Kyse on kilpailutilanteesta. Kaikkien koneiden kantamat ovat kasvaneet vs. 1992.
Aikoinaan Ruotsille se varmaan riitti. Mutta tekniikka on kehittynyt.
Gripen E/F
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Kyse on kilpailutilanteesta. Kaikkien koneiden kantamat ovat kasvaneet vs. 1992.
Aikoinaan Ruotsille se varmaan riitti. Mutta tekniikka on kehittynyt.
Onkohan tällaisia kehitysprojekteja tehty niin paljon että voidaan puhua mistään ratkaisusta yleisenä? F-16 ja Strike Eagle saivat CFT:t, EF:ään niitä on ehdotettu. Super Hornet ja JaktViggen kasvattivat runkoa. MiG-35 ja L-159 pistivät tankin takapenkin paikalle. Lightning sai jostain versiosta lisätankin rungon alle, mutta oliko se irrotettava vai ei niin sitä en muista. Suurin osa koneista on tyytynyt tavallisiin riiputettaviin säiliöihin, tai tarvittaessa ekstrasuuriin sellaisiin.
Sitäkin miksi Gripen NG:ssä laskutelineet on siirretty voimme vain arvailla. Voi olla että sillä on yksinkertaisesti saatu paras lisä sisätilavuuteen pienimmällä poikkipinta-alan kasvulla. Tai sitten Brasilian tukialus-Gripen-haaveiden vuoksi on varauduttu vahvistamaan telineitä niin, että ne eivät enää mahdu runkoon. Tai runkoa niin, ettei sinne mahdu enää telineitä. Tai F-414 vie sen verran enemmän tilaa että sen vuoksi ei mahdu. Sekin on mahdollista että raideväliä on haluttu kasvattaa suuntavakauden parantamiseksi nousu- tai laskukiidon aikana. Hyviä syitä on monta, ja yksikin niistä riittää ratkaisun perusteluksi.
F-16:sta siis on ollut reserviä ottaa CFT:n tuoma lisäys ilmanvastukseen. Onko kenelläkään tietoa Gripenin alisoonisesta vastuksesta?
Q.F.T.
Aikoinaan varmasti riitti, kun Ruotsin ilmavoimien konemäärä liikkui useammassa sadassa ja tukikohtia oli tusinan luokkaa. Nykypäivänä voi tehdä tiukkaa.
fulcrum
Greatest Leader
Oikein suunniteltu CFT ei juurikaan lisää vastusta matkalennossa - riippuu toki nopeusalueesta. Väitetään esimerkiksi että F-15:n FAST-paketit itse asiassa vähentävät koneen vastusta.
Kaikki on toki suhteellista, Hornettia ennen meillä oli MiGit ja Drakenit, nykymittapuilla erittäin lyhytkantamaiset koneet.
Gripeniä suunnitellessa Ruotsilla oli doktriinina hajauttaa koneet tilapäistukikohtiin ympäri maata. Vaikka rauhanajan kenttiä olisi 12, olisi koneita sijoiteltu ympäri Ruotsia monikertaiseen määrään tukikohtia. Nyt tätä kykyä ei juuri ole olemassa, koska Ruotsin ilmavoimin tukikohtaorganisaatio on niin anorektinen. Saisivat ilmeisesti aikaan muutaman tilapäistukikohdan, mutta tukiorganisaatio ei taipuisi kovinkaan moneen.
Suunniteltu käyttötaopa oli muualta tuttu pisto, nosto ja ravistus
Eli ylös paikalliselle tehtävälle, alas jollekin hajatetulle tukikohdalle, jossa kone tankataan ja uudet ohjukset + ammukset ja ylös taas. Pikatoimet suoritettaisiin reserviläisten toimesta ja toimet on suunniteltu yksinketaisiksi. On vain tässäkin todettava ettei pienessä maassa riitä resurssit jollei ole asevelvollisuutta mukana pelissä.
Tässä muuten Hemliga svenska rum sarjaan kuuluva ohjelma juuri Ruotsin tietukikohdista.
Se että Ruotsi osallistui Baana 2015 harjoitukseen, osoittaa että pyrkimyksiä takaisin konseptiin lienee, eikä Gripen E/F:ssä unohdeta näitä kykyjä, jos sitä tänne halutaan markkinoida.
Artikkeli vierailusta
http://www.forsvarsmakten.se/sv/aktuellt/2015/09/gripen-pa-kortbaana/
Infolaatikosta ilmenee että Ruotsilla OLI samanlainen tukikohtakonsepti aikoinaan.
….......
Sanottiinko tässä ketjussa jo, että Gripen F versiota Ruotsi ei ole tilannut, vaan sellainen rakennetaan Brasilian tilauksesta?
Edelleen, tuosta tykin vajauksesta B ja D versioissa, niin se on puhdas tilakysymys. Nehän nähdään lähinnä koulukoneina, ja hätävarana taistelukoneina, joten se koiratappelu on homma josta ne yrittävät pysyä kaukana.
........
Edelleen yksi huomio, Wiseman, Ruotsin tunnetuin puolustusbloggaaja, joka on Gripen-pilootti, on useasti brassannut twitterissä ettei ole kertaakaan hävinnyt koiratappelussa 10 v aikana millekään amerikkalaisperäiselle koneelle. Toisaalta Mikael Grev, entinen Gripenpilotti totesi yhdessä twiitisä että tykki on suunnilleen yhtä relevantti ilmataistelussa kun pistin jalkaväessä. Laitoin sen Wisemanille, eli majuri Bergqvistille, jolloin hän myönsi että Grev on oikeilla jäljillä
Se että Ruotsi osallistui Baana 2015 harjoitukseen, osoittaa että pyrkimyksiä takaisin konseptiin lienee, eikä Gripen E/F:ssä unohdeta näitä kykyjä, jos sitä tänne halutaan markkinoida.
Artikkeli vierailusta
http://www.forsvarsmakten.se/sv/aktuellt/2015/09/gripen-pa-kortbaana/
Infolaatikosta ilmenee että Ruotsilla OLI samanlainen tukikohtakonsepti aikoinaan.
….......
Sanottiinko tässä ketjussa jo, että Gripen F versiota Ruotsi ei ole tilannut, vaan sellainen rakennetaan Brasilian tilauksesta?
Edelleen, tuosta tykin vajauksesta B ja D versioissa, niin se on puhdas tilakysymys. Nehän nähdään lähinnä koulukoneina, ja hätävarana taistelukoneina, joten se koiratappelu on homma josta ne yrittävät pysyä kaukana.
........
Edelleen yksi huomio, Wiseman, Ruotsin tunnetuin puolustusbloggaaja, joka on Gripen-pilootti, on useasti brassannut twitterissä ettei ole kertaakaan hävinnyt koiratappelussa 10 v aikana millekään amerikkalaisperäiselle koneelle. Toisaalta Mikael Grev, entinen Gripenpilotti totesi yhdessä twiitisä että tykki on suunnilleen yhtä relevantti ilmataistelussa kun pistin jalkaväessä. Laitoin sen Wisemanille, eli majuri Bergqvistille, jolloin hän myönsi että Grev on oikeilla jäljillä
Vuotuinen Gripen-seminaari, 17.3. Webcastia voi ilmeisesti seurata kuka vain?
http://saab-seminar.creo.se/160317/saabs_annual_gripen_seminar_2016
http://saab-seminar.creo.se/160317/saabs_annual_gripen_seminar_2016
J0h1F
Ylipäällikkö
Eikös kaartotaistelussa pääasiassa käytettäisi IR-hakeutuvia? Onhan se paljon helpompaa päästä suurin piirtein toisen perään ja laukaista ohjus, kuin päästä täysin toisen perään ja ampua konetykillä.Edelleen yksi huomio, Wiseman, Ruotsin tunnetuin puolustusbloggaaja, joka on Gripen-pilootti, on useasti brassannut twitterissä ettei ole kertaakaan hävinnyt koiratappelussa 10 v aikana millekään amerikkalaisperäiselle koneelle. Toisaalta Mikael Grev, entinen Gripenpilotti totesi yhdessä twiitisä että tykki on suunnilleen yhtä relevantti ilmataistelussa kun pistin jalkaväessä. Laitoin sen Wisemanille, eli majuri Bergqvistille, jolloin hän myönsi että Grev on oikeilla jäljillä
Kaartotaistelun mahdollisuus on kyllä olemassa, jos toinen osapuoli lentää lähellä maanpintaa, jolloin tutkalla havaitseminen kaukaa käy vaikeammaksi maastonmuotojen myötä.
Sarek1
Ylipäällikkö
Kypärätähtäin on kova sana myös IR -otattelussa. Ampumasektori laajenee aika tavalla, etenkin jos hakupää ja datalinkki tukevat tuijottelua. Gripen taisi pystyä myös "ampumaan itsekseen" tykillä eli tähtäämään ja ampumaan tutkan ohjaamana, jos vain lentäjä niin haluaa.
En minä väitä ettei kaartotaistelun mahdollisuutta ole. Ja varmaankin ensisijaisesti noita käytettäisiin, mutta periaatteessa kaartotaisteluun ei tule joutua jos toinen konetyyppi on siinä ylivoimainen, tai jos siinä on sellaiset vehkeet, että sen ei tarvitse päästä taakse.
Ketterä kone vastaan vähemmän ketterä, katso tästä luentosarjan syntyhistoriasta http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-WindLuento.html
Huhta
Greatest Leader
Paljon riippunee siitä, millaisella aseistuksella tehtäviä lähdetään hoitamaan. Gripenin syntihän on siinä, että kun koneeseen iskee kolme lisäpolttoainesäiliötä, niin asekuorma jää sen jälkeen naurettavalle tasolle. Kaksi infrapunahakuista lyhyen kantaman ilmataisteluohjusta itsepuolustukseen ja kaksi ilmasta-ilmaan ohjusta tai vaihtoehtoisesti kaksi kevyehköä ilmasta-maahan asetta ---> ei hyvä. Tällaisessa aseistuksessa Gripen kyllä lentänee hieman Hornetia pidemmälle.
Jos ulkoista asekuormaa halutaan enemmän, kuten usein haluttaneen, niin yhdellä rungon alla roikkuvalla lisäpolttoainesäiliöllä ei toimintasädettä paljoa kasvateta. Tuplaripustimien puuttuessa Gripenistä Hornet vetää tässä suhteessa pidemmän korren etenkin ilmataistelutehtävissä ja varmaan jossakin määrin myös maakohteisiin vaikutettaessa.
Vuosittainen Gripen seminaari
http://saab-seminar.creo.se/160317/saabs_annual_gripen_seminar_2016
http://saab-seminar.creo.se/160317/saabs_annual_gripen_seminar_2016
Gyllis1
Respected Leader
Olipas mielenkiintoinen ja opettavainen pätkä, kiitos kun jaoit
Muutama mieleen jäänyt pointti:
Yksimoottoristen monitoimihävittäjien markkinajohtajasta markkinoiden dominoijaksi
Yhdysvaltain ilmavoimat eivät itsekään usko häiveeseen, mukana operaatioissa aina laivaston growlerit.
Täytyy tunnustaa että [email protected] saattoi syyllistyä häive-kysymyksen esittämiseen 
Vaikutti, että siinä kohtaa ne oikein innostuivat 
Vaikutti, että siinä kohtaa ne oikein innostuivat
Gyllis1
Respected Leader
Täytyy tunnustaa että [email protected] saattoi syyllistyä häive-kysymyksen esittämiseen
Myyntialan hommissa nyt kymmenen vuotta, hattua täytyy kollegalle nostaa että pokeri piti
Piti vähän testata niitä
Vastaus oli sinänsä odotetun mukainen.
Eivät tosin valottaneet Gripen vs. Gripen NG häive-eroja.
Gyllis1
Respected Leader
Piti vähän testata niitä
Vastaus oli sinänsä odotetun mukainen.
Eivät tosin valottaneet Gripen vs. Gripen NG häive-eroja.
En aiheesta juuri ymmärrä mutta voisiko olla jotain samantyylistä kuin h vs. Sh?
Hornetin RCS on metriluokkaa (muutama), Superhornetin 0,1.
Gripenillä on jo valmiiksi 0,1. NG pitäisi olla parempi, mutta muutos tuskin on yhtä suuri enää kuin Hornet --> Superhornet.
Gyllis1
Respected Leader
En tarkoittanut tutkipinta alan tippumista samassa suhteessa vaan tapoja joilla se on tehty. Turbiinin lavat jemmaan, vähän pinnoitetta sinne sun tänne, ilmanotto aukkojen muotoilu yms? Tosin jos tuo arvo karvalakki saabille on lähellä totuutta niin nuo em temput on jo varmaan tehty?
Muistelen lukeneeni että NG saa kumpaankin siipen lisäpalkin ja tuplaripustimet tulosssa, ei vält joka palkkiin, mutta kuitenkin. Tuskin yltää Hornet C 10+2 asti. Ja Hornet E taisi olla vielä enemmän ..
Gripenin ahtimen lavat ovat yksimoottorisuuden ja suunnittelun takia jo piilossa. Mutta kyllä, jo C:ssä on hyödynnetty kaikki "helpot" keinot. Ei ole tietoa, mitä E tekee paremmin.
IRST, AESA ja EW mahdollistavat kuitenkin NG:lle paremman havainnoinnin ilman että paljastaa itseään. Tällä on käytännössä iso merkitys.
