkä sinne joku AESA-purske mahtuu sekaan ennenkuin tulee havaituksi, mutta en oikein usko, että pystyvät keilaamaan itse muita koneita koko taivaalta itselleen näkyviin ilman, että paljastuvat itse.
Jollain Mirage-pilotilla oli ainakin
tällainen mielikuva tutka-asiaintilasta yleisesti.
Mulla on tylsää niin lässyttelem vähän lämpimikseni. Nyt tulee sitä tajunnan virtaa.
Yksittäisistä koneista puhuttaessa (ei awacseja, ei maatutkia yms nyt kun verrattiin puhtaasti raptoria ja rafalea ja kumpi voittais, ja vielä gripen ketjussa) niin se koneiden toistensa paikantaminen tapahtuisi todennäköisesti seuraavilla tavoilla
- Vahingossa. Reiska ja Arska lentää toisiaan vastan tutkat kiinni ja mk1 silmämuna toteaa että perkule, täällä on muitakin.
- Tutkaa käyttämällä, eli havannoiva kone säteilee ja vastaanottaa hejastumaa ja tekee tästä omat johtopäätöksensä
- Passiivisesti tutkavaroittimella. Tämä ei muuten edelleenkään anna tieta kuin säteilevän lähteen geneerisestä suunnasta ja säteilyn tehosta josta voi koettaa päätellä jotain.
Passiivinen kone ei siis saa yksinään etäisyys, korkeus yms tietoa maalista sillä tutkanpaljastimellaan joten sillä on todella todella vaikea ampua sitä säteilevää konetta jos pysyy itse passiivisena. Ohjus ei voi oikein ottaa ennakkoa eikä loftata kunnolla ja sen pitäisi teoriassa kyetä hakeutumaan säteilyyn että sitä voisi käyttää tällaisessa tilanteessa. Ehkä modernit ohjukset osaa, ehkä ei. Osalla on home on jam kyky joten näillä lienee voi, mutta ohjuksen kantama on paljon lyhyempi kun se ei voi laskea optimia lentorataa. Jos vastapuoli säteilee morernilla AESA tutkalla LPI moodissa, niin voi olla että vastapuoli ei tiedä siitä hönkäsen pöläystä. Saa ehkä jotain random spike varoituksia jotka hyppäävät ruudulle ja katoavat sitten.
Jotta sitä maalia voi oikeasti ampua vaikkapa tuosta 30 mailista luotettavasti, niin tutkalla säteileminen edes jollain tapaa on oikeasti aika pakollista, tai sitten pitää olla joku IRST sensori ja etäisyyden mittaus laaserilla tai muuten ollaan samassa tilanteessa kuin passiivisella tutkavaroittimella saadun datan perusteella amuuttaessa, menee sihen suuntaan, mutta kun ei oikeasti voi tietää kuinka kaukana maali on jne, niin lentorata on ns. suora jolloin range kärsii.
Tässä teoreettisessa yksittäinen rafale... no sanotaan että gripen niin ei mene ketjusta juttu ulos -skenaariosa kun gripen ja F-22 ovat kohtaamassa kohat vastakkain niin spekuloisin lämpimikseni että tilanne menisi kutakuinkin näin.
- Molemmat koneet näkevät aesa tutkiensa satunnaisista säteilylähteistä jonkinlaisia viitteitä. Tällä koneet saavat karkean suuntiman jolla osaavat lähteä lähestymään toisiaan.
- Lähestyttäessä Gripen pyrkii saamaan kohteesta joko oikean jälen tutkaan, tai vaihtoehtoisesti IRST havainnon jolloin se voi varmistaa että sieltä on todella tulossa jotain. Sanotaan että keli on hyvä, ja gripen näke raptorin, mutta ei kykene mittaamaan siihen etäisyyttä. Raptor pyrkii samaan, mutta sillä ei ole IRST:tä joten se käyttää tähän puhtaasti tutkaa. Raptorin AESA on aika vaikuttava peli ja jopa sen LPI moodilla voi olla mahdollista saada gripeninkin kokoisesta koneesta aivan validi tutkaträkki sieltä 30 mailin matkalta. Tilanne on se, että molemmat koneet ovat havainneet toisensa edes jotenkin, mutta vain toisella on luotettava, validi tapa ohjata aseita maaliin.
- Molemmat koneet tietävät tulleensa havaituksi edes jollain tapaa. Alkaa OODA loopin soveltaminen.
Gripen kuski päättelee, että on hyvinkin mahdollista että F-22 on havainnut sen. Se tietää myös, että AMRAAM tulee datalinkin saatelemana hiiren hiljaa ilman varoitusta. Aikaa reagoida ei ole paljoa vaan gripen kuski on rohkea ja ampuu F-22 kohti meteorin, joka lähtee matkaan IRST sensorilta saadun datan perusteella. Etäisyydestä ei ole tietoa, joten Meteor aloittaa välittömästi hakupäällä säteilyn saadakseen maalista otteen, mutta vastaanottaa edelleen datalinkin kautta tietoa maalin suuntimasta. Tässä kohtaa Gripen kuskilla on enää muutama vaihtoehto paletissa.
1. Toivo, että F-22 ei ole ampunut ensin ja jatka hyökkäystä. Jos on korkeutta ja haluaa puskea hyökkäystä agressiivisesti, niin voi heittää nokkaa alaspäin kohti paksumpaa ilmaa ja väistellä sivulta toiselle pitäen kuitenkin F-22:n edelleen IRST sensorin näkökentässä parantaen meteorin mahdollisuutta löytää maaliinsa, samalla voi myös toivoa että pääsee riittävän lähelle omaa tutkalukitusta.
2. Vähän varoivaisempi lähestymistapa, jossa gripen kuski pitää IRST lukitusta ohjukselleen vain hetken aikaa antaakseen sille kohtuullisen hyvän alkusuunnan maalia kohti ja sitten hippulat vinkuen puolustuskannalle.
3. Häntä koipien väliin ja 180 astetta karkuun väistöliikkeitä tehden ja toivoa että ohjus löytää maaliin yksinään.
F-22 kuski on havainnut gripenin hyvinkin samaan aikaan että saadaan molemmille se abauttiarallaa sama range tätä skenaariota varten ja päättää ampua sitä kohti amraamin. Samalla kun F-22 ampuu, alkaa MAWS huutamaan lähestyvästä ohjuksesta. Signaalin tehon perusteella F-22 tietää, että ohjus lähti suoraan pillit vinkuen, ja etäiysyyden miltä se on ammuttu. F-22 aloittaa samanlaiset manoveerit kuin Gripen kuljettaja, tekee sivuttaista väistöiikettä ja pitää samalla gripenin AESA tutkansa näkökentässä mutta koska se tietää että mistä etäisyydeltä ja suunnalta keppi tulee ja tietää että se tulee aktiivisena, niin se voi optimoida väistöliikkeitään vaaraan nähden. F-22 voi hitusen paremman tilannekuvansa pohjalta ampua kesken siksakin vielä toisen amraamin, sanotaan vaikka 20 mailista, ja vetää sen jälkeen täysin puolustuskannalle maksimoidakseen meteorin energiahukan ja parantaaskeen mahdollisuuksiaan väistämiseen.
Se mitä tapahtuu seuraavaksi riippuu sitten siitä, että kummalla pokka pettää ensin, jos jompi kumpi menettää lukituksen maaliinsa ennenaikaisesti joko elson takia tai koska on pakotettu puolustautumaan agressiivisemmin kuin vastustaja, niin ase on omillaan ja sen päätyminen maaliin riippuu siitä, että näkeekö se kohteen omalla sensorillaan ja onko sillä enää energiaa saavuttaa tätä. Meteorilla on teoriassa kovempi kinematiikka moottorinsa ansiosta, mutta amraan on tullut koko matkan paremmin optimoidulla lentoradalla joten kinematiikan kanssa ollaan vähän so-so tilanteessa. Molemmilla on mach 4 tienoon huiput ja meteorilla optimitilanteessa ammuttaessa paljon pidempi no-escape zone, mutta suoraan lennettäessä se ei välttämättä ole amraamia kummempi.
Internets pekulaatiot ovat käyneet aika kovilla siitä, että miltä etäisyydeltä voi odottaa modernin ohjuksen hakupään havaitsevan F-22 ja F-35 koneiden kaltaiset erittäin matalan RCS:n kohteet. Kuitenkin kohtuullisen turvallista arvella, että geneerisesti gripenin RCS on ohjuksen hakupäälle helpompi havaita kun F-22. Yleisesti puhelevat, että konventionaalisiin maaleihin ohjusen tutka lukittuu jostain 10-15 mailista, joten amraan lienee paremmassa paikassa maalin havaitsemiseen omillaan meteoriin nähden.
Kumpiko näistä sitten voittaa? Se kumpi lensi ampumispisteessä kovempaa, kerkesi laukaisemaan useamman aseen ja pystyy ohjaamaan ne luotettavasti maalia kohden samalla kun pysyttelee itse mahdollisimman kaukana vihollisesta. Ensimmäisen ohjuksen väistelemiseen lienee molemmilla ihan kohtuulliset mahdollisuudet, jos vain osaavat toimia oikein ja pelata vahvuuksillaan. Toinen tulee todennäköisesti jo sellaisesta paikasta että alkaa olla optiot vähissä. Kyllä minä antaisin tuon pelin edelleen F-22:lle ihan sillä perusteella, että jos sitä joudutaan ampumaan ilman kunnollista tutkalukitusta, niin kohti tulevat aseet ovat valmiiksi puolirampoja ja näkevät vain toisella silmällä.
Mukavaa illanjatkoa kaikille.