Gripen E/F

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Luulen, ettei ole mielihaluja rynniä vaatimaan slottia integrointiaikataulussa kun se pyytäjä maksaa. Jos USA itse tuuppaa JASSM-ER:n slottiin niin silloin voi maksaa osuuden hännillä. Tosin jos se ei tapahdu 2030 mennessä niin silloin on selkeä suorituskykypuute JASSM-kaukovaikutuksessa ilmasta.

Tammikuulta 2021


JASSM tahi -ER ei ole toki myöskään Super Hornetiin integroitu. Tätä mahdollisuutta Australia voi ajatella vesi kielellä jos Suomi ryntää maksajaksi. Oli se sitten F-35A tai SH osalta.

Ei se niinkään voi olla, että integrointihalukkaat (ml. Suomi) menevät saunaan ja ensimmäisenä ulos lähtevä maksaa integroinnin. Kyllä asepuoli pitää voida lyödä lukkoon konekaupan yhteydessä - mitä, milloin, kuinka paljon ja mihin hintaan - koska sillä on valtava merkitys evaluaatioihin. Tai sitten F-35:n ja Super Hornetin osalta JASSM-ER-kyvykkyys on laskettu tulevaisuuden kasvupotentiaaliin, mikä sekin tuntuisi kovin hassulta.
 
Osaako joku haarukoida jotain suuntaa antavaa määrää millaisen asepaketin tällä summalla voisi saada?
Australialle oli arvioitu, että 450 AMRAAM D:tä maksaisi DSCA-ilmoituksessa 1,22 miljardia dollaria, eli miljardi euroa.

Eli helposti saattaa löytyä viitisensataa tutkahakuista ohjusta ja siihen päälle ip-hakuiset ohjukset. Ja tietty ilmasta-maahan ja ilmasta-merelle ohjukset ja pommit.
 
Australialle oli arvioitu, että 450 AMRAAM D:tä maksaisi DSCA-ilmoituksessa 1,22 miljardia dollaria, eli miljardi euroa.

Eli helposti saattaa löytyä viitisensataa tutkahakuista ohjusta ja siihen päälle ip-hakuiset ohjukset. Ja tietty ilmasta-maahan ja ilmasta-merelle ohjukset ja pommit.
Tuo 500 ohjusta tarkoittaisi tilastollisesti n. 125 - 150 pudotettua vastustajaa. Muut järjestelmät päälle (100+ pudotusta) niin käytännössä se tarkoittaisi sitä, että menestyäkseen Suomen rintamalla Venäjä joutuisi suuntaamaan koko toimintakykyisen ilmavoimansa Suomen suuntaan. Sille ei ole tukeutumisedellytyksiä eikä kyllä taktisiakaan edellytyksiä, koska sitten esim Donbassin "vapaavaltio" lakkaisi olemasta...
 
Sanotaanko että vaikka oltaisiin itse koneesta (ja ruottalaisista) mitä mieltä tahansa niin kohtuu halpa kone se täytyy olla kun on saatu raameihin sopimaan noinkin monta hävittäjää ja tutkakoneet sekä vielä on jäänyt yli 20%aseisiin

PS kun vielä miettii että vuotuiset kulut ei saa ylittyä niin mielestäni Boeing ja saab veti melko kovat tarjoukset.
 
Sanotaanko että vaikka oltaisiin itse koneesta (ja ruottalaisista) mitä mieltä tahansa niin kohtuu halpa kone se täytyy olla kun on saatu raameihin sopimaan noinkin monta hävittäjää ja tutkakoneet sekä vielä on jäänyt yli 20%aseisiin

PS kun vielä miettii että vuotuiset kulut ei saa ylittyä niin mielestäni Boeing ja saab veti melko kovat tarjoukset.
Eli vaikka täällä on epäilty kovaa, niin Saabin puheet Gripenin edullisesta hankintahinnasta pitävät paikkaansa.

Tietty käytto - ja ylläpito on sitten oma asiansa.
 
Eli vaikka täällä on epäilty kovaa, niin Saabin puheet Gripenin edullisesta hankintahinnasta pitävät paikkaansa.

Tietty käytto - ja ylläpito on sitten oma asiansa.
Vähän rupeaa siltä tuntumaan, ja eikös tässä kilpailutuksessa arvioida myös käyttö ja ylläpito kulut? #eli ei voitaisi tarjota kuuttakymmentäneljää hävittäjää ja tutkakoneita jos niiden lennättäminen olisi liian kallista?
 
Vähän rupeaa siltä tuntumaan, ja eikös tässä kilpailutuksessa arvioida myös käyttö ja ylläpito kulut? #eli ei voitaisi tarjota kuuttakymmentäneljää hävittäjää ja tutkakoneita jos niiden lennättäminen olisi liian kallista?
Kyllähän se vaikuttaa siltä, että Saabin puheet edullisuudesta pitävät paikkaansa. Too bad vaan sen vuoksi, että HX:ssä arvioidaan suorituskykyä ei edullisuutta.
 
...paitsi jos edullisuus tuottaakin suorituskykyä. Suoritusmäärä väsytysvaiheessa näyttää olevan aika suuressa roolissa HX:n sotapelin suorituskykyarvioinnissa. Sen on Puranen muistanut mainita öbaut joka kerran.

Suomen käyttötapa ei ole lähettää neljää priimahuollettua konetta Islantiin tai Levantiin, vaan tahkota valvontaa ja torjuntakykyä taivaalle viikko toisensa jälkeen niin kauan, että venäläisten omat huoltovarikot alkaa olla täynnä huoltoon jonottavia koneita.
 
...paitsi jos edullisuus tuottaakin suorituskykyä. Suoritusmäärä väsytysvaiheessa näyttää olevan aika suuressa roolissa HX:n sotapelin suorituskykyarvioinnissa. Sen on Puranen muistanut mainita öbaut joka kerran.
Tuollaisessa vaiheessa myönnettäisiin lisää rahaa lentosuoritteisiin, mikä tekee tyhjäksi edullisuuden edut. Muistan kuinka muutama vuosi sitten esimerkiksi tehtiin lisätalousarvioita, joilla mahdollistettiin lisää lentotunteja Horneteille.
 
Tuollaisessa vaiheessa myönnettäisiin lisää rahaa lentosuoritteisiin, mikä tekee tyhjäksi edullisuuden edut. Muistan kuinka muutama vuosi sitten esimerkiksi tehtiin lisätalousarvioita, joilla mahdollistettiin lisää lentotunteja Horneteille.
Kyllä, tuo on varmasti laskelmassa mukana. Mutta kaikkea ei saa huomiseksi laittamalla lisää seteleitä tiskiin. Sotapelin väsytysvaiheessa ei puhuta enää rahasta, piikki on varmasti auki.
 
Sanotaanko että vaikka oltaisiin itse koneesta (ja ruottalaisista) mitä mieltä tahansa niin kohtuu halpa kone se täytyy olla kun on saatu raameihin sopimaan noinkin monta hävittäjää ja tutkakoneet sekä vielä on jäänyt yli 20%aseisiin

PS kun vielä miettii että vuotuiset kulut ei saa ylittyä niin mielestäni Boeing ja saab veti melko kovat tarjoukset.
Äkkiä laskien (hyvin epätarkasti) niin aseisiin menisi 1,8 miljardia, Globalit olisiva 1 miljardin ja Gripeneihin jäisi 7,2 miljardia = 96,9 miljoonaa kpl.
 
Eikös tässä kaupassa ollut pari muutakin muuttujaa?
Sen vuoksi "hyvin epätarkasti" eli suuntaa antavasti. Sinänsä luvut voisivat olla aika sinne päinkin koska netti kertoi globalin hinta arvioksi 500 miljoonaa ja aseiden osuus hankinnasta on ~20% = 1,8 Mrd. Mutta kuten sanottu virhemarginaali on varmasti aikamoinen. Sinänsä Gripenin kappalehinta voisi realistisesti pyöriä siellä reilussa 95 miljoonassa.
 
Tukeutumisvarustus, varaosat, koulutus, teollisen yhteistyön kustannukset, Suomi-spesifien ominaisuuksien kehittäminen (vai maksaako nämä kokonaan Ruotsin valtio osana oman kalusto kehitystä?) ja kaluston käyttö 25-30 pitää myös mahtua tarjouksen ~9,4Mrd hintaraamiin. Ei riitä summasta 95M/kone, hattu pois päästä, että ruotsalaiset tällaiseen tarjoukseen pystyivät.
 
Tukeutumisvarustus, varaosat, koulutus, teollisen yhteistyön kustannukset, Suomi-spesifien ominaisuuksien kehittäminen (vai maksaako nämä kokonaan Ruotsin valtio osana oman kalusto kehitystä?) ja kaluston käyttö 25-30 pitää myös mahtua tarjouksen ~9,4Mrd hintaraamiin. Ei riitä summasta 95M/kone, hattu pois päästä, että ruotsalaiset tällaiseen tarjoukseen pystyivät.
Paljonko yhdellä moottorilla on suurinpiirtein hintaa, jos laskee että super hornetiin saa tasoitusta n. 64 moottorin verran?
 
Siinä on muutaman hävittäjän verran tasoitusta hankintahinnassa.

Ja kun siihen lisätään se että Grippen kuluttaa polttoainetta 1,35kg/s (jälkipoltolla 5,0kg/s) ja esim. F-35 3,08kg/s (jälkipoltolla 10,2kg/s) niin siitäkin tulee sästöä käyttökuluissa. Yllättävästi Rafale kaksimoottorisena kuluttaa 2,17kg/s (jälkipoltolla 6,98kg/s).
 
Ja kun siihen lisätään se että Grippen kuluttaa polttoainetta 1,35kg/s (jälkipoltolla 5,0kg/s) ja esim. F-35 3,08kg/s (jälkipoltolla 10,2kg/s) niin siitäkin tulee sästöä käyttökuluissa. Yllättävästi Rafale kaksimoottorisena kuluttaa 2,17kg/s (jälkipoltolla 6,98kg/s).
Toki on muistettava ettei muita koneita (pl SH) tulisi yhtä paljon, itse en usko että F35:n määrä olisi enempää kuin 48-54 konetta joten ei ne yhteensä kuluta tuplasti ja piloteillekin voisi potkuja jakaa. Tässä on niin monta liikkuvaa tekijää.
 
Toki on muistettava ettei muita koneita (pl SH) tulisi yhtä paljon, itse en usko että F35:n määrä olisi enempää kuin 48-54 konetta joten ei ne yhteensä kuluta tuplasti ja piloteillekin voisi potkuja jakaa. Tässä on niin monta liikkuvaa tekijää.

Siinäpä se, riittääkö pienempi kone määrä antamaan riittävän lentosuoritusten määrän krisitilanteessa? Varsinkin jos kriisi pitkittyy ja lentotunteja kertyy paljon. Tästä on kyse siinä kokonaispaketissa. Optimaalinen suorituskyky suhteessa kustannuksiin.
 
Back
Top