Gripen E/F

BarrelNut kirjoitti:
Onko? Se että tietokone vaihdetaan uuteen ja nopeampaan ei tarkoita että tietoväyliä (ja kaikkia muita siihen liittyviä komponentteja) olisi vaihdettu nopeampiin. Jälkimmäinen kun olisi vähintään kertaluokkaa kalliimpi ja työläämpi homma
Klikkaa laajentaaksesi...

En tiedä. Aika vähän noista löytyy julkista tietoa. Ainakin Typhoonissa tuo 20mbit/s VMEbus EFEx tuli Tranche 2:ssa, ja Tranche 3:ssa ilmoitettiin parannuksista niin dataväylään kuin suoritinyksiköihin. Se on tuon modulaarisen arkkitehtuurin idea, että niin laitteistoa kuin niiden välistä väylää voidaan päivittää tarpeen mukaan MOTS/COTS komponenteillä. Laitteiston puolesta väylän päivittäminen ei tarvitse muuta kuin uuden runkoreitittimen, kuidussa kyllä data kulkee 10Gb/s tai ylikin.

Deterministinen reititys ei ole mitään uutta, veikkaan että STANAG 3910 on myös derterministinen.
 
crane kirjoitti:
Varmasti näin, ei siinä 15min/kone kulu millään ellei pietä kahvitaukoa välissä tai ole jotain ongelmia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ylli kirjoitti:
Linkissä video, jossa toisella kotimaisella kerrotaan tankkauksen kestäneen harjoituksessa 15 minuuttia yhdellä tankkiautolla ja kahdella aikaa kuluisi
5-6 minuuttia.
http://www.vlt.se/vastmanland/vasteras/tv-har-landade-jas-gripen-pa-hasslo
Klikkaa laajentaaksesi...
Tankkaus ja aseistus, 10 minsaa a2a ja 20minsaa a2g. Luvut löytyy Saabin sivuilta
 
Väylistä:
https://pbs.twimg.com/media/Byg54m8IEAAJMXk.jpg
http://i34.tinypic.com/k327og.jpg
Ei tietoa miten ajantasaista, mutta Ethernet käytössä.

///
Se Sea Gripen liittyy siihen, että Brassien laivasto tarvitsee hävittäjän:
http://www.janes.com/article/61360/brazilian-navy-eyes-saab-sea-gripen

http://aviationweek.com/blog/saab-gets-toe-water

"Saab said that its company-funded study had brought the Gripen M to the point where it could be offered as a fixed-price development program, costing $250 million"

https://thaimilitaryandasianregion.files.wordpress.com/2015/12/67cf9-seagrip7.jpg
 
intternetsoturi kirjoitti:
En tiedä. Aika vähän noista löytyy julkista tietoa. Ainakin Typhoonissa tuo 20mbit/s VMEbus EFEx tuli Tranche 2:ssa, ja Tranche 3:ssa ilmoitettiin parannuksista niin dataväylään kuin suoritinyksiköihin. Se on tuon modulaarisen arkkitehtuurin idea, että niin laitteistoa kuin niiden välistä väylää voidaan päivittää tarpeen mukaan MOTS/COTS komponenteillä. Laitteiston puolesta väylän päivittäminen ei tarvitse muuta kuin uuden runkoreitittimen, kuidussa kyllä data kulkee 10Gb/s tai ylikin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Typhoonissa tuo väylä oli ihan alusta asti kaikissa tuotantokoneissa (ekoissa protoissa vain 1553B), suunitelmat ovat jo 80-luvulta. Tranche 3 koneissa mainostetaan olevan "valmius nopeampaan väylään jos sellaista tulevaisuudessa tarvitaan". Eli vielä noissa ei mitään nopeampaa väylää ole. Ts. kaikissa toimitetuissa tuotanto-Typhooneissa välillä Tranche 1 - 3 on STANAG 3910, näin ainakin luulen.

EDIT: Itseasiassa tuo taitaa tarkoittaa vaan sitä että Tranche 3 koneissa kuituoptinen STANAG 3910 menee aseille asti, aiemmissa aseille on mennyt vaan 1553B. F-35:ssä A2G ase-asemille (weapon stations?) menee kaikille oma nopea AS5643 kuituväylä kun A2A asemille mene yksi jaettu väylä.

Yleensäkin näissä ei juuri mitään ad hoc ratkaisuja käytetä, ja nopeampia vaihtoehtoja kuin STANAG 3910 ei hirveästi tuotannossa ole.

Typhoon%20Infographic.jpg
 
Viimeksi muokattu:
jokuvaan kirjoitti:
http://www.gripenblogs.com/AnalyticsReports/2.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuolla sanotaan että "commercial ethernet" verkko kytkee vain laitteita jotka eivät ole "reaaliaikaisia" tai välttämättömiä taistelun kannalta. Esim. tutka kytkeytyy keskustietokoneeseen 1 Mbit/s 1553B väylän kautta, samoin elektronisen sodankäynnin järjestelmä ja aseet. Tuon mukaan uudessa Gripenissä on samat 4 kpl 1553B väylää kun aiemminkin kytkemässä järjestelmiä toisiinsa, no onhan siinä kokonaista 4 Mbit/s kaistaa väylien kapasiteetti yhteenlaskettuna.

2.jpg


(Tai sitten kuva on vanha)
 
Viimeksi muokattu:
BarrelNut kirjoitti:
Typhoonissa tuo väylä oli ihan alusta asti kaikissa tuotantokoneissa (ekoissa protoissa vain 1553B), suunitelmat ovat jo 80-luvulta. Tranche 3 koneissa mainostetaan olevan "valmius nopeampaan väylään jos sellaista tulevaisuudessa tarvitaan". Eli vielä noissa ei mitään nopeampaa väylää ole. Ts. kaikissa toimitetuissa tuotanto-Typhooneissa välillä Tranche 1 - 3 on STANAG 3910, näin ainakin luulen.
Klikkaa laajentaaksesi...


Olin väärässä tuon väylän suhteen, oletin että se uusittiin samalla muun arkkitehtuurin kanssa. Mutta silti juuri Tranche 3:n yhdeydessä mainitaan nopeampi väylä ja suorittimet:
Compared with the Tranche 2 Typhoon, the aircraft has increased avionics computing power and capacity, a fuel-dump capability and provisions for an active, electronically scanned array (AESA) radar, high-speed data network, fiber-optic weapons bus and conformal fuel tanks.
Klikkaa laajentaaksesi...

Super Hornet AMC-4:ssä ainakin on 1Gb/s väylä, Rafalesta en tiedä. Kyllähän niitä väyliä on tuotannossa vaikka juuri nuo mitkä mainitsit, Airbusilla on myös oma AFDX-väylänsä. Väylä ei ole mitenkään riippuvainen fyysisestä tasosta (valokuitu) tai datalinkki-tasota (Ethernet), vaan on täysin ohjelmistomääritteinen. Jos lisää kaistaa tarvitaan, ei sitä ole mikään ongelma tehdä. Kuten sanoin, se juuri on modulaarisen arkkitehtuurin idea. Mikään pakko ei myöskään ole päivittää järjestelmiä, jos olemassa olevissa riittää kapasitettia.

Hieman myös epäilen, että Gripenin vasta käyttöön tulossa oleva väylä käyttäisi pari vuosikymmentä vanhoja standardeja. Tuo kuva taitaa olla Gripen C:stä, kuten aikaisemmin sanoin.
 
Viimeksi muokattu:
intternetsoturi kirjoitti:
Deterministinen reititys ei ole mitään uutta, veikkaan että STANAG 3910 on myös derterministinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

No STANAG 3910 on 1553B:n kehitelmä ja se seuraa samaa mallia. "Determinismi" on toteutettu niin että koko väylällä on yksi master (väyläohjain) joka päättää että kuka orjista lähettää ja minne. Ja se ei ole aina riittävällä tavalla toimiva systeemi. Alla mm. 1553B:n ongelmista.

http://1394ta.org/wp-content/upload...-and-IEEE-1394b-–-the-Rise-of-the-Machine.pdf
 
Soldierblue kirjoitti:
Gripen M ???
Klikkaa laajentaaksesi...
SaaBin Intialle ja/tai Brasilialle ehdottelema lentotukialusversio. Vanha idea eikä kumpikaan noista ole kai oikein lämmennyt sille. Vähän yllättävää että SaaBin mainososasto jaksaa edelleen pukata esitteitä tuolle - tämä on päivätty viime huhtikuulle.
 
Mitä hyötyä nopeammasta väylästä on? Jos unohdetaan vaikka koneiden tai maa-asemien väliset tiedonsiirtonopeudet.
 
Raveni kirjoitti:
Mitä hyötyä nopeammasta väylästä on? Jos unohdetaan vaikka koneiden tai maa-asemien väliset tiedonsiirtonopeudet.
Klikkaa laajentaaksesi...
No juuri se, ettei tarvitse jokaisen sensorin paloitella tietoa ennen lähettämistä valmiiksi, vaan ne voidaan jalostaa vasta kootusti keskusyksikössä.

Erillisessä on joko vaatimaton yhteispeli sensorien kesken tai sitten luvassa iso revohka kaikkien osalta jos haluaa edes yhden vaihtaa uuteen. Koska jos sensorien on tarkoitus pelata mahdollisimman hyvin yhteen, olisi ne kaikki viritettävä suhteessa siihen, mitä uusi tulokas tuo mukanaan. F-35:n tapaisessa yhdistelyssä pelkkä uusi algoritmi keskuskoneella riittää, koska tietoja ei ole aiemmin karsittu, jolloin niistä ei ole voitu heittää mitään olennaista pois.

Tuosta tulee järjestelmän älykkyys. Kun tieto jalostetaan yhdessä paikkaa, voi "kaiken näkevä silmä" uskottavasti toimia myös näiden sensorien käskyttäjänä. Muuten ohjaaja joutuu tyytymään siihen, että vain näkee avioniikan tuottamat tiedot kätevästi yhdisteltynä yhdelle ruudulle (Brasilian Gripen) tai kolmelle erilliselle (Ruotsin Gripen).
 
Viimeksi muokattu:
Raveni kirjoitti:
Mitä hyötyä nopeammasta väylästä on? Jos unohdetaan vaikka koneiden tai maa-asemien väliset tiedonsiirtonopeudet.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei ole mun osaamisaluetta tämä(kään), mutta olen ymmärtänyt asian olevan kuten @magitsu yllä sanoi.
Sensoreiden keräämä data tuupataan sellaisenaan eteenpäin. Datamäärä on julmetun iso, joten myös kaistojen on oltava nopeita. Tämä on sitä paljon mainostettua sensorifuusioita (F-35)
Jos sensori käsittelisi sen datan itse ennen eteenpäin lähettämistä, jotain ollenaista tietoa voisi hyvinkin jäädä pois.
 
magitsu kirjoitti:
Tuosta tulee järjestelmän älykkyys. Kun tieto jalostetaan yhdessä paikkaa, voi "kaiken näkevä silmä" uskottavasti toimia myös näiden sensorien käskyttäjänä.
Klikkaa laajentaaksesi...

On oleellista huomata se, että minkään sensorien tuottamat informaatio ja havainnot eivät ole binäärisiä, on/off. Vaan siellä on alun perin paljon signaalia ja kohinaa. Välillä saadaan vahvempi signaali, välillä heikompi. Mahdollisen kohteen muuttuva asento vaikuttaa signaaliin jne.

Tämä raakadata pusketaan F-35:ssa yhteen keskustietokoneeseen. Muissa sitä ilmeisesti ensin suodatetaan ja prosessoidaan vähän. Ja sitten molemmissa tapauksissa näistä eri mahdollisista havainnoista luodaan yhdistetty tilannekuva.

Käsittääkseni ei ole mitään syytä, etteikö myös muiden ratkaisussa olisi mahdollista että jos sensori X ehkä havaitsee jotain, mutta ei ole varma asiasta, että se voisi kysyä että "hei muut sensorit, mahdollinen havainto avaruudessa pisteessä x,y,z - ruvetkaapa seuraamaan tilannetta". Ja sitten kaikki sensorit rupeavat tarkastelemaan tätä suuntaa ja keräämään sieltä informaatiota, josta sitten syntyy arvio havainnosta, tai ei synny, jos informaatiota ei enempää kerry.
 
Ruotsi on tarjonnut muhkean lainan Kroatialle jos he valitsevat Gripenin suositusten perusteella.

An advisory panel working on Croatia’s planned fighter acquisition has recommended Zagreb procure either the Saab Gripen or KAI FA-50. Two other options eventually ruled out were second-hand F-16s from Israel and the Dassault Rafale. Sweden has apparently offered generous loan terms if the Gripen is selected; Croatia can take up to 15 years to repay the loan with a three-year grace period; while the Swedish Air Force is willing to loan four jets to Croatia while it waits for Saab to manufacture the aircraft. An earlier attempt to sell Gripens to Croatia in a $1.1 billion deal back in 207 fell through due to the effects of the 2008 financial crash.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.defenseindustrydaily.com...submits-proposal-for-tlvs-development-035537/
 
Tuntuu olevan aika lailla ruotsalaisten viimeaikojen kauppojen mukaista (vrt. Brasilian kauppa). Kyseessähän on tulonsiirto Ruotsin valtiolta SAAB:lle...voisi miltei sanoa, että Ruotsi on itse ostanut nuo koneet...
 
Laina ei ole lahjoitus. Se maksetaan takaisin ja siitä maksetaan korkoa. Tuossa on vain edulliset ehdot, 15 vuoden maksuaika ja 3 vuoden ei-maksuja -aika.
 
Suomen vientirahoitus.

http://www.hs.fi/talous/art-2000002920584.html

Finnvera saa miljardien lisävaltuudet vientikauppojen voiteluun
Valtio nostaa omistamansa rahoitusyhtiö Finnveran vientikauppojen avitusrahaa 19 miljardista 27 miljardiin euroon.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Laina ei ole lahjoitus. Se maksetaan takaisin ja siitä maksetaan korkoa. Tuossa on vain edulliset ehdot, 15 vuoden maksuaika ja 3 vuoden ei-maksuja -aika.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onkohan tuollainen laina sitten halvempaa kuin maiden vapailta markkinoilta hankkima laina? Liki kaikissa kilpailuissa mainitaan Gripenin valttina aina nuo edulliset rahoitusehdot, mutta onko kyse osin silmänlumeesta? Korot on muutenkin matalat, jopa miinuksella, ja jollekin ugabuga-maalle lainaaminen on luultavasti vielä huonompi diili kuin Kreikalle lainaaminen...
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top