Gripen E/F

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Juu, nyt ollaan jo ketjun varsinaisen aiheen vierestä raatailtu tovi sun toinenkin. Kiinnostavia asioita tosin.

Mitenkäs se muuten E -mallin ensilento, sehän oli siirtynyt tämän vuoden puolelle toisin kuin alun perin oli kaavailtu. Sitä kai tässä kaikki (asiasta kiinnostuneet) odottelemme? Rullauskokeita on tehty, mutta vasta ilmassa kone punnitaan.
 
Juu, nyt ollaan jo ketjun varsinaisen aiheen vierestä raatailtu tovi sun toinenkin. Kiinnostavia asioita tosin.

Mitenkäs se muuten E -mallin ensilento, sehän oli siirtynyt tämän vuoden puolelle toisin kuin alun perin oli kaavailtu. Sitä kai tässä kaikki (asiasta kiinnostuneet) odottelemme? Rullauskokeita on tehty, mutta vasta ilmassa kone punnitaan.

Uuden Gripenin maahansyöksyä voi muistaakseni odottaa vasta toukokuussa :)
 
Laitetaanpa yksi hauska, hyvin konkreettinen esimerkki ilmailuteollisuuden teknisestä turvallisuuskulttuurista.

Siellä käytetään pelkästään reitettyjä pultteja ja muttereita.

Katso liite: 13117

Syynä on se, että jokainen pultti kiinnitetään rautalangalla. Tietyllä tavalla. Tässä esimerkkejä.

14014_116_1.jpg


Ja kun lentotekninen henkilöstö tarkastaa koneen, tarkastetaan myös, että sidokset eivät ole muuttuneet. Koska se indikoisi ongelmista.

Tässä on jo vakava tilanne potkurin kiinnityksessä.

spinfail03.jpg


Moottoripyörässä noita saatetaan käyttää myös.

Olettaisin, että jossain muualla liikenteessä käytetään myös. Onko porukalla heittää esimerkkejä?
Rekan renkaiden muttereissa jotkin yritykset käyttää varmistuksia tai jotain ilmaisimia.
 
Juu, nyt ollaan jo ketjun varsinaisen aiheen vierestä raatailtu tovi sun toinenkin. Kiinnostavia asioita tosin.

Mitenkäs se muuten E -mallin ensilento, sehän oli siirtynyt tämän vuoden puolelle toisin kuin alun perin oli kaavailtu. Sitä kai tässä kaikki (asiasta kiinnostuneet) odottelemme? Rullauskokeita on tehty, mutta vasta ilmassa kone punnitaan.

Toisella vuosineljänneksellä = aprillipäivänä aikaisintaan.

"The first flight of the Gripen E fighter has been postponed from late this year until the second quarter of 2017."
http://www.ainonline.com/aviation-n...b-postpones-gripen-e-first-flight-good-reason
 
Rekan renkaiden muttereissa jotkin yritykset käyttää varmistuksia tai jotain ilmaisimia.

Eikä ihme. Isäukon auto meni lunariin, kun vastaantulevasta rekasta lähti vetopyörä ja suoraan isän auton keulaan. Henkilövashingoilta pelasti vain tuuri ja se, että isällä oli neliveto pick up. Rekkakuski soitti jo ambulanssin, kun näki peilistä törmäyksen.
 
Se aikataulu perustui Sveitsin ilmavoimien aikataululle, kun kansa äänesti hankkeen nurin, sille aikataululle ei ollut enää tarvetta. Sveitsille olisi pitänyt toimittaa ensimmäinen kone vuonna 2018, Brasseille 2019, kun Sveitsi tipahti pois, voitiin ensilentoa siirtää vuodella, eli loppuvuoteen 2016. On siis tapahtunut vain kaksi muutosta, Sveitsin tippuminen pois ja Saabin "unprecedented" päätös validoida softa tiukempaan siviili-ilmailun standardiin, joka leikkaa koelentojen määrää kaikilla kolmella testikoneella. Jokainen insinööri taas ymmärtää, että mitä myöhemmin joitakin asioita lyö lukkoon, sitä pidempään ehtii tehdä töitä asian parissa.
 
Se aikataulu perustui Sveitsin ilmavoimien aikataululle, kun kansa äänesti hankkeen nurin, sille aikataululle ei ollut enää tarvetta. Sveitsille olisi pitänyt toimittaa ensimmäinen kone vuonna 2018, Brasseille 2019, kun Sveitsi tipahti pois, voitiin ensilentoa siirtää vuodella, eli loppuvuoteen 2016. On siis tapahtunut vain kaksi muutosta, Sveitsin tippuminen pois ja Saabin "unprecedented" päätös validoida softa tiukempaan siviili-ilmailun standardiin, joka leikkaa koelentojen määrää kaikilla kolmella testikoneella. Jokainen insinööri taas ymmärtää, että mitä myöhemmin joitakin asioita lyö lukkoon, sitä pidempään ehtii tehdä töitä asian parissa.
Luulisi Saabilla olevan motivaatiota saada kone ilmaan jo ihan pelkästään HX-hankkeeseen osallistumisen takia. Maalaisjärjellä ajateltuna lentotunteja on pakko olla lennettynä ja paljon joten kiire tulee. Pelkillä paperilupauksilla ruotsalaisille käy kuten viimekerralla.
 
Mistä vetoa että turman syyksi ilmenee g-lock eli tajunnan menetys tuon nopeasti vedetyn tynnyrikäännöksen jälkeen ?
Siltä se video minusta näyttää. Aivan kuin pilotti vetäisi ensimmäisen puolikkaan mallikkaan tiukasti mutta alastulopuolella hellittäisi sauvasta muutamaksi sekunniksi.
 
Luulisi Saabilla olevan motivaatiota saada kone ilmaan jo ihan pelkästään HX-hankkeeseen osallistumisen takia. Maalaisjärjellä ajateltuna lentotunteja on pakko olla lennettynä ja paljon joten kiire tulee. Pelkillä paperilupauksilla ruotsalaisille käy kuten viimekerralla.
Gripenin oletettuihin myyntimääriin suhteutettuna meidän kauppa on ISO kauppa Saabille.
 
Gripenin oletettuihin myyntimääriin suhteutettuna meidän kauppa on ISO kauppa Saabille.
Kyllä, nykymittapuulla helkkarin iso ihan jokaiselle valmistajalle. Sen valossa tuntuu omituiselta, että Saab lykkäisi koneen ensilentoa puolella vuodella vain säästääkseen muutaman kruunun, jos ratkaisu toisaalta vaikeuttaa Gripenin asemaa miljardien HX:ssä. Ilmavoimat ovat painottaneet aika voimakkaasti että raakiletta ei missään nimessä hankita, tämä pitäisi olla tiedossa myös lahden toisella puolella.
 
Siltä se video minusta näyttää. Aivan kuin pilotti vetäisi ensimmäisen puolikkaan mallikkaan tiukasti mutta alastulopuolella hellittäisi sauvasta muutamaksi sekunniksi.

Mutta tuleeko se nyt noin nopeasti? Kone lensi suoraan ennen liikettä, ja liike ei montaa sekuntia kestänyt. Vähän tuntuu, ettei noin äkkiä pitäisi tajunnan lähteä, vaikka kuinka painettaisiin FLCS äärirajoille.

Kyllä, nykymittapuulla helkkarin iso ihan jokaiselle valmistajalle. Sen valossa tuntuu omituiselta, että Saab lykkäisi koneen ensilentoa puolella vuodella vain säästääkseen muutaman kruunun, jos ratkaisu toisaalta vaikeuttaa Gripenin asemaa miljardien HX:ssä. Ilmavoimat ovat painottaneet aika voimakkaasti että raakiletta ei missään nimessä hankita, tämä pitäisi olla tiedossa myös lahden toisella puolella.

Yksi vaihtoehto on, että ruotsalaiset eivät ole tosissaan mukana. Ehkä he tietävät, että heidän mahdollisuutensa ovat heikot?

TURPO-aspektia ovat tälläkin foorumilla eräät korostaneet, toiset taas vähätelleet. Totuutta ei tiedä kukaan, jos absoluuttista sellaista edes on olemassa. Olettaisin silti, että amerikkalaiset konetyypit edustavat ilmavoimien suosikkeja, ja jos jonkinlaisella oikeistohallituksella jatketaan myös vuoden 2019 jälkeen, niin hallitus siunaa mielellään amerikkalaisen konetyypin hankinnan. Saabin mahdollisuudet nojaavat lähinnä vasemmiston vaalivoittoon seuraavissa eduskuntavaaleissa ja/tai siihen, että ruotsalainen insinööri on keksinyt jotakin sellaista, mitä kovapalkkaisempi amerikkalaiskollega ei.
 
Yritetään yhä vääntää rautalankaa. Kannattaa katsoa B&S:n T-X konetta ja erityisesti miten nopeasti se etenee tänä keväänä koelennoissa(USAF valitsee voittajan 2017) T-X ei ole prototyyppi, se on suunniteltu sarjavalmistus-valmiiksi jo ennen ensilentoa, protyyppi-vaihe on aika ja kustannussyistä tiputettu pois, tietokonesuunnittelu mahdollistaa sen. Gripen E edustaa askeleen vanhempaa ajattelua, ekat koneet eivät ole sarjavalmiita, mutta Saab ei pidä niitä myöskään perinteisinä prototyyppeinä, vaan enemmänkin simulaattorin kalibrointi-välineinä.

Monilta unohtuu myös NG testimuuli, joka on lentänyt ainakin 350 tuntia, jos jotain on haluttu kokeilla realimaailmassa ilmassa, se on tehty sillä.

http://www.ainonline.com/aviation-n...b-postpones-gripen-e-first-flight-good-reason

“This is our business decision; it saves time and money, and we can re-use up to 98percent of the initial qualification software in future applications..."
 
Mistä vetoa että turman syyksi ilmenee g-lock eli tajunnan menetys tuon nopeasti vedetyn tynnyrikäännöksen jälkeen ?

Mutta tuleeko se nyt noin nopeasti? Kone lensi suoraan ennen liikettä, ja liike ei montaa sekuntia kestänyt. Vähän tuntuu, ettei noin äkkiä pitäisi tajunnan lähteä, vaikka kuinka painettaisiin FLCS äärirajoille.

Äkkiseltään näyttäisi suunnilleen siltä, että ote sauvasta lipeää kesken vaakakierteen, jossa tynnyrimäistä vetoa. 6-7 sekunnin kohdalla filmissä liike muuttuu. Jos tuossa on haettu jotain tynnyrimäisyyttä, niin aivan liian matalalla eikä ole ehditty/tajuttu/orientoiduttu korjata. Jos näin, liike olisi pitänyt aloittaa vetämällä hiukan ylös.

Siksi kiinnostaa suuresti, saammeko selostuksen mikä liike tuossa oli tarkoitus tehdä. Jos oli improvisoitu liike, emme varmaan kuule.
 
Itse harrastepilottina päässä pyörii ihmetys, mitä tossa on tehty. Orientaatio-ongelman tullen kun selkäytimessä pitäisi olla koneen kääntäminen vaakaan ja seuraavaksi ylös. Gripenin roll-rate on luokassa 270°/s, joten jos pilotti olisi tajunnut tekevänsä fataalia virhettä, tuossa näyttäisi olleen noin sekunnin verran ikkunaa pelastaa tilanne.
 
Yritetään yhä vääntää rautalankaa. Kannattaa katsoa B&S:n T-X konetta ja erityisesti miten nopeasti se etenee tänä keväänä koelennoissa(USAF valitsee voittajan 2017) T-X ei ole prototyyppi, se on suunniteltu sarjavalmistus-valmiiksi jo ennen ensilentoa, protyyppi-vaihe on aika ja kustannussyistä tiputettu pois, tietokonesuunnittelu mahdollistaa sen. Gripen E edustaa askeleen vanhempaa ajattelua, ekat koneet eivät ole sarjavalmiita, mutta Saab ei pidä niitä myöskään perinteisinä prototyyppeinä, vaan enemmänkin simulaattorin kalibrointi-välineinä.

Monilta unohtuu myös NG testimuuli, joka on lentänyt ainakin 350 tuntia, jos jotain on haluttu kokeilla realimaailmassa ilmassa, se on tehty sillä.

http://www.ainonline.com/aviation-n...b-postpones-gripen-e-first-flight-good-reason

“This is our business decision; it saves time and money, and we can re-use up to 98percent of the initial qualification software in future applications..."
Ymmärrän konseptin, en vain jaksa uskoa että "kehittyneet tietokonesimulaatiot, ei tarvi testata" riittää vastaukseksi jos ja kun Ruotsalaisilta kysytään ilmavoimien toimesta, miksi kone ei ole paljon ilmassa viihtynyt.
 
Itse harrastepilottina päässä pyörii ihmetys, mitä tossa on tehty. Orientaatio-ongelman tullen kun selkäytimessä pitäisi olla koneen kääntäminen vaakaan ja seuraavaksi ylös. Gripenin roll-rate on luokassa 270°/s, joten jos pilotti olisi tajunnut tekevänsä fataalia virhettä, tuossa näyttäisi olleen noin sekunnin verran ikkunaa pelastaa tilanne.
Ei kai tekninen vikakaan ole vielä poissuljettu?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top