Groznyin taisteluiden opetukset

Pian lopetan. Sana Groznyi vain toi mieleeni... Vihollisella on ylivoima. Joukkueesi jyrätään tulella ja liikkeellä, ellei sille tuoteta riittävät tappiot.

Miten käytät viuhkapanokset ja ansat?
Eikös nämä passiiviset ja herätteiset ilman tähylaukaisua kuulunut "sensoorin" piiriin. kuten ansoitteetkin? (ks. Niinistön ulkopolitiikka -haara)
 
Liian suuri. Ja nimenomaan sellainen ongelma, joka maksetaan ruumisarkkuina. Aika usein mekanisoitu joukko vie 6-0 sellaista joukkoa, joka on koulutettu paikassa, jossa panssarivaunuja ei ole. Tämä siis omien havaintojen perusteella. Yllätykseen pääsee sillä, että kärkivaunu tulee 30 metriä hyökkäysuran sivussa, kuitenkin oletetusta suunnasta ja uran suuntaisesti. Sellainenkin tilanne on käynyt, jossa ihan vaan taisteluunvetonopeudella panssarijääkärijoukkue nuiji puolustukseen ryhmittyneen vahvasti PST-kykyisen joukkueen. Vartiomiehet olivat oikeaoppisesti paikallaan, mutta kosketuksen jälkeen PSJJ levitti ja eteni puolustajien asemien tasalle ennenkuin puolustaja ehti suoja-asemista liikkeelle. Puolustavan joukkueen pitäisi kuitenkin pysäyttää komppania.

Tieto mekanisoitujen joukkojen toiminnasta ei härmisty edes ammattisotilaille. Karkeasti 2-5% valmistuneista kadeteista sisäistää MEK/PSV-yksikön toiminnan muutaman vuoden sisällä töihin päästyään. Osa ei siinäkään vaiheessa ole nähnyt pasia kummempaa panssaroitua ajoneuvoa. Powerpoint-esitys tai Youtube-videot eivät tuo oikeaa kuvaa, vaikka niitä punaisia nuolia saisi kartalle raapusteltuakin.

En tiedä miten realistista olisi luoda 1-2 mekanisoitua valmiuskomppaniaa, joita voisi käyttää sitten tarvittaessa vastaosastoina sellaisille joukoille, joilla ei omasta takaa ole vaunuja.
Olen hyvin kriittinen esittämääsi.

80-luvun alussa väänsimme PST-kykyä sekä normaalisti että myös superkalustolla "BTR-60" ollen maaliosastoja. Miinoja kannettiin ja maastoa opeteltiin. Ja tietysti Mustia ulkoilettiin missä maastossa tahansa. Asemia vaihdettiin heti kahden laukauksen jälkeen ja muuta hauskaa.

Taistelemme aina annetulla kalustolla.

Nato kertasingot, raskaat kertosingot (Apilas) tulivat vasta kun olin kertaamassa, mutta ei se PST-periatteita muuta.
 
Tähän asti:

Ilman raskasta aseistusta jalkaväki on pulassa mekanisoidun kanssa. Aseistakaan ei ole hyötyä, jos vastustaja päästetään yllätykseen eikä aseita kyetä / ehditä käyttämään tai osaamisessa on vakavia puutteita.

Toimenpiteet?
 
Liian suuri. Ja nimenomaan sellainen ongelma, joka maksetaan ruumisarkkuina. Aika usein mekanisoitu joukko vie 6-0 sellaista joukkoa, joka on koulutettu paikassa, jossa panssarivaunuja ei ole. Tämä siis omien havaintojen perusteella. Yllätykseen pääsee sillä, että kärkivaunu tulee 30 metriä hyökkäysuran sivussa, kuitenkin oletetusta suunnasta ja uran suuntaisesti. Sellainenkin tilanne on käynyt, jossa ihan vaan taisteluunvetonopeudella panssarijääkärijoukkue nuiji puolustukseen ryhmittyneen vahvasti PST-kykyisen joukkueen. Vartiomiehet olivat oikeaoppisesti paikallaan, mutta kosketuksen jälkeen PSJJ levitti ja eteni puolustajien asemien tasalle ennenkuin puolustaja ehti suoja-asemista liikkeelle. Puolustavan joukkueen pitäisi kuitenkin pysäyttää komppania.

Tieto mekanisoitujen joukkojen toiminnasta ei härmisty edes ammattisotilaille. Karkeasti 2-5% valmistuneista kadeteista sisäistää MEK/PSV-yksikön toiminnan muutaman vuoden sisällä töihin päästyään. Osa ei siinäkään vaiheessa ole nähnyt pasia kummempaa panssaroitua ajoneuvoa. Powerpoint-esitys tai Youtube-videot eivät tuo oikeaa kuvaa, vaikka niitä punaisia nuolia saisi kartalle raapusteltuakin.

En tiedä miten realistista olisi luoda 1-2 mekanisoitua valmiuskomppaniaa, joita voisi käyttää sitten tarvittaessa vastaosastoina sellaisille joukoille, joilla ei omasta takaa ole vaunuja.

Ei pitäisi, jos hyökkääjä on mekanisoitu ja puolustaja jalkaväkeä. Käsittääkseni 1:1 suhteessa voi onnistua, eli jalkaväkijoukkue voisi puolustuksessa pysäyttää mekanisoidun joukkueen, tai sitten jalkaväkikomppanian, jolla ei ole vaunuja... Pst-aseiden määräkään ei välttämättä ole ratkaisu, koska joukkueen kokoiseen osastoon on hankala saada sellaista määrää tehokkaita pst-aseita, että niillä pystyttäisiin komppania pysäyttämään.

Kai siihen puolustukseen nyt edelleenkin pyritään luomaan syvyyttä, eli jos ensimmäinen jv-joukkue jyrätäänkin telttoihinsa, ennen kuin ehtivät saappaita jalkaansa saamaan, niin taempana on jo vähän ehditty valmistautua.
 
Sotilaan käsikirja 2013, sivu 150: Ryhmän on kyettävä torjumaan noin joukkueen vahvuisen vihollisen hyökkäys.
Jääkärijoukkueen suorituskykyvaatimukset: Joukkue kykenee torjumaan mekanisoidun komppanian.
Komppanian taisteluohje, sivu 121: Komppanian on kyettävä vastuualueellaan torjumaan vahvennetun mekanisoidun pataljoonan hyökkäys.

Tuo on oppaiden ja ohjesääntöjen kanta. Puolustuksessa oleva joukko torjuu kolminkertaisen ylivoiman. Mitään myönnytyksiä ei anneta maaston, valmistautumisajan tai kaluston suhteen. Ja suurin osa ohjesääntöjä noudattavista henkilöistä suunnittelee ja antaa tehtävät tämän mukaan.

Käytännön suorituskyky on lähempänä tuota 1:1 suhdetta, mutta ainakin ensimmäiset tehtävät tulevat "laskukaavojen" mukaan.
 
Jos näin on, sitten on varmaan yritettävä. Siperia opettaa sitten ja ohjeet muuttuvat - tai ne sanellaan muualta.

Korjatkaa virheet:

Vahvennettu mekanisoitu pataljoona suorittaa häikäilemättömän hyökkäyksen yhtä jalkaväkikomppaniaa vastaan. Sitä on todennäköisimmin vahvennettu panssarivaunupataljoonasta. Mekaanisella prikaatilla lienee tykistörykmentti tukena. Jalkaväen pitäisi siis oppia vastatoimet tulee se sitten suoraan, porrastamalla tai saartamalla ja kyetä vastatoimet suorittamaan.

Murtoalueella ylivoima on varmasti viisinkertainen. Muuten kolminkertainen. Reservimme sidotaan tavalla tai toisella ja luultavasti niiden tuhoaminen on ajateltu sitten toisen portaan tehtäväksi. Murtoalue on vieläpä edullisin mahdollinen maastonkohta hyökkäykselle - muuten sitä ei murtokohdaksi valitakaan.

Puolustavan
joukkueen tasalta:

Näillä osastoilla on suora-ammuntakykyä. Yhtä puolustavaa joukkuetta kohden tulee siis neljäntoista 30 mm:n konetykin ja kuuden kranaattikonekiväärin tuli. Täysvahvuisessa komppaniassa 80 miestä taistelee jalan. Kuusi konekivääriä kulkee jalkamiehillä, loput ajoneuvoissa. Hyökkäävän pataljoonan tavoite on jossain komppaniamme takana ja tehtävä on todennäköisesti tuhoa ja valtaa.

Jos olemme murtoalueella, kohtaamme ehkä panssarivaunujoukkueen ensin.

Aktiivisuus on hyvästä, mutta jos komppania hukkaa perustehtävänsä (pidä maastonkohta) ja sitoo joukot muuhun tehtävään kuin siltä edellytetään, se on huono juttu. Taistelujaotuksia ei saa muuttaa niin monimutkaiseksi, että on kartta ja miljoona upseerin nuolta, joista kukaan ei käsitä mitään.

Jalkaväen panssarintorjunta riittää jollain tavoin ja singot ovat verraten helppokäyttöisiä. Suurempi aktiivisuus voisi olla rykmentti - ja pataljoonatason tehtävä. Omassa tukikohdassa on tietenkin suunniteltava ja
harjoiteltava ketteryys puolustukseen ja omasta osuudesta viivytykseen. Maastonkohtaan on ehkä useita lähestymislinjoja.

Joukkueen osalta pohtisin varmaan, miten voin käyttää yllätyksellisesti hyökkäyskärkeen kaikkia aseita, jos satumme olemaan panssarimaastonkohdassa, pst-aseita etenkin. Suojiin vakavaa huomiota suora-ammuntatulen ja epäsuoran tulen vuoksi. Vihollisella saattaa olla kemiallisia, polttonesteitä ym.

Pitäisin yksinkertaisena, mutta niin, että aseita osataan käyttää ja oman tukikohdan sisällä on mieskohtainen tieto joukkueen tehtävästä, toiminnasta, siitä mitä sieltä tulee vastaan ja miten sitä milläkin lähestymislinjalla kohdellaan. Tekisin itseni tavallaan tarpeettomaksi, jos sattuu tulemaan 30-millinen kupuun ennen kuin leikki kunnolla alkaa. Toisaalta liikkuminen alueella voi myös olla mahdotonta tai kyseenalaista.

Oijoi, miten kaipaankaan miinoja (@KorpiSISSI , älä kuittaa.)

Harjoittelemaan pitäisi päästä. Siis se kaikki reservi ainakin sinne 35-vuotiaaksi asti, koska heille kertaamista riittää jo puolustuksessa ihan riittävästi.

Yamaoka Tesshu, japanilainen miekkamestari 1500-luvulla koulutti samuraikoulussa japanilaisten sisällissotien aikana. Hän ei liikaa puhunut. Hän murahti aina neuvoa kysyttäessä: "Harjoitelkaa!" Kun oppilaat kysyivät, miksi hän ei perustele, Tesshu sanoi: "Puheopetus maksetaan kuolemalla."

 
Viimeksi muokattu:
Haa! Ihan uusissakin oppaissa ollaan siis vielä noin optimistisia! Muistelen lukeneeni jostakin Huomio! -kirjasesta aikoinani, että torjuntakomppanian pitäisi kyetä torjumaan saman suuruisen tai hieman sitä vahvemman mekanisoidun joukon hyökkäys rakennetulla alueella... vaan tarkemmin en enää muista, missä tuo tieto esiintyi. Kertauksissa on tuosta joskus ollut juttua, ja siellä kapiaiset olivat enempi tuon 1:1. kannalla. Sinänsä on kyllä melko vaikea uskoa, että joukkueella noin vaan pysäytettäisiin mek.komppanian hyökkäys, ellei sitten valmisteluja ole erittäin hyvin tehty ja maasto todella edullista.
 
Mekanisoidun joukon kärki levittäytyy ja iskee niin äkkiä, että siihen ei epäsuora ehdi mukaan. Ratkaisu asemissa on tapahtunut, kun tykistö tai heittimet aloittavat haukkumisen. Tämä siis tuolloin kuin Wnaheck tämän casen asetti.

Ei ole merkitystä sen ekan aseman kannalta, vaikka takana olisi 21 pstoa, jos ne eivät ehdi mukaan.

Jotenkin tästä tulee sellainen maku suuhun, että lopun viimein mekanisoitua hyökkääjää vastaan on pakko löytyä myös oma mekanisoitu pumppu, joka vastahyökkäyksin voi saada takaisin sen, mitä on vääjäämättä menetetty.

Jos Wnaheck on sotaopiskelija, niin hän tulee tallomaan vielä monia porsliinivarpaita, käy yksi pirun narske vaan.....koeta pitää pintasi.
 
Haa! Ihan uusissakin oppaissa ollaan siis vielä noin optimistisia! Muistelen lukeneeni jostakin Huomio! -kirjasesta aikoinani, että torjuntakomppanian pitäisi kyetä torjumaan saman suuruisen tai hieman sitä vahvemman mekanisoidun joukon hyökkäys rakennetulla alueella... vaan tarkemmin en enää muista, missä tuo tieto esiintyi. Kertauksissa on tuosta joskus ollut juttua, ja siellä kapiaiset olivat enempi tuon 1:1. kannalla. Sinänsä on kyllä melko vaikea uskoa, että joukkueella noin vaan pysäytettäisiin mek.komppanian hyökkäys, ellei sitten valmisteluja ole erittäin hyvin tehty ja maasto todella edullista.

Jospa jalkaväen suoritustaso on mystisesti noussut paperilla sitä mukaa, kun on suorittava väki vähentynyt?
 
Mekanisoidun joukon kärki levittäytyy ja iskee niin äkkiä, että siihen ei epäsuora ehdi mukaan. Ratkaisu asemissa on tapahtunut, kun tykistö tai heittimet aloittavat haukkumisen. Tämä siis tuolloin kuin Wnaheck tämän casen asetti.

Ei ole merkitystä sen ekan aseman kannalta, vaikka takana olisi 21 pstoa, jos ne eivät ehdi mukaan.

Jotenkin tästä tulee sellainen maku suuhun, että lopun viimein mekanisoitua hyökkääjää vastaan on pakko löytyä myös oma mekanisoitu pumppu, joka vastahyökkäyksin voi saada takaisin sen, mitä on vääjäämättä menetetty.

Jos Wnaheck on sotaopiskelija, niin hän tulee tallomaan vielä monia porsliinivarpaita, käy yksi pirun narske vaan.....koeta pitää pintasi.
Minä mittää mistään tiijä, kunhan vaan sotkeudun asioihin jotka eivät minulle edes kuuluu..

Kyllä siihen ehtii kun on maalipisteet valmiina ja tulenkäyttö suunniteltu. Levittäytyessä taitaa osa väestä jalkautua tai ainakin kannella sopivasti sirpalevaikutuksen alla ;)
Pysäyttäminen miinoilla/sulutteilla ja pakottaminen jalkautumaan on ehto sille että epäsuora vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti. Sinko- ja Ohjuspartioita sopivasti jahtaamaan herkkukohteita niin kyllä se siitä :D Lisäksi luonnollisesti myös rynnäköiviä/iskeviä osia viimeistelemään jäljet ..sitä varten on Jääkäriprikaateja ja MEK(t)tstos(t) - Vaikutusta ja tuhoa koko kenttään koko hyökkäysryhmityksen matkalla, erityisesti niihin "herkullisin kohteisiin". Enää ei perusteta toimintaa; viivyttelyyn, jarrutteluun, hidasteluu, kulutteluun tai kiinteisiin puolustus linjoihin. Liikkeen pysäyttäminen koko matkalla, se on perusta toimintaan. MEKit ja nopeasti liikuteltavat tulivoimaiset osastot ovat tärkeitä TUHON aikaansaantiin. Käsipelein kyllä liike pysäytetään, kunhan MIINAT (@Vonka "kuitti") ja trotyyli riittää ja riittämiin aikaa valmistella sulutteet. Heitinosastoja (rs/kv) elävää voimaa vastaan ja panssaroituja vastaan tykistötukea ja tehosinkoa/ohjuksia tarvitaan JV osastoissa, kuten olalta-ammuttaviakin hyökkäävää MEKkiä tukevia tst hekoja vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Jospa jalkaväen suoritustaso on mystisesti noussut paperilla sitä mukaa, kun on suorittava väki vähentynyt?
Tutustu "uudistettuun" ;) Tehoa ja Suorituskykyä löytyy, kunhan vaan miehillä kunto ja psyyke jaksaa - Sekin on pitkälti kiinni motivaatiosta ja tahdosta. Ihmisellä kun on taipumus ylittää itsensä kun adrenaliinit nousee huippuunsa ja se on hyvä se. Mietippä kumpi vaikuttaa enempi; komppania makaa asemassaan ja pyrkii torjumaan hyökkäävää pataljoonaa, vaiko joukkue joka iskee aktiivisesti ja systemaattisen suunnitelmallisesti MEK komppanian kimppuun - Määrättyihin kohteisiin "TUHOA" käskyillä johdettuna Kyllä jalkavökikin kykenee, kunhan on kunnolla aseistettu ja hyvin koulutettu. Aina ei tarvita edes vaunuja tueksi. Toki panssaroidut miehistövaunut on hyvä suoja siirtymissä.
 
Tutustu "uudistettuun" ;) Tehoa ja Suorituskykyä löytyy, kunhan vaan miehillä kunto ja psyyke jaksaa - Sekin on pitkälti kiinni motivaatiosta ja tahdosta. Ihmisellä kun on taipumus ylittää itsensä kun adrenaliinit nousee huippuunsa ja se on hyvä se. Mietippä kumpi vaikuttaa enempi; komppania makaa asemassaan ja pyrkii torjumaan hyökkäävää pataljoonaa, vaiko joukkue joka iskee aktiivisesti ja systemaattisen suunnitelmallisesti MEK komppanian kimppuun - Määrättyihin kohteisiin "TUHOA" käskyillä johdettuna Kyllä jalkavökikin kykenee, kunhan on kunnolla aseistettu ja hyvin koulutettu. Aina ei tarvita edes vaunuja tueksi. Toki panssaroidut miehistövaunut on hyvä suoja siirtymissä.

Näitä molempia hommia tarvitaan, joten ongelma on edelleen olemassa. Sellaista armeijaa ei kuitenkaan taida olla, joka vain tekee alivoimaisena vastahyökkäyksiä, sivustaiskuja ja tuhoaa suunnitelmallisesti eikä koskaan joudu torjuntaan.

Uskoisin, että ongelmia on vielä. Koulutusta. Materiaalia. Luotan tahtoon, mutta rukoilen materiaalia.
 
Näitä molempia hommia tarvitaan, joten ongelma on edelleen olemassa. Sellaista armeijaa ei kuitenkaan taida olla, joka vain tekee alivoimaisena vastahyökkäyksiä, sivustaiskuja ja tuhoaa suunnitelmallisesti eikä koskaan joudu torjuntaan.

Uskoisin, että ongelmia on vielä. Koulutusta. Materiaalia. Luotan tahtoon, mutta rukoilen materiaalia.
Edelleen en mitään tiedä, olen vain mieltä että..

Samalla kannalla että KALUSTO, KOULUTUS ja HARJOITTELU ratkaisee. Ei näissä "iskutaisteluissa" ole kysymys varsinaisesti alivoimaisesta vastahyökkäyksistä vaan enempi hetkellisestä/paikallisesta ylivallasta.Näitä paikallisia on paljon samaan aikaan (ajallinen synkronointi) ja hyvin laajalla alueella kun verrataan ns. vanhaan maastonkohtasidonnaiseen passiiviseen malliin (pitää-torjuu ... suorittaa vastaiskun). Toki tappioihin on syytä varautua, jopa runsaisiin mutta verrattuna hyökkäävän vihollisen kolhuihin tässä on huomattava ero. Kun hyökkävälle aiheutetaan yli 50% tappiot, alkaa tehokin hyytyä.
 
Jospa jalkaväen suoritustaso on mystisesti noussut paperilla sitä mukaa, kun on suorittava väki vähentynyt?

Haa! Ihan uusissakin oppaissa ollaan siis vielä noin optimistisia! Muistelen lukeneeni jostakin Huomio! -kirjasesta aikoinani, että torjuntakomppanian pitäisi kyetä torjumaan saman suuruisen tai hieman sitä vahvemman mekanisoidun joukon hyökkäys rakennetulla alueella... vaan tarkemmin en enää muista, missä tuo tieto esiintyi. Kertauksissa on tuosta joskus ollut juttua, ja siellä kapiaiset olivat enempi tuon 1:1. kannalla. Sinänsä on kyllä melko vaikea uskoa, että joukkueella noin vaan pysäytettäisiin mek.komppanian hyökkäys, ellei sitten valmisteluja ole erittäin hyvin tehty ja maasto todella edullista.


Huom! kirjan tuosta jutusta on aikaa. SIlloin on varmaan oletettu että suurin osa torjuntakomppanioiden porukasta on siinä kunnossa että hengästyvät kauppakassin kuskaamisesta puolustamansa talon kolmanteen kerrokseen.

Tosin torjuntakomppania voi joutua aika paskaan paikkaan. Jossa se on joutunut levittäytymään taistelemaan useassa ulottuvuudessa -kellarit, kerrostalojen kerrokset, maantasa, alikulkuväylät jne- jolloin vastustajan erikoisjoukot, panssarikärki jne varmasti tuovat tekemistä torjumisessa.
 
Groznyi 1 (Tammikuu 1995, loppujen lopuksi venäläisten voitto)


5. Tshetsheenit käyttivät hyvin paljon kännyköitä, lähiradioita, improvisoituja TV-asemia, kevyitä videokameroita ja internetiä voittaakseen informaatiosodan. Tämä yllätti venäläiset ja he myönsivät menettäneensä Groznyista tulevan informaation hallinnan aikaisin eivätkä he koskaan saaneet sitä takaisin. Venäläiset vannoivat, etteivät toiste häviäisi informaatiosotaa.



Ukrainassa näyttäisi olevan informaatiosota aivan toisella tasolla hallussa. Eihän vastapuolen informaatiota pysty estämään, mutta tilannekuva on saatu varsin sekavaksi, mikä hidastaa päätöksentekoa poliittisella ja strategisella tasolla. Pitäisikö meillä olla tshetsheenien tapaan alatasojen informaatiosotaa, vai pitäisikö se pitää paremmin johdettuna "virallisena" organisaationa? Mitkä olisivat hyödyt ja haitat?



Groznyi 2 (Elokuu 1996, tshetsheenien voitto)

1. Kun kaupunki on vallattu, se pitää varmistaa ja vartioida. Armeija on hallituksen näkyvin edustaja alueella, joten sen on otettava vastuulleen moni siviihallinnon tehtäviä. Näihin kuuluu muun muassa terveydenhoito, puhtaanapito, yleiset työt, yleinen turvallisuus, joukkoliikenne, sähkö, ruuanjakelu, puhdas vesi ja alkeellinen hallinto. Kaupunkiin tuli huomattava venäläinen varuskunta, mutta tässä tapauksessa se oli liian pieni. Kun vahvistuksia pyydettiin, niitä ei saatu

.

Grosnyi 1.

5. Tänään voisin uskoa että Suomessa olisi järkevää muodostaa hyvä sekoitus erilaisista viestinnän aloista jo harmaan vaiheen aikana. Kasaisin siihen itse perinteiset tiedottajat, kuva ja videokuva palvelut, tulkit, mahdollisuuden seurata joukkoja taistelualueella, oppaat jne. Yhdistettynä sitten siihen sopivat sosiaalisen median kanavat Twitter, Youtube ja Facebook.

Sekä rajoitetuilla oikeuksilla sotilaille lupa julkaista omaa materiaalia noita väyliä silmällä pitäen.

Itse kun muodostaisin jonkun hyvän mainostoimiston kanssa kumppanuuteen perustuvan suhteen. Sen tehtävänä olisi hoitaa sissimarkkinointia meidän asiamme puolesta ja tehdä se niin hyvin että se näyttää sponttaaneilta viesteiltä tavallisilta rivisotilailta.


Grosnyi 2.

1. Itse olen miettinyt useasti miten Suomessa tuollainen taajaman huolto on suunniteltu hoidettavaksi. Siis sellainen joka on joutumassa/joutunut/vallattu takaisin. Periaatteessa kunnan ukkojenhan pitäisi hoitaa esim. vesi-infrat jne. kuntoon. Entäs kun ukot on sotimassa muualla.

Enää ei ole edes saunamajurikomppanioita joille olisi voinut antaa moisen homman hoidettavaksi.

Jenkeillä oli Normandiassa mukanaan jopa suihkukomppaniat, koska oltiin tultu siihen tulokseen että hygieenian jne takia pitää olla olemassa organisaatio joka mahdollistaa peseytymisen. Ja taisteluiden jäljiltä ei voida turvautua raunioituneeseen siiviliyhteiskuntaan.

Ja nykyinen sodanajan vahvuus on niin pieni että sieltä on hankala kuvitella löytyvän voimavaroja.

Pitäisikö paikallispataljoonien yhteyteen perustaa CIMIC-komppanioita joihin voitaisiin koota tiettyjen alueiden viranomaisyhteistyötä varten osaamista alueen hallintaan ja huoltoon
 
Yamaoka Tesshu, japanilainen miekkamestari 1500-luvulla

Oliko tällä alapuolella linkissä olevalla tyypillä samanniminen esi-isä?

http://en.wikipedia.org/wiki/Yamaoka_Tesshū

Yamaoka Tesshū (山岡 鉄舟?, June 10, 1836 – July 19, 1888), also known as Ono Tetsutarō or Yamaoka Tetsutarō, was a famous samurai of the Bakumatsu period, who played an important role in the Meiji Restoration. He is also noted as the founder of the Itto Shoden Muto-ryu school of swordsmanship.
 
Sotilaan käsikirja 2013, sivu 150: Ryhmän on kyettävä torjumaan noin joukkueen vahvuisen vihollisen hyökkäys.
Jääkärijoukkueen suorituskykyvaatimukset: Joukkue kykenee torjumaan mekanisoidun komppanian.
Komppanian taisteluohje, sivu 121: Komppanian on kyettävä vastuualueellaan torjumaan vahvennetun mekanisoidun pataljoonan hyökkäys.

Tuo on oppaiden ja ohjesääntöjen kanta. Puolustuksessa oleva joukko torjuu kolminkertaisen ylivoiman. Mitään myönnytyksiä ei anneta maaston, valmistautumisajan tai kaluston suhteen. Ja suurin osa ohjesääntöjä noudattavista henkilöistä suunnittelee ja antaa tehtävät tämän mukaan.

Käytännön suorituskyky on lähempänä tuota 1:1 suhdetta, mutta ainakin ensimmäiset tehtävät tulevat "laskukaavojen" mukaan.

Ohjesääntö on sopivan ympäripyöreä tässä kohtaa. Pitääkö vihollinen pysäyttää pelkästään jalkaväkijoukon oman tulen turvin? Jos tykistön tulta on käytössä riittävästi, niin huomattavaakin ylivoimaa vastaan on mahdollisuus puolustautua menestyksellisesti.
 
Huom! kirjan tuosta jutusta on aikaa. SIlloin on varmaan oletettu että suurin osa torjuntakomppanioiden porukasta on siinä kunnossa että hengästyvät kauppakassin kuskaamisesta puolustamansa talon kolmanteen kerrokseen.

Tosin torjuntakomppania voi joutua aika paskaan paikkaan. Jossa se on joutunut levittäytymään taistelemaan useassa ulottuvuudessa -kellarit, kerrostalojen kerrokset, maantasa, alikulkuväylät jne- jolloin vastustajan erikoisjoukot, panssarikärki jne varmasti tuovat tekemistä torjumisessa.
Totta. Rakennetulla alueella joukot pystyvät hallitsemaan suhteellisesti pienempää aluetta, kuin muissa maastoissa. Reserviläisyksiköiden huimaan kunnon kohennukseen en kyllä usko, vaikka keski-ikä on suoritusportaassa laskenut, niin älykännyt ja pleikkarit ovat syöneet saadun hyödyn.
 
Back
Top