Hävittäjä-ässät kautta aikojen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Aivan. :)
 
Tätä ketjua taannoin lukiessani mieleeni tuli ajatus, että onko pommikonemiehistöjen kohdalla rekisteröity millään muotoa vihollisen lentokoneiden pudotuksia - tarkoitan nyt virallisempia rekisterejä hiukan samaan tyyliin kuin hävittäjälentäjien kohdalla on tehty? Todennäköisesti on. Toisessa maailmansodassa, Korean sodassa pommikonemiehistöt ovat pudotuksia tililleen saaneet, näin taitaa myös olla Vietnamin sodassa useamman konemiehistön kohdalla. Ainakin teknisesti tämä olisi ollut mahdollista myös ensimmäisessä maailmansodassa, siinäkin esiintyi useampi selkeästi pommikoneeksi luokiteltava konetyyppi, mutta lukemani perusteella varsin epätodennäköistä.

Toki muissakin sodissa aina nykyaikaan asti on käytetty pommikoneita, mutta missä määrin ovat sitten saaneet aikaan pudotuksia? Nyt tämä toki on jo vaikeampaa etenkin länsimaisten pommikoneiden kohdalla, niissä kun ei ole tykkejä tai muuta lähitorjunta-aseistusta - B-52:sten Vulcanit poistettiin 90-luvulla. Osassa venäläisiä pommikoneita ja meritiedustelukoneita on tykit edelleen (esim. Tu-22M sekä Tu-95/142) - ei kuitenkaan pudotuksia Venäjän/NL:n käymissä sodissa tietojeni mukaan. Kiinalaisten Tu-16 versiossa Xian H-6 on myös tykkiaseistus - ei pudotuksia.

Yritin itsekin googlailla mutta haut ohjasivat pääasiassa hävittäjä-ässien pudotuksiin tai sitten yleisesti pommituslentoihin. WW II osallistuneiden pommikoneiden miehistöjä tutkaillessa eteen tuli Lincoln "Babe" Broyhill, jota voidaan pitää jonkin sortin ennätysmiehenä tässä kategoriassa. Wikipedian mukaan 24. maaliskuuta 1945 Berliinin lähistölle suuntautuneella pommituslennolla Broyhill "set two individual records that day: (1) most German jets destroyed by a single gunner in one mission (two), and (2) most German jets destroyed by a single gunner during the entire war (two)". Onko tämä kaksi pudotusta sitten yhden ampujan osalta "world record" kaikki sodat huomioiden? 483rd Bombardment Group, johon B-17 "Big Yank" kuului tuolloin, teki ryhmänä lukuisia ennätyksiä myös pudotusten saralla. Ilmeisesti menestynein näiltä kaikki sodat huomioiden osin?

vlad
 
https://www.warhistoryonline.com/mi...aces-air-gunner-aces-of-wwii-image-heavy.html

Tuossa linkissä tarinaa, isoja ilmavoittomääriä parhaat ampujat kykeni saavuttamaan.

Edit: 15 Stukan taka-ampujaa sai ritariristin. Noita ilmavoittomääriä täytyisi selvitellä.
Listassa on kaksi Rudelin taka-ampujaa, Hentschell ja Gadermann. Hentschell muistaakseni hukkui joen ylitykseen, kun Rudel ja Hentschell pakenivat pakkolaskun jälkeen venäläisiä takaa ajajia.

Ofw. Erwin Hentschel Rudel's rear gunner
Ofw. Ernst Filius - Alwin Boerst's rear-seater I./StG-2
Ofw. Hans Krohn 6./SG 2
Ofw. Walter Linke 3./SG 2
Ofw. Willibald Zipfel 3./SG 2
Ofw. Leonhard Burr 7./StG 77
Ofw. Alois Berndl, III./SG 1 rear gunner
Ofw. Dr.med. Ernst Gadermann, Rudel's rear gunner
Fahnenj.Feldw Gerhard Rothe III./SG 1
Ofw. Franz Hettinger StabsStfl./SG 77
Ofw. Werner Stein I./StG-2
 
Viimeksi muokattu:
vlad kirjoitti:
Tätä ketjua taannoin lukiessani mieleeni tuli ajatus, että onko pommikonemiehistöjen kohdalla rekisteröity millään muotoa vihollisen lentokoneiden pudotuksia - tarkoitan nyt virallisempia rekisterejä hiukan samaan tyyliin kuin hävittäjälentäjien kohdalla on tehty? Todennäköisesti on. Toisessa maailmansodassa, Korean sodassa pommikonemiehistöt ovat pudotuksia tililleen saaneet, näin taitaa myös olla Vietnamin sodassa useamman konemiehistön kohdalla. Ainakin teknisesti tämä olisi ollut mahdollista myös ensimmäisessä maailmansodassa, siinäkin esiintyi useampi selkeästi pommikoneeksi luokiteltava konetyyppi, mutta lukemani perusteella varsin epätodennäköistä.

Toki muissakin sodissa aina nykyaikaan asti on käytetty pommikoneita, mutta missä määrin ovat sitten saaneet aikaan pudotuksia? Nyt tämä toki on jo vaikeampaa etenkin länsimaisten pommikoneiden kohdalla, niissä kun ei ole tykkejä tai muuta lähitorjunta-aseistusta - B-52:sten Vulcanit poistettiin 90-luvulla. Osassa venäläisiä pommikoneita ja meritiedustelukoneita on tykit edelleen (esim. Tu-22M sekä Tu-95/142) - ei kuitenkaan pudotuksia Venäjän/NL:n käymissä sodissa tietojeni mukaan. Kiinalaisten Tu-16 versiossa Xian H-6 on myös tykkiaseistus - ei pudotuksia.

Yritin itsekin googlailla mutta haut ohjasivat pääasiassa hävittäjä-ässien pudotuksiin tai sitten yleisesti pommituslentoihin. WW II osallistuneiden pommikoneiden miehistöjä tutkaillessa eteen tuli Lincoln "Babe" Broyhill, jota voidaan pitää jonkin sortin ennätysmiehenä tässä kategoriassa. Wikipedian mukaan 24. maaliskuuta 1945 Berliinin lähistölle suuntautuneella pommituslennolla Broyhill "set two individual records that day: (1) most German jets destroyed by a single gunner in one mission (two), and (2) most German jets destroyed by a single gunner during the entire war (two)". Onko tämä kaksi pudotusta sitten yhden ampujan osalta "world record" kaikki sodat huomioiden? 483rd Bombardment Group, johon B-17 "Big Yank" kuului tuolloin, teki ryhmänä lukuisia ennätyksiä myös pudotusten saralla. Ilmeisesti menestynein näiltä kaikki sodat huomioiden osin?

vlad
Klikkaa laajentaaksesi...

Talvisodan ja jatkosodan aikana jokunen suomalainenkin pommikoneen kk-ampuja sai ilmavoittoja. Mieleen tulee ainakin Veikko Laukas. Tuolla on lisää aiheesta.

https://m.facebook.com/airforcemuse...66321.212042668834503/463686157003485/?type=1

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=29862

B-52:t mainitsitkin. Jouluna 1972 operaatio Linebacker II:n ja Hanoin pommitusten aikana taka-ampujat joutuivat torjumaan pohjoisvietnamilaisia MiG -hävittäjiä.

https://tacairnet.com/2015/01/01/gunfight-the-b-52-mig-kills-of-linebacker-ii/
 
Kiitokset @Ikarus ja @tulikomento - oivallisia vastauksia ja kiinnostavia linkkejä!

@Ikarus 'lta hyvä havainto nostaa esille myös Stukat, syöksypommittajina nekin on syytä huomioida - mikä tosin laajentaa haarukointia kohtuullisesti, mutta toisaalta tuo epäilemättä merkittäviä määriä lisää pudottajia ja tilastotkin voivat muuttua olennaisilta osin. Tästä jos lähtee ulottamaan ajattelua vaikkapa torbedopommittajiin - osassa oli taka-ampujakin, joten sieltäkin voi tulla lisää pudotuksia. En kuitenkaan usko, että lukemat ovat Stukien taka-ampujiin verrattavia. Entäpä sitten maataistelukoneet... hmmm ehkäpä parempi, että en laajenna kysymyksen asettelua liikaa.

vlad
 
vlad kirjoitti:
Kiitokset @Ikarus ja @tulikomento - oivallisia vastauksia ja kiinnostavia linkkejä!

@Ikarus 'lta hyvä havainto nostaa esille myös Stukat, syöksypommittajina nekin on syytä huomioida - mikä tosin laajentaa haarukointia kohtuullisesti, mutta toisaalta tuo epäilemättä merkittäviä määriä lisää pudottajia ja tilastotkin voivat muuttua olennaisilta osin. Tästä jos lähtee ulottamaan ajattelua vaikkapa torbedopommittajiin - osassa oli taka-ampujakin, joten sieltäkin voi tulla lisää pudotuksia. En kuitenkaan usko, että lukemat ovat Stukien taka-ampujiin verrattavia. Entäpä sitten maataistelukoneet... hmmm ehkäpä parempi, että en laajenna kysymyksen asettelua liikaa.

vlad
Klikkaa laajentaaksesi...

Kröhöm... Myönnän häpeällisesti erehtyneeni aiemmassa viestissäni. :oops: Veikko Laukas on kyllä kotimaisessa ilmailukirjallisuudessa kohtalaisen usein mainittu nimi kk-ampujien joukosta, mutta tämän mahdollisesta ilmavoitosta en menekään takuuseen. Sen sijaan tämä lista on jo melko kattava.

http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,94279.0.html
 
Alfred Scharnovski, Rudelin 1. taka-ampuja. Oli lainassa kapteeni Steenillä, Stuka sai it-tulessa osuman ja kone pystyssä mereen taistelulaiva Kirovin keulan eteen. Toinen oli Erwin Hentschell, joka hukkui 20.4-44. Hän lensi 1490 sotalentoa, suurimman osan Rudelin kanssa ja ampui alas 7 venäläiskonetta. Kolmas oli lääkintäkapteeni Ernst Gadermann. 8.2.45 Rudel saa it-osuman oikeaan sääreensä ja pakkolaskun jälkeen taka-ampuja tri Gadermann pelasti Rudelin vuotamasta kuiviin. Neljäs TK-mies kapteeni Niermann.

Rudel, joka oli kyllä kova heppu, ampui 24.4.1945 26. panssarivaununsa yhdellä jalalla, 2,5 kk vakavan haavoittumisen jälkeen. Haavoittuminen johti oikean säären amputointiin.

Hans-Ulrich Rudel kuuluu myös hävittäjä-ässät ketjuun, vaikka Stuka-lentäjä olikin. 9 vahvistettua henkilökohtaista ilmavoittoa, venäläishävittäjiä 7 kpl, IL-2:a 2 kpl.
 

Georg-Peter Eder lensi 572 taistelulentoa joista 150 Messerschmitt Me 262:lla . Itärintamalla 10 voittoa sekä lännessä 68, joista peräti 36 oli nelimoottoristen pommikoneita. Me 262;lla hän sai vähintään 12 voittoa, yhden lähteen mukaan tämä määrä voi jopa 24 pudotusta. Hän oli parhaita nelimoottoriässiä ja kaiketi paras USAAF:a vastaan, 56 kpl Yhdysvaltain alas ammuttua lentokonetta. Eder itse ammuttiin alas 17 kertaa ja haavoittui 14 kertaa.
 
Ikarus kirjoitti:

Georg-Peter Eder lensi 572 taistelulentoa joista 150 Messerschmitt Me 262:lla . Itärintamalla 10 voittoa sekä lännessä 68, joista peräti 36 oli nelimoottoristen pommikoneita. Me 262;lla hän sai vähintään 12 voittoa, yhden lähteen mukaan tämä määrä voi jopa 24 pudotusta. Hän oli parhaita nelimoottoriässiä ja kaiketi paras USAAF:a vastaan, 56 kpl Yhdysvaltain alas ammuttua lentokonetta. Eder itse ammuttiin alas 17 kertaa ja haavoittui 14 kertaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Päivällä
Esim. 53 nelimoottorista yöllä ( yht 59).
Zornerp.jpg
 
tulikomento kirjoitti:
Lyhyt videokertomus siitä kuinka Günther Rall menetti toisen peukalonsa pään amerikkalaishävittäjän tulituksessa. Kertoo myös siitä kuinka sodan jälkeen entiset viholliset muuttuivat ystäviksi.

Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvin kyllä Rallilta taittuu englanti. Johtunee varmaan hepun taustasta Länsi-Saksan ilmavoimissa toisen maailmansodan jälkeen. Hauska muuten nähdä kuinka vanhoista vihollisista voikin tulla noin läheisiä ystäviä. Ukothan olivat kuin paita ja peppu. :D
 
Ikarus kirjoitti:
https://www.warhistoryonline.com/mi...aces-air-gunner-aces-of-wwii-image-heavy.html

Tuossa linkissä tarinaa, isoja ilmavoittomääriä parhaat ampujat kykeni saavuttamaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Pommikoneiden ampujien ilmavoitoille ei ole niin hirveästi pantu painoarvoa koska pudotukset oli niin vaikea todentaa - jos muodostelman kimppuun hyökkäsi hävittäjä niin sitä ampuivat kaikki kynnelle kykenevät ampujat ja oli mahdoton sanoa kelle pudotus sitten tuli. Lisäksi ampujat eivät olleet yleensä niin kokeneita ilmataistelijoita kuin hävittäjälentäjät, oli usein vaikea sanoa putosiko alas vanaa perässään vetänyt hävittäjä oikeasti. Tuloksena saattoi olla jopa 30-kertaisesti liian korkeita pudotuslukemia. Schweinfurtin kuuluisissa ilmataisteluissa pommarien ampujat ilmoittivat tuhonneensa noin 5-kertaisen määrän saksalaishävittäjiä todellisuuteen nähden.

Tuon listauksen kärkiampujat lienevät toimineet pääasiassa yöhävittäjätehtävissä?
 
Kalastaja kirjoitti:
Hyvin kyllä Rallilta taittuu englanti. Johtunee varmaan hepun taustasta Länsi-Saksan ilmavoimissa toisen maailmansodan jälkeen. Hauska muuten nähdä kuinka vanhoista vihollisista voikin tulla noin läheisiä ystäviä. Ukothan olivat kuin paita ja peppu. :D
Klikkaa laajentaaksesi...

Mistä tuli mieleen tämä. En nyt jaksa selata koko ketjua, pahoittelen jos tämä on jo täällä.

The Charlie Brown and Franz Stigler incident occurred on 20 December 1943, when, after a successful bomb run on Bremen, 2nd Lt Charles "Charlie" Brown's B-17 Flying Fortress (named "Ye Olde Pub") was severely damaged by German fighters. Luftwaffe ace Franz Stigler had the opportunity to shoot down the crippled bomber, but for humane reasons, he decided to allow the crew to fly back to RAF Kimbolton in England.[3] After an extensive search by Brown, the two pilots met each other 40 years later and developed a friendship that lasted until Stigler's death in March 2008

Twice, Stigler tried to get Brown to land his plane at a German airfield and surrender, or divert to nearby neutral Sweden, where he and his crew would receive medical treatment and be interned the remainder of the war. Brown and the crew of the B-17 didn't understand what Stigler was trying to mouth and gesture to them and so flew on. Stigler later told Brown he was trying to get them to fly to Sweden. Stigler then flew near Brown's plane in a formation on the bomber's port side wing, so German antiaircraft units would not target it; he then escorted the damaged B-17 over the coast until they reached open water. Brown, unsure of Stigler's intentions at the time, ordered his dorsal turret gunner to point at Stigler but not open fire in order to warn him off. Understanding the message and certain that the bomber was out of German airspace, Stigler departed with a salute.


In-the-Presence-of-My-Enemy-by-John-D.-Shaw.jpg
 
ak.tied kirjoitti:
Mistä tuli mieleen tämä. En nyt jaksa selata koko ketjua, pahoittelen jos tämä on jo täällä.

The Charlie Brown and Franz Stigler incident occurred on 20 December 1943, when, after a successful bomb run on Bremen, 2nd Lt Charles "Charlie" Brown's B-17 Flying Fortress (named "Ye Olde Pub") was severely damaged by German fighters. Luftwaffe ace Franz Stigler had the opportunity to shoot down the crippled bomber, but for humane reasons, he decided to allow the crew to fly back to RAF Kimbolton in England.[3] After an extensive search by Brown, the two pilots met each other 40 years later and developed a friendship that lasted until Stigler's death in March 2008

Twice, Stigler tried to get Brown to land his plane at a German airfield and surrender, or divert to nearby neutral Sweden, where he and his crew would receive medical treatment and be interned the remainder of the war. Brown and the crew of the B-17 didn't understand what Stigler was trying to mouth and gesture to them and so flew on. Stigler later told Brown he was trying to get them to fly to Sweden. Stigler then flew near Brown's plane in a formation on the bomber's port side wing, so German antiaircraft units would not target it; he then escorted the damaged B-17 over the coast until they reached open water. Brown, unsure of Stigler's intentions at the time, ordered his dorsal turret gunner to point at Stigler but not open fire in order to warn him off. Understanding the message and certain that the bomber was out of German airspace, Stigler departed with a salute.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nämä tälläiset tarinat pistää kyllä aina hiljaseksi ja lakki lähtee päästä!:salut:

Tämäkin on täällä ollut, mutta jotenkin niin hienoa kun vanhat lentäjät päästetään vielä kerran lentämään "omilla" koneilla!

 
Mitä mieltä olette miehestä ?

7 hattinen.webp

Ilmavoimien (toistaiseksi) viimeisin ja samalla nuorin hävittäjä-ässä, ylikersantti Lars "Lasse" Hattinen.

Lentolaivue 28:n 21-vuotias ohjaaja ampui noin kuukauden sisään kesällä 1944 alas kuusi venäläiskonetta. Mörkö-Moranella lennettäessä tippui 16.7. Jak-1 ja 30.7 kaksi Airacobraa. Tällä viimeiseksi jääneellä sotalennolla Hattinen ammuttiin itsekin alas. Pelastautui palavasta koneesta, mutta sai pahat palovammat.

untitledkuva.webp

Sitten tammikuussa 1961 surullinen Koivulahden DC-3 -onnettomuus.
 
Hattinen oli eittämättä taitava lentäjä ja arvostettu ilma-aluksen päällikkö.

Onnettomuuden tapahtuessa miehistö oli päihtynyt, edellisenä iltana kuppia oli tullut otetuksi. Sääolosuhteet onnettomuushetkellä huonot, pilviraja erittäin matala.

Hattisen piikkiin onnettomuus tutkinnassa pistettiin. Onnettomuudet ovat monen
sattuman summia ja tässäkin päihtymyksellä oli varmaankin vaikutusta, mutta ei koko totuus.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top