Itse asiassa 40v aiemmin. JP4 sai nimensä ja Jääkäripaljoonan varustuksen (polkupyörät ja kuorma-autot) 1936.
PSJK:lle kuuluu yhä sukset varustukseen, mutta ei polkupyöriä.
Groznyin taisteluiden opetukset
- Viestiketjun aloittaja Wnaheck
- Aloitus PVM
On. Maavoimien uudistettu joukkorakenne 15 itseasiassa toi Polkupyöräpataljoonat takaisin vahvuuksiin...
Sori, missasin maininnan vihollisista.
Totta.
Mutta mun järkeni ei riitä siihen että mainitsemani alueen huollon voisi hoitaa paikallisen kunnan voimavaroin.
Epäsuorasta olen eri mieltä.
Tulisuunnitelma syntyy RUK:n käyneen vänrikin toimesta, vaikkei olisi optimi. Komppanianpäälliköllä (joka nytteemmin ei ole vain RUK:n kävijä, vaan MPKK:n mies), onkin sitten varjonsa, tulenjohtopäällikkö, eli mies joka aina on 5 m komppanianpäälikköstä ja on epäsuoran tulen erikoismies kompaanianpäälikön alaisena. käytännössä tulenjpohjtopäälikkö johtaa kompaanian epäsuoraa tulta, koska kompaanianpäälikkö harvemmin lähtee päsmäröinmään asiantuntijaansa.
Tulenjohtovoimaa on riittävästi suomalaisessa organisaatiossa ja kaikki tulenjohtajat johtavat kaikkea epäsuoraa tulta.
Komppaniatasolla on uudessa organisaatiossa 3 kevyttä KRH:ta, pataljoonalla 12 raskasta ja jos puhutaan taisteluosastosta (1-2 jvk-pataljoonaa) 18 kenttähaupitisia (patteristo). Tämä ei ole mitään miliisiosastoa.
Tällainen ei näy miehistökoulutuksessa eikä AUK:ssa, vaikka pitäisi opastaa epäreilun tulen olennaisesta osuudesta taisteluun.
Eräässä kauan kauan sitten toteutetussa sotaharjoituksessa komppaniani tulenjohtajat johtivat kymmentä patteristoa (silloin patteristo oli vain 12 tykkiä)
---
En tiedä opetetaanko varusmiehille tykistön merkitystä nykyään. RUK:ssa ja komppanianpäälikkökursseilla sekä myöhemmissä harjoituksissa tämän merkitys alkoi avautumaan.
Kehotan myöskin tutkimaan Venäjän kenttätykistön (sekä perinteisen että rakettikaluston) merkitystä Ukrainan sodassa. Pysäyttivät Ukrainan vapaaehtoispataljoonien etenimisen ja tuhosivat osan niistä.
--------
EDIT:
PS
Ne kymmenen patteristoa olivat virtuaalisia, mutta suunnitelman mukaisia.
Ei Suomessa ole unohdettu tiedotuksen merkitystä. Ei sota-ajan tiedotukseen ole sijoitettu amatöörejä.
Suomessa on kriisiorganisaatio olemassa, ts. siviiliorganisaation kriisiversio.
Yksi harvoista Euroopan maista jossa tällaiset organisaatiot on ylläpidetty.
RUKissa PST-linjalla olin kerran maaliosatossa BTR-60 vehkeessä ulkomaiselle puolustusasiamiehelle tehdylle näytöksessä. Hommaa harjoiteltiin tarpeeksi kauan että kaikki menisi unessa. Maaliosasto tietenkin "hävisi", mutta oppi samalla kuinka paska vehke oli.
Näin olen ymmärtänyt.
Ja siis ammattilaisista olisin siis kokoamassa tuon mainitsemani viestintäporukan.
Ainoana erona itse miettisin ns. avointa kanavaa reserviläisten omalle some-materiaalille. Toki sensuurin kautta. Mutta osoituksena se että ollaan avoimia, ei salailla kuin pakolliset asiat jne..
Vielä 90-luvun lopulla 2000-luvun alussa ainakin Kainuun Prikaatissa viestinnän opiskelijoista tehtiin viestimiehiä. Melkein kun oli kuulemma sama asia.
Nyt kun täällä on laskeskeltu ihan kunnolla noita ylivoimia ja alivoimia ja vihollisen mekanisoituja osastoja.
Laskukaavan on keksinyt clausewitz ja se on karkea nyrkkisääntö. Se että puolustaja torjuu 3x vihollista... torjuu vihollisen, niin että puolustusasema jää puolustajien haltuun. Vihollista ei vielä tuhota näillä vahvuuksilla. Jos viholliset on enemmän kuin 3x puolustajat (esim 5x puolustajat), niin silloin taistelu hävitään, ja vihollisten hyökkäys puolustusasemiin onnistuu...3x on ikään kuin raja-alue, jonka puolella rippuu tappio tai voitto.
Puolustajan on aina pyrittävä säästämään omia voimiaan välttämään tappioita. Clausewitz tiesi tämän!
Kolminkertainen hyökkääjä ylivoima sääntö on peräisin häneltä alunperin.
Täytyy kuitenkin pitää mielessä että Clausewitz koki Eurooppalaisen sodankäynnin 200-vuotta sitten (1800 luvun alkupuolella), joten kaikki hänen opit eivät ehkä ole täysin moderneja...
Täysi panssaripataljoona... en laittaisi ehkä yhtä jalkaväkipataljoonaa sitä vastaan. Olosuhteiden olisi oltava täysin haitalliset panssarijoukoille jos tuosta odottaa hyvää tulosta. Esim umpimetsä ilman teitä. Tai kaupunkitaistelu panssareita vastaan. Tai taistelu vuoristossa panssarivaunuja vastaan (tyylin alppi-solat). Edellä mainituissa olosuhteissa panssarit kärsivät taistelutehossa.
Voimasuhteisiin vaikuttavat maaston vaikeus, linnoitukset, miinat, sulutteet, epäsuora tuli, yllätys, teknologia jne...
Myös ei pidä unohtaa suorasuuntaus tulivoimaa jota on panssaripataljoonalla muhkeasti.
Aukea laakea maasto, ei hyvä jalkaväkijoukolle vs panssarit. Ihan perustietoa tällaiset jutut.
Laskukaavan on keksinyt clausewitz ja se on karkea nyrkkisääntö. Se että puolustaja torjuu 3x vihollista... torjuu vihollisen, niin että puolustusasema jää puolustajien haltuun. Vihollista ei vielä tuhota näillä vahvuuksilla. Jos viholliset on enemmän kuin 3x puolustajat (esim 5x puolustajat), niin silloin taistelu hävitään, ja vihollisten hyökkäys puolustusasemiin onnistuu...3x on ikään kuin raja-alue, jonka puolella rippuu tappio tai voitto.
Puolustajan on aina pyrittävä säästämään omia voimiaan välttämään tappioita. Clausewitz tiesi tämän!
Kolminkertainen hyökkääjä ylivoima sääntö on peräisin häneltä alunperin.
Täytyy kuitenkin pitää mielessä että Clausewitz koki Eurooppalaisen sodankäynnin 200-vuotta sitten (1800 luvun alkupuolella), joten kaikki hänen opit eivät ehkä ole täysin moderneja...
Täysi panssaripataljoona... en laittaisi ehkä yhtä jalkaväkipataljoonaa sitä vastaan. Olosuhteiden olisi oltava täysin haitalliset panssarijoukoille jos tuosta odottaa hyvää tulosta. Esim umpimetsä ilman teitä. Tai kaupunkitaistelu panssareita vastaan. Tai taistelu vuoristossa panssarivaunuja vastaan (tyylin alppi-solat). Edellä mainituissa olosuhteissa panssarit kärsivät taistelutehossa.
Voimasuhteisiin vaikuttavat maaston vaikeus, linnoitukset, miinat, sulutteet, epäsuora tuli, yllätys, teknologia jne...
Myös ei pidä unohtaa suorasuuntaus tulivoimaa jota on panssaripataljoonalla muhkeasti.
Aukea laakea maasto, ei hyvä jalkaväkijoukolle vs panssarit. Ihan perustietoa tällaiset jutut.
Viimeksi muokattu:
Sulla meni juttuun 2 eri argumentaatiota. Toinen oli Clausewitziläinen ja toinen oli maastokohtainen pohdiskelu.
Tuohon toiseen, voidaan pohdiskella paikallisia olosuhteitamme. Harvassa löytyy + 2 km aukeita.
---
Kaiken lisäksi olen jossain ruotsalaisilla saiteilla nähnyt että heillä pitäisi olla 3x vahvuus venäläisiä hyökkääviä joukkoja vastaan, koska venäläiset ovat paikallaan, ja kotimaiset ovat liikkuvia (hyökkääviä). Voi viduu.
Vonka
Supreme Leader
Paskaa vehjettäkin pitää osata käyttää.
"Nulju" eli BTR-60 oli kuljetuspanssarivaunu. Antoi se kuorma-autoa enemmän suojaa kiväärikaliberisten aseiden tulelta ja sirpaleilta. Ei se ollut mikään taisteluvaunu tai rynnäkköpanssarivaunu. Jos suomalainen PST olisi hävinnyt vanhalle nuljulle, olisi siinä puolustusasiamies saanutkin raportin aihetta. Seuraava askel ylöspäin on nimittäin se, että päästäisi kuorma-auton valtaamaan tukikohdan miehet lavalla.
Taas valumme Berliinin muurin aikaan, mutta meillä oli käsitys, että "keltainen" voi ajaakin kosketukseen suoraan. Sillä kun sitä miestä ja tavaraa on. Sitä mallinnettiin milloin milläkin ajoneuvoilla.
Ei nuljulla ajeta kosketukseen suoraan, vaikka senkin pahan päivän varalta harjoiteltiin eli vaunu oli tyhjä kahdeksassa sekunnissa ja jätkät kanervikossa makuulla aseet kohti vihollista. Näin 2/3 joukkueesta on täysin toimintakykyinen jos kärki lojauttaa miinaan tai sinkoon.
Mutta ei suomalainen etene miinakentässä siten. "Sotiessa" etsimme iltayöstä vastustajan leirin. Aina joku käyttää taskulamppua. Kipinät pöllähtävät. Ja jos ei niitä näy, joku kapiainen huutaa varusmiehille että saatana se teltta nyt pystyyn kuin olis jo. Tämän jälkeen voi tarvittaessa jatkaa väkivaltaisella tiedustelulla etenkin kuin naapuri aikoo levätä.
Jos taas tilanne eli eikä tiennyt tarkasti, missä kohdataan mutta että kohdataan, tiedustelijat olivat jalan uran molemmin puolin ja vaunut etenivät mutka mutkalta todella hiljaa konekiväärit nuuskien metsää. Kaikki potentiaalisen kaltaisetkin maastonkohdat tarkastettiin. Olen itse vienyt jalan äänettömän tiedusteluryhmän kiertäen vastaanottoaseman taakse ja tuhosimme ryhmän, kun he tuijottivat lumoutuneina tietä odottaen meitä tulevaksi mutkasta, jonka takana olimme "stau".
Paska vehje se kyllä oli, kun poistumisreitit olivat oikein linnustuspaikasta, kannen päältä.
Viimeksi muokattu:
Ehkäpä Clausewitz ajatteli, että kyseessä oli tasaveroisella kalustolla varustetut joukot ja puolustusasemien rakentamiseen ja sijoitteluun oli aikaa.
Fencer
Kenraali
Tässä on kadetin lopputyö aiheesta "Epäsymmetrinen sodankäynti Tšetšeniassa vuosina 1994–1996 ja 1999–2000". En ole lukenut, mutta siinä lienee jotain myös Grosnyistä.
https://www.doria.fi/handle/10024/97098
Tiivistelmä:
"Monissa länsimaisissa kirjoituksissa epäsymmetrinen sodankäynti ymmärretään taisteluina
ei-valtiollista osapuolta vastaan, mihin liittyy vahvasti terrorismi ja sen sisältämä toiminta.
Nykyään epäsymmetrinen sodankäynti käsittää laajan kirjon teorioita, kokemuksia, asenteita
ja lukuisia määritelmiä, kun on kyse päämäärästä, menestymistavasta tai käytännön
toimenpiteistä. Venäläisten ja tšetšeenien välisillä väkivaltaisuuksilla on olemassa pitkä
historia. Tšetšenian ja Venäjän ensimmäinen sota käytiin vuosina 1994–1996, mikä lopulta
päättyi venäläisten tappioon ja joukkojen vetäytymiseen Tšetšeniasta. Maiden välinen
toinen sota alkoi vuonna 1999 ja jatkuu edelleen sissisotana Tšetšeniassa, vaikka venäläisten
mukaan varsinaiset sotatoimet ovat jo päättyneet
Päämääränä tutkimuksessa on selvittää, miten epäsymmetrinen sodankäynti ilmeni
tšetšeenien sodankäynnissä vuosien 1994-1996 ja 1999-2000 välisenä aikana. Tutkimuksen
näkökulmana on tšetšeenien sodankäynnin vaikutus venäläisiin.
Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, miten epäsymmetrinen sodankäynti ilmeni
tšetšeenien sodankäynnissä venäläisiä maajoukkoja vastaan.
Tutkimuskysymykset on ratkaistu selvittämällä vastaukset seuraaviin alaongelmiin:
1. Mitä on epäsymmetrinen sodankäynti?
2. Mitkä tekijät vaikuttivat tšetšeenien sodankäyntimenetelmien valintaan
venäläisiä joukkoja vastaan?
3. Mitkä tekijät tekivät tšetšeenien sodankäynnistä epäsymmetristä venäläisjoukoille?
4. Mitä epäsymmetrisen sodankäynnin keinoja ja menetelmiä Tšetšeenit käyttivät venäläisjoukkoja vastaan?
5. Miten tšetšeenien epäsymmetrinen sodankäynti vaikutti venäläisten maajoukkojen
toimintaan Tšetšeniassa?
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tšetšeenien sodankäyntiä venäläisiä maajoukkoja
vastaan epäsymmetrisen sodankäynnin näkökulmasta. Tutkimuksessa on käytetty asiakirjaja
kirjallisuustutkimusta tutkimusmenetelmänä. Tavoitteena on ollut muodostaa riittävä
kuva aiheesta ja siihen vaikuttavista asioista tutustumalla aihetta käsittelevään aineistoon
mahdollisimman perusteellisesti.
Tutkimuksessa ilmeni, että Tšetšenian ensimmäisen sodan lähtökohtatilanteen voidaan
katsoa jo sinällään vaikuttaneen tšetšeenien päätökseen käyttää epäsymmetrisen sodankäynnin
keinoja maan puolustamiseen. Tšetšenian sodissa venäläiset kohtasivat vihollisen,
jonka sodankäynti ei vastannut venäläisten joukkojen taktista käyttöä. Venäläisten sotataito
perustui Neuvostoliiton aikaisiin oppeihin, missä moottoroitujen ja mekanisoitujen yksiköiden
ylivoimalla pyritään murtautumaan läpi puolustuslinjojen vihollisen syvyyteen.
Molemmissa sodissa tšetšeenit eivät sitoutuneen taistelemaan kiinteisiin puolustuslinjoihin
kuin hetkellisesti asutuskeskuksissa ja vuoristossa. Tämän voidaan katsoa muodostaneen
erityisesti ensimmäisessä sodassa venäläisten maajoukkojen toiminnan kannalta epäsymmetriset
lähtökohdat taisteluille, missä venäläiset eivät kyenneet käyttämään joukkojen
ylivoimaa, nopeutta ja asejärjestelmiä ennalta suunnitellulla tavalla tšetšeenitaistelijoiden
tuhoamiseksi.
Molemmissa Tšetšenian sodissa tšetšeenien sodankäynnin suunnittelun lähtökohtana voidaan
katsoa olleen tieto vastustajan sotataidosta. Tämän seurauksena venäläisten joukkojen
taktiikka, kalusto ja toimintatavat olivat tšetšeenitaistelijoiden tiedossa. Näiden tekijöiden
tuntemisen seurauksena voidaan olettaa tšetšeenien tiedostaneen omat mahdollisuutensa
vaikuttaa venäläisjoukkojen vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä valita omat sodankäynnin
menetelmät venäläisten hyökkäystä vastaan."
https://www.doria.fi/handle/10024/97098
Tiivistelmä:
"Monissa länsimaisissa kirjoituksissa epäsymmetrinen sodankäynti ymmärretään taisteluina
ei-valtiollista osapuolta vastaan, mihin liittyy vahvasti terrorismi ja sen sisältämä toiminta.
Nykyään epäsymmetrinen sodankäynti käsittää laajan kirjon teorioita, kokemuksia, asenteita
ja lukuisia määritelmiä, kun on kyse päämäärästä, menestymistavasta tai käytännön
toimenpiteistä. Venäläisten ja tšetšeenien välisillä väkivaltaisuuksilla on olemassa pitkä
historia. Tšetšenian ja Venäjän ensimmäinen sota käytiin vuosina 1994–1996, mikä lopulta
päättyi venäläisten tappioon ja joukkojen vetäytymiseen Tšetšeniasta. Maiden välinen
toinen sota alkoi vuonna 1999 ja jatkuu edelleen sissisotana Tšetšeniassa, vaikka venäläisten
mukaan varsinaiset sotatoimet ovat jo päättyneet
Päämääränä tutkimuksessa on selvittää, miten epäsymmetrinen sodankäynti ilmeni
tšetšeenien sodankäynnissä vuosien 1994-1996 ja 1999-2000 välisenä aikana. Tutkimuksen
näkökulmana on tšetšeenien sodankäynnin vaikutus venäläisiin.
Tutkimuksen pääongelmana on selvittää, miten epäsymmetrinen sodankäynti ilmeni
tšetšeenien sodankäynnissä venäläisiä maajoukkoja vastaan.
Tutkimuskysymykset on ratkaistu selvittämällä vastaukset seuraaviin alaongelmiin:
1. Mitä on epäsymmetrinen sodankäynti?
2. Mitkä tekijät vaikuttivat tšetšeenien sodankäyntimenetelmien valintaan
venäläisiä joukkoja vastaan?
3. Mitkä tekijät tekivät tšetšeenien sodankäynnistä epäsymmetristä venäläisjoukoille?
4. Mitä epäsymmetrisen sodankäynnin keinoja ja menetelmiä Tšetšeenit käyttivät venäläisjoukkoja vastaan?
5. Miten tšetšeenien epäsymmetrinen sodankäynti vaikutti venäläisten maajoukkojen
toimintaan Tšetšeniassa?
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tšetšeenien sodankäyntiä venäläisiä maajoukkoja
vastaan epäsymmetrisen sodankäynnin näkökulmasta. Tutkimuksessa on käytetty asiakirjaja
kirjallisuustutkimusta tutkimusmenetelmänä. Tavoitteena on ollut muodostaa riittävä
kuva aiheesta ja siihen vaikuttavista asioista tutustumalla aihetta käsittelevään aineistoon
mahdollisimman perusteellisesti.
Tutkimuksessa ilmeni, että Tšetšenian ensimmäisen sodan lähtökohtatilanteen voidaan
katsoa jo sinällään vaikuttaneen tšetšeenien päätökseen käyttää epäsymmetrisen sodankäynnin
keinoja maan puolustamiseen. Tšetšenian sodissa venäläiset kohtasivat vihollisen,
jonka sodankäynti ei vastannut venäläisten joukkojen taktista käyttöä. Venäläisten sotataito
perustui Neuvostoliiton aikaisiin oppeihin, missä moottoroitujen ja mekanisoitujen yksiköiden
ylivoimalla pyritään murtautumaan läpi puolustuslinjojen vihollisen syvyyteen.
Molemmissa sodissa tšetšeenit eivät sitoutuneen taistelemaan kiinteisiin puolustuslinjoihin
kuin hetkellisesti asutuskeskuksissa ja vuoristossa. Tämän voidaan katsoa muodostaneen
erityisesti ensimmäisessä sodassa venäläisten maajoukkojen toiminnan kannalta epäsymmetriset
lähtökohdat taisteluille, missä venäläiset eivät kyenneet käyttämään joukkojen
ylivoimaa, nopeutta ja asejärjestelmiä ennalta suunnitellulla tavalla tšetšeenitaistelijoiden
tuhoamiseksi.
Molemmissa Tšetšenian sodissa tšetšeenien sodankäynnin suunnittelun lähtökohtana voidaan
katsoa olleen tieto vastustajan sotataidosta. Tämän seurauksena venäläisten joukkojen
taktiikka, kalusto ja toimintatavat olivat tšetšeenitaistelijoiden tiedossa. Näiden tekijöiden
tuntemisen seurauksena voidaan olettaa tšetšeenien tiedostaneen omat mahdollisuutensa
vaikuttaa venäläisjoukkojen vahvuuksiin ja heikkouksiin sekä valita omat sodankäynnin
menetelmät venäläisten hyökkäystä vastaan."
Modernilla aikakaudella sotahistoriaa on tutkinut tehokkuuden tiimoilta mm. Trevor N. Dupuy. Hän muistaakseni laski toisessa maailmansodassa Saksan armeijoiden tehokkuutta. Eritoten mm. jalkaväen tehokkuutta taisteluissa. Miten tappiota kärsittiin ja aiheutettiin vastustajille, suhteessa taisteluvoimaan omalla puolella ja vastustajan puolella jne...
Huonompi juttu noiden tsetseenien kannalta lienee se, että he hävisivät oikeastaan sodan lopulta. Tai no huonompi tai parempi riippuu ehkäpä näkökulmasta tsetsenian tilanteeseen ja venäläishallintoon.
Kuitenkin se asia Tsetseniassa, jossa Venäjä onnistui kiiistämättä, oli siirtää taistelut ja sota "vieraalle maaperälle", pois silmistä poissa mielestä ? Homma tavallaan vaipui obskuriteettiin. (mappi-Ö)
Tietyissä tapauksissa kuitenkin epäsymmetrinen sota on onnistunut voittamaan symmetrisen sodan. Voiton tunnus on vihollisen häätäminen maasta, taistelukentän haltuunottaminen ja vihollisen torjunta. Kuuluisin esimerkki epäsymmetrisestä sodasta lienee Jugoslavian vapautus saksalaismiehityksestä. Vietnamin sissisota myös onnistui tietyssä määrin, mutta viime kädessä vaadittiin pohjois-Vietnamin vakinaisen armeijan hyökkäys etelään jotta homma saatiin pakettiin.
Clausewitz myös itse käsitteli epäsymmetristä sodankäyntiä kirjassaan.
Homman taustana oli Napoleonin ranskalaisten voitto Preussia vastaan. Preussi miehitettiin ranskalaisten toimesta. Epäsymmetrinen sota nousi aiheelliseksi puheenaiheeksi tuollaisessa tilanteessa.
Preussilaisten onnistui salaa ranskalaisilta, varustaa ja kouluttaa omia sotilaita tulevaa "kansannousua" varten ranskalaisia vastaan. (preussin landwehr järjestelmä)
Clausewitz käsitteli sissisodan aihetta kirjassaan "Vom Kriege". Sissisota (guerrilla ) keksittiin alunperin Napoleonia vastaan käydyssä peninsulaarisodassa (espanjan-ranskan sota). Ranskalaiset olivat hyökänneet Espanjaan ja portugaliin, kyse oli kruunu-kiistasta, josta Ranska ja Napoleon olivat kiinnostuneita (muistaakseni). Ranskan tarvitsi varmistaa läntinen selustansa englantilaisia vastaan.
Tuosta peninsulaarisodasta, ja sen espanjalaisista sissisotureista Clausewitz otti vaikutteita käyttöön Preussia varten, jotta heillä olisi myös mahiksia ranskalaisia vastaan samaan tapaan.
Homman taustana oli Napoleonin ranskalaisten voitto Preussia vastaan. Preussi miehitettiin ranskalaisten toimesta. Epäsymmetrinen sota nousi aiheelliseksi puheenaiheeksi tuollaisessa tilanteessa.
Preussilaisten onnistui salaa ranskalaisilta, varustaa ja kouluttaa omia sotilaita tulevaa "kansannousua" varten ranskalaisia vastaan. (preussin landwehr järjestelmä)
Clausewitz käsitteli sissisodan aihetta kirjassaan "Vom Kriege". Sissisota (guerrilla ) keksittiin alunperin Napoleonia vastaan käydyssä peninsulaarisodassa (espanjan-ranskan sota). Ranskalaiset olivat hyökänneet Espanjaan ja portugaliin, kyse oli kruunu-kiistasta, josta Ranska ja Napoleon olivat kiinnostuneita (muistaakseni). Ranskan tarvitsi varmistaa läntinen selustansa englantilaisia vastaan.
Tuosta peninsulaarisodasta, ja sen espanjalaisista sissisotureista Clausewitz otti vaikutteita käyttöön Preussia varten, jotta heillä olisi myös mahiksia ranskalaisia vastaan samaan tapaan.
Honcho
SMLNKO M/83
Taisteluni on huono kirja, siis ihan ottamatta edes kantaa asiasisällön eettiseen puoleen. Sekavaa jorinaa, ei punaista lankaa, siellä täällä jotain syfilis-löpinää ja tietysti juutalaisjuttuja. Olisi todellakin luullut että historiafriikkinä olisin jaksanut tuon mielenkiinnosta lukea (1942 suomennettu painos) mutta mielestäni se on lukukelvoton. Sun Tzun Sodankäynnin taidon myös lukenut, siinä on ihan hyviä sitaatteja ja ajatuksia lähinnä jokapäiväiseen elämään. Clausewitz lienee relevantimpaa varsinaisen (nyky)sodankäynnin kannalta, en ole sitä tosin lukenut.
