Groznyin taisteluiden opetukset

Grosnyi 1.

Grosnyi 2.

1. Itse olen miettinyt useasti miten Suomessa tuollainen taajaman huolto on suunniteltu hoidettavaksi. Siis sellainen joka on joutumassa/joutunut/vallattu takaisin. Periaatteessa kunnan ukkojenhan pitäisi hoitaa esim. vesi-infrat jne. kuntoon. Entäs kun ukot on sotimassa muualla.

Enää ei ole edes saunamajurikomppanioita joille olisi voinut antaa moisen homman hoidettavaksi.

Muista nyt, että sotiminen on nykysuomessa kaksikymppisten työtä. Koko 250 000 SA-vahvuuden voisi mobilisoida vaikka tänään, eikä poissaoloja huomaisi kukaan, sillä suurin osa kutsutuista olisi opiskelijoita, työttömiä, harjoittelijoita tai muuten vaan alkuvaiheessa työuraansa. Otto-kaluston lunastaminen toki aiheuttaisi näkyviä vaikutuksia.
 
Jos vihollisen mekanisoitu pataljoona saa rauhassa hyökätä, peli on jo menetetty ja kyse on enää vahinkojen minimoimisesta. Kyllä sitä mekanisoitua pataljoonaa olisi pitänyt pystyä kurittamaan epäsuoralla, hidastamaan miinoituksilla ja häiritsemään sohaisuhyökkäyksillä, jotta de facto hyökkäämässä ei enää olisi täysvahvuista ja valmiina olevaa pataljoonaa, vaan ehkä pari komppaniaa.
 
Jos vihollisen mekanisoitu pataljoona saa rauhassa hyökätä, peli on jo menetetty ja kyse on enää vahinkojen minimoimisesta. Kyllä sitä mekanisoitua pataljoonaa olisi pitänyt pystyä kurittamaan epäsuoralla, hidastamaan miinoituksilla ja häiritsemään sohaisuhyökkäyksillä, jotta de facto hyökkäämässä ei enää olisi täysvahvuista ja valmiina olevaa pataljoonaa, vaan ehkä pari komppaniaa.

Tuon pitäisi kyllä olla mahdollista, ainakin sen perusteella, mitä noista naapurin taktiikoista luin. Ymmärtääkseni pataljoonassa on heidän tyylillään periaatteessa vain yksi komppania joka suorittaa tehtävän. Yksi komppania varmistaa reittiä ja jos kohtaa vihollisen, niin sitten joko lyö sen tai sitten valmistelee sitä, jotta seuraava pääsee hyökkäämään sen kimppuun etulyöntiasemasta. Kolmas komppania toimii sivustojen suojana ja varmaankin reservinä. Tietenkin nuo komppaniat voivat vuorotella noissa tehtävissä. Arvaisin, että kulunein komppania siirtyy sivustan suojaksi.
 
Mielikuvat ovat vaarallisia. Mielikuvat pois.

Miten reservin kunto olisi muka parempi nyt kuin vaikka kylmän sodan loppuaikoina, kun kerran aloittavien varusmiesten kunto on laskenut vuosien mittaan? Parempi se oli ja siihen aikaan varusmieskään ei alkanut itkeä oltuaan yhden yön sateessa puun alla.

Miten te saatte aikaiseksi tällaisen yhtälön?

Tunnen kuusikymppisiä, joiden kunto on parempi kuin 80% abiturienteista. En silti ole laittamassa heitä mekaanista osastoa vastaan vaan haluan kertoa, että ei suorituskyky OLE noussut yksilöllä ja uusilla ikäpolvilla. Asemateriaali on parempaa ja ajantasaisempaa kyllä, koulutus hyvää ja 2000-luvulla ei kertauksissa tosiaan ole ryypätty.
 
Viimeksi muokattu:
Mielikuvat ovat vaarallisia. Mielikuvat pois.

Miten reservin kunto olisi muka parempi nyt kuin vaikka kylmän sodan loppuaikoina, kun kerran aloittavien varusmiesten kunto on laskenut vuosien mittaan? Parempi se oli ja siihen aikaan varusmieskään ei alkanut itkeä oltuaan yhden yön sateessa puun alla.

Miten te saatte aikaiseksi tällaisen yhtälön?

Tunnen kuusikymppisiä, joiden kunto on parempi kuin 80% abiturienteista. En silti ole laittamassa heitä mekaanista osastoa vastaan vaan haluan kertoa,ettäeise suiorituskyky OLE noussut yksilöllä. Asemateriaali on parempaa ja ajantasaisempaa kyllä.

Tunteeko puolustusvoimat nämä kuuskymppiset? Tai kolmekakkoset? Tai neliysit? Kategorinen joukkotuottaminen on pahemmanlaatuinen syöpä, jota ei voida sädehoitaa enää sitten, kun henkilöluku laskee tarpeeksi.

Kumpi heiluttaa häntää? Kategorinen joukkotuotanto asettuu raamiin, jonka kulloinkin käsissä oleva joukko määrittää. Jos kuntotaso oli keskimäärin tyydyttävä, niin revi siitä, sijoita sitten kategorisesti johonkin....

Määrittääkö taistelukentän vaatimukset sijoitettavan joukon vai sijoitettava joukko ajanoloon taistelukentän "vaatimukset"? Voin kuvitella, että helposti vuosien mittaan taistelukentän vaatimuksia on jouduttu rukkaamaan sellaisiksi, jotka sijoitettavat joukot kykenevät määrittämään....eikä toisinpäin. Näin ei tietenkään pidä käydä, mutta inhimillisessä toiminnassa näin voi käydä.

Yksi mahdollisuus on sekin, että sijoitettava lkm on todella paljon pienempi kuin osaamme kuvitellakaan. Se taas asettaa erikoiseen valoon koko järjestelmän mielekkyyden nykyisellään. Ehkä norjalaisilla on varsin "lähellä totuutta" oleva ja toimiva systeemi?
 
Kylmän sodan viimeisillä hetkillä rvl:n sissik:ssa 2800 m cooperissa oli pojat kevyttä kamaa. 3200 metriä ei vielä aiheuttanut tunteenpurkauksia kappareissa, eikä täytekakkukahveja sotkussa. Pitkä liuta suunnistajia, hiihtäjiä ja futareita mennä nylkytti yli 3500 metriä cooperissa, paras oli eräs ilomantsilainen hiihtäjä, joka mennä reutoi lähes 4000 m. Mainittakoon, että juuri kadiksesta tullut luutnantti juosta nylkytti 3000 metriä, mutta hänellä olikin kivääri, reppu ja leipälaukku. Hän juoksi vartin palautuksella tuon kaksi kertaa peräkkäin. Vääpeli V. veti 3600 m ja veti päälle mallun.

Älkää vaan pojat kuvitelko, että nykynuoriso on vahvassa kondiksessa. Kun vertaan urheiluseuran mukaurheilijoita tasoon 25 v. sitten, niin itku meinaa pusertua kyynelkanavista rohtuneille poskilleni. Päiväkirjavertailut on paras jättää tekemättä.....harmi, sillä moni asia jää nykyihmiseltä kokematta, kun tilanne on tämä. Ja kyllä pv joutuu ottamaan tämän huomioon. Mutta ottaako lopulta ja onko uskallusta tehdä asiasta varsin johdonmukaiset päätelmät ja huom. johtaa päätelmät teoiksi....ei ihan heti, vaikka asia on ollut silmien edessä jo yli 20 vuotta.

Evoluutio muuttaa jalat eräänlaisiksi persemöiksi. Ne ovat jalostuneet istumiseen ja niillä voi stepata neljä askelta työpisteen välillä. Tarkoituksenmukaiset ja toimivat tarpeisiin.
 
Tunteeko puolustusvoimat nämä kuuskymppiset? Tai kolmekakkoset? Tai neliysit? Kategorinen joukkotuottaminen on pahemmanlaatuinen syöpä, jota ei voida sädehoitaa enää sitten, kun henkilöluku laskee tarpeeksi.

Kumpi heiluttaa häntää? Kategorinen joukkotuotanto asettuu raamiin, jonka kulloinkin käsissä oleva joukko määrittää. Jos kuntotaso oli keskimäärin tyydyttävä, niin revi siitä, sijoita sitten kategorisesti johonkin....

Määrittääkö taistelukentän vaatimukset sijoitettavan joukon vai sijoitettava joukko ajanoloon taistelukentän "vaatimukset"? Voin kuvitella, että helposti vuosien mittaan taistelukentän vaatimuksia on jouduttu rukkaamaan sellaisiksi, jotka sijoitettavat joukot kykenevät määrittämään....eikä toisinpäin. Näin ei tietenkään pidä käydä, mutta inhimillisessä toiminnassa näin voi käydä.

Yksi mahdollisuus on sekin, että sijoitettava lkm on todella paljon pienempi kuin osaamme kuvitellakaan. Se taas asettaa erikoiseen valoon koko järjestelmän mielekkyyden nykyisellään. Ehkä norjalaisilla on varsin "lähellä totuutta" oleva ja toimiva systeemi?

Sota on nuorten hommaa. Ihmettelin vain tätä parissa viestissä esiintynyttä käsitystä siitä, että aines olisi jotenkin merkittävästi parantunut, koska kertausharjoituksissa 1970-luvulla on nähty viinapullo. Nykypojat ovatkin kaikki sissejä, jotka kylmähermoisesti kulkevat ilman yhteyttä toisiinsa syvällä vihollisalueella ja suorittavat esa-anttalamaisia tuhoiskuja ja juoksevat lisäksi kaikki 3000 cooperissa aina kolmekymppiseksi. Kaikki 150 000.

Toivottavasti ovat. Mekaaninen osasto ja kolminkertainen ylivoima...
 
Muista nyt, että sotiminen on nykysuomessa kaksikymppisten työtä. Koko 250 000 SA-vahvuuden voisi mobilisoida vaikka tänään, eikä poissaoloja huomaisi kukaan, sillä suurin osa kutsutuista olisi opiskelijoita, työttömiä, harjoittelijoita tai muuten vaan alkuvaiheessa työuraansa. Otto-kaluston lunastaminen toki aiheuttaisi näkyviä vaikutuksia.

Totta tuokin puoli
 
Sota on nuorten hommaa. Ihmettelin vain tätä parissa viestissä esiintynyttä käsitystä siitä, että aines olisi jotenkin merkittävästi parantunut, koska kertausharjoituksissa 1970-luvulla on nähty viinapullo. Nykypojat ovatkin kaikki sissejä, jotka kylmähermoisesti kulkevat ilman yhteyttä toisiinsa syvällä vihollisalueella ja suorittavat esa-anttalamaisia tuhoiskuja ja juoksevat lisäksi kaikki 3000 cooperissa aina kolmekymppiseksi. Kaikki 150 000.

Toivottavasti ovat. Mekaaninen osasto ja kolminkertainen ylivoima...

No en mie nyt pelastusta koko kansakunnalle lupaillut sillä kertausharjoitustarinallani.

Kuhan sanoin vaan että jotkut on joskus kertauksissa kokeilleet muutakin kuin oppitunnilla istumista.
 
No en mie nyt pelastusta koko kansakunnalle lupaillut sillä kertausharjoitustarinallani.

Kuhan sanoin vaan että jotkut on joskus kertauksissa kokeilleet muutakin kuin oppitunnilla istumista.

Kertsit ovat hyviä kyllä. En tiedä,mikä välivaihe tai notkahdus on muka ollut, sillä sotaveteraani-isäni kertasi 1958 ja 1960 molemmilla kerroilla 25 päivää ja heitä höykkyytettiin jossain Porin suunnalla oikein huolella, siis aivan loppuun. Kolme kertaa haavoittunut mies sanoi, että harvoin sodassa näin puhki menee. Tarkastajana mukana oli Adolf Ehrnrooth. Teoriassa on mahdollisuus, että olisivat siis vetäneet Aatun kanssa 25 päivän putken ja olleet siksi lopussa.

Maaliosastona pataljoonalle ressuja olin itse 1980-luvun puolella yhdellä komppanialla. Ihan ok porukkaa siellä oli. Yksi homma me kyllä jarruteltiin, että saisivat rivinsä kuntoon, mutta eivät ne lainkaan huonoja olleet.

Sivupolku tuli nyt taas pahasti.

Mennään Groznyin opetuksiin. :)
 
Viimeksi muokattu:
Tuli vielä mieleen tuosta mekanisoidun osaston torjumisesta...rankkaa on sellaista pysäyttää ja hankalaa edes treenata sitä, mutta toisaalta, hieman puntteja voi tasoittaa se että tuskin vastustajallakaan on käytännön kokemusta kaikki aselajit kattavan ja laajan armeijan kimppuun käymisestä. Joten ehkä siinä hieman reservistä nykäistyn jääkärin elämää helpottaisi pienet "ryssimiset" siellä täällä vastustajalla(kin). Ei tietysti tämän varaan viitsisi asioita rakentaa ja kyllähän se näin maallikollekin on selvää, että olisi aivan hurja homma jalkaväkijoukkueen yksin omalla tulellaan pysäyttää kolminkertainen ylivoima. Talvisodassa ehkä realismia mutta tuskin nyt.
 
Tuli vielä mieleen tuosta mekanisoidun osaston torjumisesta...rankkaa on sellaista pysäyttää ja hankalaa edes treenata sitä, mutta toisaalta, hieman puntteja voi tasoittaa se että tuskin vastustajallakaan on käytännön kokemusta kaikki aselajit kattavan ja laajan armeijan kimppuun käymisestä. Joten ehkä siinä hieman reservistä nykäistyn jääkärin elämää helpottaisi pienet "ryssimiset" siellä täällä vastustajalla(kin). Ei tietysti tämän varaan viitsisi asioita rakentaa ja kyllähän se näin maallikollekin on selvää, että olisi aivan hurja homma jalkaväkijoukkueen yksin omalla tulellaan pysäyttää kolminkertainen ylivoima. Talvisodassa ehkä realismia mutta tuskin nyt.
On hyvä muistaa, että ei se joukkue ihan yksin sitä sotaa sodi. Vaan joukkue on osa komppaniaa ja JNE. Kesällä 2013 osallistuin harjoitukseen, jossa hyökkäävä komppania (keltainen) muodostui neljästä joukkueesta + komento ja tukevat osat (1xPSJJ(CV), 2xJÄÄKJ(PASI), 1xMAAKJ(MAASKA)). Puolustava vahvennettu jääkärijoukkue (sininen) muodostui kolmesta 9 hengen ryhmästä, komentoryhmästä ja panssarintorjuntaryhmästä (NLAW). Hyökkääjän tehtävä oli edetä tango-uran suunnassa, lyödä kohtaamansa vihollinen ja ottaa haltuun tango19 ja romeo27 risteys. Puolustajan tehtävä oli tuhota vihollisen CV-joukkue ja torjua kärkikomppanian hyökkäys tango12 ja tango17 välisellä alueella. Hyökkääjän päällikön taistelusuunnitelma oli haravoida tango-uran molemmat sivustat joukkueilla (MAAKJ ja JÄÄKJ) mahdollisien väijytyksien varalta, joihin edellisinä päivinä oli jouduttu. Ja näin edetä tavoitteeseen. Puolustajan taistelusuunnitelma oli suorittaa väijytys tango-uralla, kun CV-joukkue on T-alueella. Itse taistelu ei montaa minuuttia kestänyt. Taistelu alkoi tähysteisellä miinalla, kun toinen CV ajoi sen kohdalle ja loput CVt tuhottiin singoilla ja ohjuksilla nopeasti taistelun alettua. Samaan aikaan käytetiin epäsuoraa tulta (KRHK) taaenpana hyökkäävän JÄÄKJ ja jalkautuneiden joukkueiden ajoneuvojen päälle, jotka olivat taistelun alettua ajaneet uralta sivuun ja jalkauttamassa jääkäreitä.

Ja kyllähän toi vihollisen moottorisoitu jalkaväkiprikaati nopeasti katsottuna paperilta vaikuttaa, jopa pelottavan vahvalta. Mutta on hyvä muistaa, että paperi ja todellisuus on kaksi eri asiaa. Jos oikein olen ymmärtänyt, että näistä moottorisoiduista jalkaväkiprikaateista on varustettu noin 1/3 MTLB-kalustolla, 1/3 BTR-kalustolla ja 1/3 BMP-kalustolla. Mielestäni konetykittömiin miehistönkuljetusvaunuihin pitää suhtautua saman lailla, kun esim. PASIin eli se lisää joukon liikkuvuutta ja suojaa, mutta sitoo joukon tiehen ja tekee sen riippuvaiseksi huollosta (polttoaine). Eikä lisää joukon tulivoimaa.
 
Viimeksi muokattu:
BTR kalustoa ei enää ole. Tai onko niitä joku BTR-80 komentovarustuksessa, jotka pidettiin kun olivat uudempia, mutta BTR-60 ja -70 kalusto myytiin romuksi stena metallille.
 
BTR kalustoa ei enää ole. Tai onko niitä joku BTR-80 komentovarustuksessa, jotka pidettiin kun olivat uudempia, mutta BTR-60 ja -70 kalusto myytiin romuksi stena metallille.

Kyllä ryssillä on noita kaikkia, mutta BTR-80 vaunuja taas ei ole koskaan ollut suomalaisilla kuin ehkä koeajossa. Eikä BTR-70 myöskään? BTR-60 taas oli se, jolla HÄMJP:n jääkäreistä tehtiin panssarijääkäreitä. Ainoa tänään Suomessa käyttöä näkevä tai varauksissa odottava Petteri on (kai) viestivaunu-variaatio BTR-50 vaunusta?
 
Viimeksi muokattu:
BTR-50 vaunun YVI ja PUM, eli viesti- ja esikuntaversiot ovat yhä rivissä, ja niille on ainakin tähän vuoteen asti koulutettu varusmiehiä. Ko.vaunut kuuluu ainakin molempien MEKTSTOS kokoonpanoihin. Jollain aikavälillä lähitulevaisuudessa ne siirretään romuttamolle, kun käsittääkseni Ruotsista hankituista MT-LB-alustaisista tulee korvaajat. Onneksi, erinäisten lausuntojen perusteella aivan karmiva vaunu, eikä millään tasolla 2000-luvun sotakalustoa. :)
 
Mitenkä venäläisten sotilaiden fyysisen kunnon kanssa lienee muuten? Paljonko kestävät?
 
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta eikö naapurin MEK yksiköissä ole ajoneuvojen määrään nähden suhteellisen vähälukuisesti miehistöä? Miten tuollainen yksikkö kestää miestappioita ja miten toimiva se on meikäläisessä peitteisessä maastossa?
 
Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä @samip Naapurista ja @SJ kotimaasta... :)

BTR-50PK kuljetuspanssarivaunut tulivat 1963 ja olivat panssarijääkäreiden (=PSVK:n lähisuojamiesten) ja sittemmin kera PT-76:n (sama runko) tiedustelijoiden kalustoa. BTR-50PU:t Esikuntapanssareita tuli muutama vuosi myöhemmin. 1993 alkaen loppuun ajetut BTR-50 varusteltiin myöhemmin YhtymänViestijärjestelmä2 (YVI2) alustoiksi (BTR-50YVI) sekä häirintä ja komentopaikkapanssarivaunuiksi (BTR-50PUM1). Vaunut kärsivät iästä ja varustelun mukaan tuomasta ylipainosta. Suunnitelmissa on korvata BTR-50PUM ja BTR-50YVI kalusto MT-LBu alustaisilla viesti- ja komentopaikkapanssarivaunuilla kun YVI2-viestijärjestelmä aikanaan korvataan M18- Viestijärjesjestelmällä.

1970-luvun alussa tulivat Kuljetuspanssariajoneuvot BTR-60PB sekä myöhemmät R-145BM (myöhemmin muutettu BTR-60PUM -malleiksi) esikuntapanssariajoneuvot jotka annettiin ensin Panssariprikaatin jääkäripataljoonalle jossa ne korvasivat polkupyörät(!). Myöhemmin kun MT-LBv vaunut hankittiin1980-luvun lopussa siirrettiin BTR-60 kalusto ensin KARPR:n kalustoksi muutamaksi vuodeksi. 1990-luvun puolivälissä uudempien XA hankintojen vapauttaessa vanhempaa XA-180 kalustoa KARPR:lle, siirrettiin BTR-60 kalusto SAVPR:lle jossa kalusto ajettiin loppuun. Kalusto stenattiin ja samalla meni 2004 koko prikaati sen SA-kaluston mennessä.

BTR-70:ä ei Suomessa ole koskaan ollut.

BTR-80:ä hankittiin 1990 2kpl kokeiluun. Lopulta kuitenkin päätettiin hankia muelummin lisää XA:ta. BTR-80 palvelivat ensin kokeiluissa KARPR:ssa ja myöhemmin ne toimivat komentovaunuina SAVPR:ssa.
 
1970-luvun alussa tulivat Kuljetuspanssariajoneuvot BTR-60PB sekä myöhemmät R-145BM (myöhemmin muutettu BTR-60PUM -malleiksi) esikuntapanssariajoneuvot jotka annettiin ensin Panssariprikaatin jääkäripataljoonalle jossa ne korvasivat polkupyörät(!).

Totta. Ja polkupyörät olivat korvanneet 30 vuotta aikaisemmin hevoset.

Jos prikaatissa olisi ollut aikanaan hälytys eikä vain hälytysharjoitus, pataljoonan (panssarijääkärit) polkupyörät ja sukset olisivat tulleet mukaan kyllä. Tästä päivästä en tiedä.

Jääkäripataljoona voi menettää kulkupelinsä kokonaan tai osittain vaikka miehistön iskuvoima säilyy.
 
Back
Top