Riittääkö muutamien dokumenttien luovuttaminen Yhdysvalloille todistamaan sen, että maamme oli länsimaa? Toimiko Lauri Sutela valtiojohdon suostumuksella vai oliko taustalla henkilökohtainen vakaumus? Nämä ovat merkittäviä tekijöitä määriteltäessä se millaisena Suomi nähtiin ulkokäsin, on luontevaa, että suomalaiset mielellään näkivät itsensä sitoutuneena läntiseen maailmaan kuin sosialistiblokkiin (tai no osa suomalaisista koki voimakasta yhteenkuuluvaisuutta sosialistiseen blokkiin, joten tavallaan tämäkin osoittaa sen kuin haavoittuva maamme tuolloin oli).
Jos tarkastellaan mahdollisimman neutraalisti Suomen asemaa 60- ja 70-luvuilla niin kyllä monella taholla nähtiin Suomi "harmaana vyöhykkeenä" idän ja lännen välillä sen sijaan, että se olisi ollut ehdottomasti länsimaa ja suurin syyllinen tähän on tietenkin Suomen itsensä harjoittama politiikka ja voimakas suomettuneisuuden ilmapiiri, mikä omalta osaltaan asemoi Suomen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin halusimmepa sitä tahi emme. Omalla tavalla surkuhupaisat Neuvostoliittoa kritiikittömästi käsittelevät ohjelmat omalta osaltaan leimasivat Suomea itään lännen sijaan, ohjelmat olivat silkkaa propagandaa ja palvontaa vailla häivähdystäkään todellisuudesta.
Yksittäisissä henkilökohtaisissa kontakteissa asetelma oli monen kohdalla toinen, kuten Sutelan esimerkki osoittaa - eikä hän ollut ainoa laatuaan. Mutta monella taholla kokonaisvaltaiseen määritelmään vaikutti todella paljon se, mikä oli valtiojohdon ja merkittävimpien poliittisten päättäjien asennoituminen itä/länsi-asetelmaan ja tämä asetelma valitettavalla tapaa työnsi Suomea "harmaalle vyöhykkeelle". Monissa 60- ja 70 sekä 80-luvun lännessä laadituissa virallisemmissa poliittisissa kartoissa Suomi on harmaa tai puna-harmaa-raidallinen, kuvaamaan Suomen epävarmaa asemaa alueella. Toisaalta joiden poliitikkojemme kuvitelma Suomen hyvin läheisistä suhteista Neuvostoliittoon olivat enemmän toiveita ja kuvitelmia kuin todellisuutta, ei NL nähnyt Suomea vakaana liittolaisena vaan maana, joka oli otettava haltuun sodan koittaessa joko asevoimin tai voimakkaan poliittisen painostuksen myötä. Esim. neuvostokouluissa Suomi ei ollut liittolainen vaan "puskurivyöhyke" fasistisen lännen ja neuvostoyhteiskunnan välillä, näin siis 70- ja 80-luvuilla, mutta kokonaisuudessa Suomi ei kummoista huomiota saanut osakseen ainakaan kauempana rajasta alueilla joihin suomalaisen yhteiskunnan vaikutus ei ulottunut.
vlad
