Muistan tämän, syyksi uutisoitiin juuri tuo. Juttu on juurtunut mieleen hyvin iltapäivälehden lööpin vuoksi:
Lentäjä
ei ehtinyt
laukaista
heittoistuinta
Gripen E/F
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Lentäjä
ei ehtinyt
laukaista
heittoistuinta
Gripenin luotettavuudesta ollut puhetta. Ei hätäillä suotta. Gripenin luotettavuus selviää hyvin yksinkertaisella tavalla. Odotetaan. Ensilento kertoo jo jotain, ja muutamassa vuodessa saadaan kyllä käsitys asioista.
Näihin sellainen kommentti, että näin voi tietysti ajatella. Ja varmaan "narratiiviin" tietysti voi poimia eri kulmia. Mutta narratiivi lienee myös noin, koska se tosiasiassa on niin.
Selvennetään.
On mielenkiintoinen, joskin ehkä jossain määrin päättymätön keskustelunaihe, että onko Gripen NG / Gripen E täysin uusi kone, vanhan viilausta, vai jotain näiden kahden väliltä.
Oleellisinta on ehkä ymmärtää filosofinen lähestymiskulma asiaan. Saab lähti kehittämään uutta konetta suurin hyöty / pienin riski periaatteella. Eli, se mikä toimi, niin sitä ei lähdetty muuttamaan radikaalisti (aerodynamiikka). Samalla sitten erityisesti koneen teknologinen kokonaisuus on kuitenkin erittäin kehittynyt. Koneessa on panostettu kattaviin, monipuolisiin sensoreihin, uuteen avioniikka-arkitehtuuriin, elektronisen tiedustelun ja puolustuksen järjestelmiin, verkottumiseen, sensorifuusioon, tilannetietoisuuteen, omasuojaan ja asejärjestelmiin.
Tämä on siis erilainen lähestymistapa kuin F-35, jossa on menty uusi teknologia edellä, äärimmillään jopa pienen hyödyn / suuren riskin periaatteella. Yksi esimerkki tästä on, että koneesta on jätetty HUD pois, mikä asettaa sitten erittäin suuret vaatimukset kypäränäytön toimivuudelle, luettavuudelle ja vikasietoisuudelle, kaikissa tilanteissa.
Silti, jos F-35 saadaan toimimaan, on se ilman muuta monessa mielessä teknologisesti kehittynein kone tällä hetkellä. Ja ainoa VLO-kone.
Meillä on kolme vähän koetellumpaa mutta kehittyvää ja kehityskelpoista konetta, ja sitten kaksi uutta, joiden kehitysnäkökulma on hyvin erilainen. On hyvä, että ilmavoimilla on viisi erilaista vaihtoehtoa, joista valita. Seuraillaan rauhassa, miten rosessi etenee.
Tää muuten onkin hauska juttu. Corolla E on joko täysin uusi malli (jos puhutaan suorituskyvystä), tai sitten vaan pienen pieni facelift Corolla C:stä (jos puhutaan kustannuksista ja riskeistä), riippuen aina siitä kumpi sattuu sen hetkiseen narratiiviin sopimaan.
Muoks. Enkä nyt tarkoita mustista vaan corollakuskeja yleisesti.
Näihin sellainen kommentti, että näin voi tietysti ajatella. Ja varmaan "narratiiviin" tietysti voi poimia eri kulmia. Mutta narratiivi lienee myös noin, koska se tosiasiassa on niin.
Selvennetään.
On mielenkiintoinen, joskin ehkä jossain määrin päättymätön keskustelunaihe, että onko Gripen NG / Gripen E täysin uusi kone, vanhan viilausta, vai jotain näiden kahden väliltä.
Oleellisinta on ehkä ymmärtää filosofinen lähestymiskulma asiaan. Saab lähti kehittämään uutta konetta suurin hyöty / pienin riski periaatteella. Eli, se mikä toimi, niin sitä ei lähdetty muuttamaan radikaalisti (aerodynamiikka). Samalla sitten erityisesti koneen teknologinen kokonaisuus on kuitenkin erittäin kehittynyt. Koneessa on panostettu kattaviin, monipuolisiin sensoreihin, uuteen avioniikka-arkitehtuuriin, elektronisen tiedustelun ja puolustuksen järjestelmiin, verkottumiseen, sensorifuusioon, tilannetietoisuuteen, omasuojaan ja asejärjestelmiin.
Tämä on siis erilainen lähestymistapa kuin F-35, jossa on menty uusi teknologia edellä, äärimmillään jopa pienen hyödyn / suuren riskin periaatteella. Yksi esimerkki tästä on, että koneesta on jätetty HUD pois, mikä asettaa sitten erittäin suuret vaatimukset kypäränäytön toimivuudelle, luettavuudelle ja vikasietoisuudelle, kaikissa tilanteissa.
Silti, jos F-35 saadaan toimimaan, on se ilman muuta monessa mielessä teknologisesti kehittynein kone tällä hetkellä. Ja ainoa VLO-kone.
Meillä on kolme vähän koetellumpaa mutta kehittyvää ja kehityskelpoista konetta, ja sitten kaksi uutta, joiden kehitysnäkökulma on hyvin erilainen. On hyvä, että ilmavoimilla on viisi erilaista vaihtoehtoa, joista valita. Seuraillaan rauhassa, miten rosessi etenee.
http://defesaeseguranca.com.br/part...la-sobre-sea-gripen-mansup-e-porta-avioes-sp/
Brasilian laivaston komentaja:
"Currently, SAAB is finalizing the engineering feasibility study of the Gripen naval version, called Gripen M. This study is one of the commercial offset projects linked to the Gripen E acquisition contract...
...it is estimated that, according to information obtained with SAAB, Gripen M will possess more than 90% similarity with Gripen E of the FAB. Thus, the standardization of operational procedures between the Forces, as well as the training facilities and the use of the logistics supply chain established to meet the FAB could bring a great reduction of costs for the operation of this aircraft."
Brasilian laivaston komentaja:
"Currently, SAAB is finalizing the engineering feasibility study of the Gripen naval version, called Gripen M. This study is one of the commercial offset projects linked to the Gripen E acquisition contract...
...it is estimated that, according to information obtained with SAAB, Gripen M will possess more than 90% similarity with Gripen E of the FAB. Thus, the standardization of operational procedures between the Forces, as well as the training facilities and the use of the logistics supply chain established to meet the FAB could bring a great reduction of costs for the operation of this aircraft."
Gyllis1
Respected Leader
Jos pitää paikkaansa niin luulisi olevan isokin ongelma, ei natsaa millään HX:n aikatauluun.
Tosin tuohon menessä Gripen E:tä pitäisi Saabin mukaan olla myytynä ulkomaillekin jo viitisen sataa kappaletta, joten eiköhän ne aikataulut nopeudu kun on enemmän kehittäjiä.
Mikäli toimintaprosessit kiinnostavat, tässä sivukaupalla tarinaa, miten esim. A/B, C/D ja E hävittäjät on luotu suunnittelu-menetelmien, standardien ja organisaatio-rakenteen tasolta katsottuna.
http://saabaircraftindustry.com/en/foreword
"Since politics comprise the most important criterion for decisions and since Sweden is a small country, our offers must be much stronger than those of our competitors in all other areas in order to balance up the overall assessment."
http://saabaircraftindustry.com/en/foreword
"Since politics comprise the most important criterion for decisions and since Sweden is a small country, our offers must be much stronger than those of our competitors in all other areas in order to balance up the overall assessment."
http://saabgroup.com/Media/news-pre...ersity-sign-a-ten-year-cooperation-agreement/
"Defence and security company Saab and Aalto University have signed an agreement for a ten-year programme with the aim of strengthening their research cooperation, especially in long-term sensor technology research. Aalto University and Saab have been working together in this field for some time, and the newly signed agreement further strengthens this cooperation. The total value of the agreement is approximately €20 million spread over ten years."
"The scientific inquiry concentrates on the development of cognitive systems, microwave systems and sensor technologies, as well as hydroacoustics. The emphasis is on long-term sensor technology development. During the ten-year agreement period, the collaboration programme is expected to be expanded with new topics."
"Aalto University and Saab are also investigating opportunities for sharing spaces and infrastructure on the Aalto Campus."
http://www.talouselama.fi/uutiset/aalto-yliopisto-ja-saab-kehittavat-sen-yhdessa-6623479
"Saab odottaa että tutkimusyhteistyö tuottaisi kymmenen vuoden aikana noin 20 väitöskirjaa eli tohtorin tutkintoa."
///
Intia kauppoja hieromassa:
http://economictimes.indiatimes.com...duction-hub-in-india/articleshow/57082680.cms
"Defence and security company Saab and Aalto University have signed an agreement for a ten-year programme with the aim of strengthening their research cooperation, especially in long-term sensor technology research. Aalto University and Saab have been working together in this field for some time, and the newly signed agreement further strengthens this cooperation. The total value of the agreement is approximately €20 million spread over ten years."
"The scientific inquiry concentrates on the development of cognitive systems, microwave systems and sensor technologies, as well as hydroacoustics. The emphasis is on long-term sensor technology development. During the ten-year agreement period, the collaboration programme is expected to be expanded with new topics."
"Aalto University and Saab are also investigating opportunities for sharing spaces and infrastructure on the Aalto Campus."
http://www.talouselama.fi/uutiset/aalto-yliopisto-ja-saab-kehittavat-sen-yhdessa-6623479
"Saab odottaa että tutkimusyhteistyö tuottaisi kymmenen vuoden aikana noin 20 väitöskirjaa eli tohtorin tutkintoa."
///
Intia kauppoja hieromassa:
http://economictimes.indiatimes.com...duction-hub-in-india/articleshow/57082680.cms
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
Mikäli toimintaprosessit kiinnostavat, tässä sivukaupalla tarinaa, miten esim. A/B, C/D ja E hävittäjät on luotu suunnittelu-menetelmien, standardien ja organisaatio-rakenteen tasolta katsottuna.
http://saabaircraftindustry.com/en/foreword
"Since politics comprise the most important criterion for decisions and since Sweden is a small country, our offers must be much stronger than those of our competitors in all other areas in order to balance up the overall assessment."
Suomelle ja Sveitsille paras ja kustannustehokkain ratkaisu on ollut... ei Gripen vaan F/A-18C/D.
Tarkoitan siis 90-lukua. Sveitsin hankinnoista netistä löydettyä:
http://www.arcforums.com/forums/air...ain-combat-ac/&do=findComment&comment=1048371
Hyvä juttu Aallolle ja hyvä juttu Saabille. Jos tutkijaryhmän työtä saa suunnattua teollisen tahon toiveiden mukaiseksi, kuten tässä on selkeästi kyse, on tuo usein erittäin toimiva ja kustannustehokas tapa tehdä uutta tutkimusta ja tuotekehitystä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/aalto-yliopisto-ja-saab-kehittavat-sen-yhdessa-6623479
Aalto-yliopisto ja Saab kehittävät sen yhdessä
Matti Virtanen 10.2. 14:38
Aalto-yliopisto ja ruotsalainen Saab-konserni allekirjoittivat perjantaina Otaniemessä kymmenvuotisen, 20 miljoonan euron arvoisen yhteistyösopimuksen, jonka tarkoitus on vahvistaa erityisesti anturiteknologiaa.
"Mikroaaltoteknologiassa on Suomessa merkittävää osaamista, muun muassa Nokian ansiosta", Saabin hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg kehui allekirjoitustilaisuuden jälkeen.
Hänen mukaansa Saabin sijoitus on merkittävä osa konsernin tutkimusinvestoinneista. Yhtymällä on ennestään vastaavanlaiset sopimukset Göteborgin Chalmersin teknillisen yliopiston, Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun eli KTH:n sekä Linköpingin yliopiston kanssa.
Aalto-yliopistolle sopimus merkitsee rehtori Tuula Teerin mukaan "alan tutkimuksen merkittävää vahvistamista ja tilaisuutta jatkaa osaamista Saabin kanssa."
Yhteistyölle löytyi luonteva alue radiotekniikasta ja signaalinkäsittelystä, joka on ennestäänkin ollut Aallon ja Teknillisen korkeakoulun vahvuusalueita. Saab odottaa että tutkimusyhteistyö tuottaisi kymmenen vuoden aikana noin 20 väitöskirjaa eli tohtorin tutkintoa.
Saabille sensori- ja tutkateknologian kehittäminen on tärkeää, koska sen valmistamien Gripen-hävittäjien on vastattava kilpailussa suurvaltojen lentokonevalmistajien käyttämään häiveteknologiaan.
Häiveominaisuus tarkoittaa, ettei konetta voi havaita tavanomaisella tutkalla. Tutkan radiosignaalien käyttö korkeammilla taajuuksilla (virhe artikkelissa, p.o. alhaisemmilla - ed. Mustaruuti) voi kuitenkin auttaa häivekoneen havaitsemisessa, mikä tasoittaa kilpailutilannetta.
Saabin Suomen maajohtajan Anders Gardbergin mukaan menossa on kilpajuoksu häviteknologian ja sensoriteknologian välillä:
"Kun sensorit kehittyvät, yhä pienempiä kohteita voidaan havaita yhä suuremmalta etäisyydeltä".
Gardbergin mukaan perjantaina allekirjoitetun yhteistyösopimuksen ja Suomen kaavailemien hävittäjäkauppojen välillä ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä.
Gripenin uusi E-malli esiteltiin viime toukokuussa, mutta kone ei ole vielä tehnyt ensilentoaan. Saabin konsernijohtaja Håkan Buskhe sanoi perjantaina, että neitsytlennon on määrä tapahtua ennen vuoden puoliväliä. "Kesään mennessä, riippuen siitä miten kesä määritellään", hän sanoi.
Gripen E -koneita ovat toistaiseksi tilanneet Ruotsin ilmavoimat yhteensä 60 kappaletta ja Brasilia 36 kappaletta. Suomen hallitus päättää hävittäjähankinnasta ilmavoimien esityksen perusteella todennäköisesti alkuvuodesta 2021. Gripen E:n lisäksi ehdolla kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi länsieurooppalaista hävittäjämallia. Myös Suomi tilannee noin 60 hävittäjää.
Gardbergin mukaan on mahdollista, että Aalto-yliopiston tutkimushankkeista syntyy kaupallisesti hyödyllisiä tuloksia, joita voidaan käyttää Gripenin sensorien kehitystyössä.
"Ei ole mahdotonta, että tästä syntyy jotain mitä voidaan soveltaa Gripeniin", Gardberg sanoi. Hänen mukaansa kyseessä on "aikamoinen satsaus".
http://www.talouselama.fi/uutiset/aalto-yliopisto-ja-saab-kehittavat-sen-yhdessa-6623479
Aalto-yliopisto ja Saab kehittävät sen yhdessä
Matti Virtanen 10.2. 14:38
Aalto-yliopisto ja ruotsalainen Saab-konserni allekirjoittivat perjantaina Otaniemessä kymmenvuotisen, 20 miljoonan euron arvoisen yhteistyösopimuksen, jonka tarkoitus on vahvistaa erityisesti anturiteknologiaa.
"Mikroaaltoteknologiassa on Suomessa merkittävää osaamista, muun muassa Nokian ansiosta", Saabin hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg kehui allekirjoitustilaisuuden jälkeen.
Hänen mukaansa Saabin sijoitus on merkittävä osa konsernin tutkimusinvestoinneista. Yhtymällä on ennestään vastaavanlaiset sopimukset Göteborgin Chalmersin teknillisen yliopiston, Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun eli KTH:n sekä Linköpingin yliopiston kanssa.
Aalto-yliopistolle sopimus merkitsee rehtori Tuula Teerin mukaan "alan tutkimuksen merkittävää vahvistamista ja tilaisuutta jatkaa osaamista Saabin kanssa."
Yhteistyölle löytyi luonteva alue radiotekniikasta ja signaalinkäsittelystä, joka on ennestäänkin ollut Aallon ja Teknillisen korkeakoulun vahvuusalueita. Saab odottaa että tutkimusyhteistyö tuottaisi kymmenen vuoden aikana noin 20 väitöskirjaa eli tohtorin tutkintoa.
Saabille sensori- ja tutkateknologian kehittäminen on tärkeää, koska sen valmistamien Gripen-hävittäjien on vastattava kilpailussa suurvaltojen lentokonevalmistajien käyttämään häiveteknologiaan.
Häiveominaisuus tarkoittaa, ettei konetta voi havaita tavanomaisella tutkalla. Tutkan radiosignaalien käyttö korkeammilla taajuuksilla (virhe artikkelissa, p.o. alhaisemmilla - ed. Mustaruuti) voi kuitenkin auttaa häivekoneen havaitsemisessa, mikä tasoittaa kilpailutilannetta.
Saabin Suomen maajohtajan Anders Gardbergin mukaan menossa on kilpajuoksu häviteknologian ja sensoriteknologian välillä:
"Kun sensorit kehittyvät, yhä pienempiä kohteita voidaan havaita yhä suuremmalta etäisyydeltä".
Gardbergin mukaan perjantaina allekirjoitetun yhteistyösopimuksen ja Suomen kaavailemien hävittäjäkauppojen välillä ei kuitenkaan ole suoraa yhteyttä.
Gripenin uusi E-malli esiteltiin viime toukokuussa, mutta kone ei ole vielä tehnyt ensilentoaan. Saabin konsernijohtaja Håkan Buskhe sanoi perjantaina, että neitsytlennon on määrä tapahtua ennen vuoden puoliväliä. "Kesään mennessä, riippuen siitä miten kesä määritellään", hän sanoi.
Gripen E -koneita ovat toistaiseksi tilanneet Ruotsin ilmavoimat yhteensä 60 kappaletta ja Brasilia 36 kappaletta. Suomen hallitus päättää hävittäjähankinnasta ilmavoimien esityksen perusteella todennäköisesti alkuvuodesta 2021. Gripen E:n lisäksi ehdolla kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi länsieurooppalaista hävittäjämallia. Myös Suomi tilannee noin 60 hävittäjää.
Gardbergin mukaan on mahdollista, että Aalto-yliopiston tutkimushankkeista syntyy kaupallisesti hyödyllisiä tuloksia, joita voidaan käyttää Gripenin sensorien kehitystyössä.
"Ei ole mahdotonta, että tästä syntyy jotain mitä voidaan soveltaa Gripeniin", Gardberg sanoi. Hänen mukaansa kyseessä on "aikamoinen satsaus".
arcanine98
Kersantti
No on kyllä fiksu veto kaikin puolin ja todella hyvä juttu Aallolle ja Saabille. Suomesta löytyy kyllä niin pajon radiotekniikan osaamista, että on melkein ihme, että eivät ole aikaisemmin aloittaneet yhteistyötä. Otaniemi on maailman napa.
Tuosta Aalto-yliopiston jutusta tuli mieleen että Mörkö-Moranen keksijä Aarne Lakomaa oli hyvin merkittävässä roolissa SAABilla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Lakomaa
https://sv.wikipedia.org/wiki/Aarne_Lakomaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aarne_Lakomaa
https://sv.wikipedia.org/wiki/Aarne_Lakomaa
tulikomento
Supreme Leader
mitä fiksua on siinä, että väitöskirjojen tulokset ovat kaikille julkisia? Olisiko tuo väärän tiedon syöttökanava?
Patentitkin on kaikille julkisia. IPR:n voi suojata tarvittaessa tai jättää liikesalaisuuksia yksilöivät tiedot salaisiin liitteisiin, joita ei julkisteta yleismaailmallisesti kirjoitetun väikkärin ohessa.
27.45 min vanha kunnon Jane'sin lentotunnin hintatutkimus esillä. Lupasi vielä, että hankintakulut ja päivityskulut huomioiden olisivat vielä enemmän edellä.
Pysy vaan lentämisessä, Jaakopinpoika. "Gripen pilots fly much more with less" ei ole totta, paitsi jos "less" tarkoitat heikompaa konetta.
40 minsan jälkeen keskustelevat Sea Gripenistä. 16,5tn lentoonlähtöpaino. Näinköhän on niin helppoa tehdä kuin vain lisätä muutamia vahvikkeita nykyiseen? Kovia lupauksia firmalta/maalta, jolla on kokemusta lentotukialustoiminnasta aika lailla nolla.
Caveat emptor
Sinänsä hyvä argumentti nostaa esille Gripen M -haavekuva. F-16 kun ei enää tukialushävittäjäksi muutu.
Viimeksi muokattu:
Entisaikojen Gripen-kauppamiehet olivat hauskemmin pukeutuneita kuin nämä nykyiset...
Myyntituote poikkeaa hieman kuvan kauppiaan repertuaarista... Mutta jos se siitä, ainakin mielikuvan myynnissä kuvan kauppias on samalla tuotetasolla...
Hjuumoria, myhäili Pikku-Kalle, kun käveli kaupan ovesta sisään ja ulos 
Se on ymmärrettävää, että joitakin pelottaa ketjun aiheena oleva kone. Onhan erään toisen koneen projekti kestänyt niin pitkään, että voi pohtia, ovatko kaikki alkuperäiset oletukset osuneet kohdalleen.
Se on ymmärrettävää, että joitakin pelottaa ketjun aiheena oleva kone. Onhan erään toisen koneen projekti kestänyt niin pitkään, että voi pohtia, ovatko kaikki alkuperäiset oletukset osuneet kohdalleen.