Haavoittuneen taistelija kulku hoitoon - Keskustelua evakuointiketjusta.

[JR49]

Vaikka nykyaikainen ambulanssi on monella tavalla hyvä ja hieno laite, ei se sotaväelle ole mikään paras mahdollinen.
Sotaväen sairaankuljetus vaatii muutamia ominaisuuksia
- kuljetuskykyä, makaavia potilaita pitää kyetä kuljettamaan enemmän kuin yksi, kaksikin on vähän.

Anteeksi pieni ot heti kärkeen, mutta käytän tilaisuutta kysyä, että eikö tuo kyky olisi käytännöllinen myös siviiliambulanssille? Minulla kun on käsitys, että kolareissa lähtee vain yksi per lanssi, vaikka olisi useampi loukkaantunut. Pahimmin loukkaantunut lähtee ensin. Että kahdenkin makaavan kuljetuskyky olisi poikaa.
Mikä se on se Volkkarin vai minkä lie alustalle tehty, siellä on niin ahdasta, että ambulanssimiehen on kuljetuspäässä oltava hoikka poika. Sprintterissä sentään mahtuu toimimaan. Näin niinkuin mukana matkustaneen näkökulmasta.
Olen valmis seisomaan oikaistuna .
Ja onko tämä edes ot, kyllähän kriiseissä siviililansseja käytettäisiin.

 

[vastarannankiiski]

Vaikka nykyaikainen ambulanssi on monella tavalla hyvä ja hieno laite, ei se sotaväelle ole mikään paras mahdollinen.
Sotaväen sairaankuljetus vaatii muutamia ominaisuuksia
- kuljetuskykyä, makaavia potilaita pitää kyetä kuljettamaan enemmän kuin yksi, kaksikin on vähän.
- pitämään kuljetettavat lämpimänä
- kyetä etenemään muuallakin kuin auratulla kestopäällysteellä
- kevyt suoja epäsuoran tulen sirpaleita vastaan
- jonkinlainen kyky kevyen hoitovalineistön kuljettamiseen
- mahdollisuus happipullojen kiinnittämiseen, tai parhainmillaan oma happigeneraattori
- tilaa hoitajalle/lääkintämiehelle joka mahtuu valvomaan makaavia potilaita

Näiden ominaisuuksien tärkeydestä voi sitten kiistellä, mutta itsellä on mielessä maastokuorma-auto joka on sirpalesuojattu ja jossa on lavan tilalla sirpalesuojattu "kontti" johon kumpaankin sivuun kaksi potilasta peräkkäin, kahteen kerrokseen. Hyvä lämmitin ja ilmastointi, kunnollinen lämpöeristys, suljettava lattiaviemäri, tippakoukkuja kattoon ja teline happipullolle, tai kahdelle. Kattoon happitulkki jotta saadaan happea jaettua useammalle potilaalle.

Erinomaisia ajatuksia. Nelari sen olla pitää. Ainakin itse tulee oltua joka vuosi jumissa jossain lumisessa mäjessä takavetoisen Sprintterin kanssa...

Lämpimänäpito on ehdoton juuri kuten sanoit, mutta omasta mielestäni tuosta hoitovälineistöstä voisi tinkiä jos ajoneuvoja vaan olisi riittävän paljon ja liikettäkin sekä kuljetuskapasiteettia sitämyötä. Meinaan sen kevyenkin hoitovälineistön hinnalla voi jo saada ostettua mönkkärin ja peräkärryn. Nesteytyksen hoitaisin itse ehkä mieluiten bolustyyppisesti. Ringeriä tai suolapommi, tai ehkä kolloidia töötätään sisään ennen kuljetusta vaikka painepussilla ja tämän jälkeen viggo/io suljetaan vaikka mandriinilla ja mies matkaan. Uusi bolus sitten seuraavassa hoitopaikassa. On meinaan melko hankalaa pulata kenttäolosuhteissa noiden nesteensiirtovälineiden kanssa ja nesteet jäätyvät yllättävän nopeasti letkuihin, viilenevät nesteetkin siinä samalla.

 

[vastarannankiiski]

Anteeksi pieni ot heti kärkeen, mutta käytän tilaisuutta kysyä, että eikö tuo kyky olisi käytännöllinen myös siviiliambulanssille? Minulla kun on käsitys, että kolareissa lähtee vain yksi per lanssi, vaikka olisi useampi loukkaantunut. Pahimmin loukkaantunut lähtee ensin. Että kahdenkin makaavan kuljetuskyky olisi poikaa.
Mikä se on se Volkkarin vai minkä lie alustalle tehty, siellä on niin ahdasta, että ambulanssimiehen on kuljetuspäässä oltava hoikka poika. Sprintterissä sentään mahtuu toimimaan. Näin niinkuin mukana matkustaneen näkökulmasta.
Olen valmis seisomaan oikaistuna .
Ja onko tämä edes ot, kyllähän kriiseissä siviililansseja käytettäisiin.

Hyviä huomioita. Suuronnettomuustilanteissa (joissa kuljetuskapasiteettia on vähemmän kun potilaita) kuljettaisin itse vähintään kaksi makaavaa potilasta ambulanssilla. Poikkeustilanne ja hätä ei lue lakia. Toinen mahtuu ainakin Sprinterin alustan päällä olevassa Profilen kontissa makaamaan kontin lattialle paarien ja hoitajan tuolin väliin. Siihen saa happiletkutkin vedettyä ilman ongelmia koska happipistokkeita on vähintään kaksi autossa. Epäortodoksinen tapa, joka herättää aina kauhua ja tyrmistystä kollegoissa kun tämän esitän SURO-harjoituksessa, mutta toistaiseksi vastaansanomattomana perusteena on toiminut se, että mielummin lämpimässä ambulanssin lattialla mahdollisimman nopealla kyydillä kohti sairaalaa, kun odottelu tihkusateessa räntäkelillä jossain tienvieruksen penkalla. Tai potilaana perustettua hoitopaikkaa kuormittamassa ja sitä kyytiä odottamassa. 1-2 istuvaa menee vielä tähän päälle. Ja jos hoitajan läsnäolosta kontissa tinkii niin sinne menee vielä (=eli yhteensä kaikkiaan) kolme istuvaakin samaan kyytiin, ehkä neljäkin jos oikein ahtaa.

EDIT: tarkennusta, tarkennusta...

 

[JR49]

Hyviä huomioita. Suuronnettomuustilanteissa (joissa kuljetuskapasiteettia on vähemmän kun potilaita) kuljettaisin itse vähintään kaksi makaavaa potilasta ambulanssilla. Poikkeustilanne ja hätä ei lue lakia. Toinen mahtuu ainakin Sprinterin alustan päällä olevassa Profilen kontissa makaamaan kontin lattialle paarien ja hoitajan tuolin väliin. Siihen saa happiletkutkin vedettyä ilman ongelmia koska happipistokkeita on vähintään kaksi autossa. Epäortodoksinen tapa, joka herättää aina kauhua ja tyrmistystä kollegoissa kun tämän esitän SURO-harjoituksessa, mutta toistaiseksi vastaansanomattomana perusteena on toiminut se, että mielummin lämpimässä ambulanssin lattialla mahdollisimman nopealla kyydillä kohti sairaalaa, kun odottelu tihkusateessa räntäkelillä jossain tienvieruksen penkalla. Tai potilaana perustettua hoitopaikkaa kuormittamassa ja sitä kyytiä odottamassa. 1-2 istuvaa menee vielä tähän päälle. Ja jos hoitajan läsnäolosta kontissa tinkii niin sinne menee vielä kolme istuvaakin samaan kyytiin, ehkä neljäkin jos oikein ahtaa.

Kiitos vastauksesta. Kauan olen tätä ihmetellyt, ja aina mielessäni väikkyy ne kuvat sota-ajan busseista, joilla haavoittuneita vietiin massamaisesti taaksepäin .

ot: Sallinet, että vedän sinulle ihan siviiliammattisi vuoksi. Joka työvuoro etulinjassa.

 

[proileri]

Kun olimme EHASia ihmettelemässä, niin mainitsivat että osa konttimersuista on varusteltu nimenomaan evakuointiin ilman ihmeempiä vempaimia, ja siellä muistaakseni oli kaksi paaripaikkaa päällekkäin toisella seinällä ja toisella penkit parille istuvalle. Osassa sitten perinteisempi lanssi-setup. Evakuointibussit saattavat kyllä kriisiaikoina olla kuvioissa, kyllä niistä ainakin oman varusmiespalveluksen aikana vielä puhuttiin että kapasiteetti otetaan mistä saadaan. Oletettavasti toki sitten taaempana kuljetusketjussa.

Tietenkin kriisiaikana evakuoidaan miten evakuoidaan - ja pitää muistaa että eiväthän ne sotilaat mitään oikeita ihmisiä ole, ei se niin justiinsa miten niitä kuskaa

 

[JR49]

Tietenkin kriisiaikana evakuoidaan miten evakuoidaan - ja pitää muistaa että eiväthän ne sotilaat mitään oikeita ihmisiä ole, ei se niin justiinsa miten niitä kuskaa

Totta toinen puoli. Tuosta tuli mieleen tutun sotaveteraanin kertomus kesältä -44. Haavoittui keskityksessä käteen. Verenvuoto runsasta. Kaverit kyllä sitoi, mutta häippäsivät sen jälkeen. Veteraani oli sitä mieltä, että verenhukan takia hengenlähtö oli niin lähellä, että ne varmaan luuli jotta hän kuolee kuitenkin.
Ei kuollut, vaan horjui x-matkan JSP:lle. Verisiä miehiä tuli kuulemma joka ilmansuunnasta paikalle. Sieltä bussiin, jossa lähti eka kerta taju. Kun kysyin, milloin sai eka kerran kivunlievitystä, niin vastaus oli tosissaan:
- Ei siinä ainakaan vuorokautta pitempään mennyt.
En voinut epäilläkään. Joka tapauksessa huomattavan pitkään siinä on varmaan mennyt, ainakin nykyihmisen mielestä. Mutta hänen kuvailemansa olot JSP:llä joka puolella makaavista verisistä haavoittuneista kun ottaa huomioon, niin kipulääkkeet ovat hyvinkin voineet loppua.

Mites se menee se kipulääkitys tällaisissa tilanteissa nykyään sodassa? Minulle on täysin epäselvää mitä on käytössä. Joku tikkari kuulemma teipataan sormeen.

 

[kimmo.j]

Anteeksi pieni ot heti kärkeen, mutta käytän tilaisuutta kysyä, että eikö tuo kyky olisi käytännöllinen myös siviiliambulanssille? Minulla kun on käsitys, että kolareissa lähtee vain yksi per lanssi, vaikka olisi useampi loukkaantunut. Pahimmin loukkaantunut lähtee ensin. Että kahdenkin makaavan kuljetuskyky olisi poikaa.
Mikä se on se Volkkarin vai minkä lie alustalle tehty, siellä on niin ahdasta, että ambulanssimiehen on kuljetuspäässä oltava hoikka poika. Sprintterissä sentään mahtuu toimimaan. Näin niinkuin mukana matkustaneen näkökulmasta.
Olen valmis seisomaan oikaistuna .
Ja onko tämä edes ot, kyllähän kriiseissä siviililansseja käytettäisiin.

Kyllä, joskus kahden paaripotilaan kuljettamisesta olisi hyötyä, mutta useammin tarvitaan hoitotilaa ja edes Sprintterissä ei riitä hoitotila kahden paaripotilaan hoitamiseen.
Joskus menneisyydessä osassa ambulansseista oli mahdollisuus kahden paarin kuljetukseen ja muutamassa on vieläkin. Sille ei vain ole nähty käyttöä kovin usein juuri tilanahtauden tuoman negatiivisten ominaisuuksien takia.

 

[kimmo.j]

Hyviä huomioita. Suuronnettomuustilanteissa (joissa kuljetuskapasiteettia on vähemmän kun potilaita) kuljettaisin itse vähintään kaksi makaavaa potilasta ambulanssilla. Poikkeustilanne ja hätä ei lue lakia. Toinen mahtuu ainakin Sprinterin alustan päällä olevassa Profilen kontissa makaamaan kontin lattialle paarien ja hoitajan tuolin väliin. Siihen saa happiletkutkin vedettyä ilman ongelmia koska happipistokkeita on vähintään kaksi autossa. Epäortodoksinen tapa, joka herättää aina kauhua ja tyrmistystä kollegoissa kun tämän esitän SURO-harjoituksessa, mutta toistaiseksi vastaansanomattomana perusteena on toiminut se, että mielummin lämpimässä ambulanssin lattialla mahdollisimman nopealla kyydillä kohti sairaalaa, kun odottelu tihkusateessa räntäkelillä jossain tienvieruksen penkalla. Tai potilaana perustettua hoitopaikkaa kuormittamassa ja sitä kyytiä odottamassa. 1-2 istuvaa menee vielä tähän päälle. Ja jos hoitajan läsnäolosta kontissa tinkii niin sinne menee vielä (=eli yhteensä kaikkiaan) kolme istuvaakin samaan kyytiin, ehkä neljäkin jos oikein ahtaa.

EDIT: tarkennusta, tarkennusta...

Aulis-vainaa tuota oli Vantaalla joskus tiettävästi ideoinut ja mallaillut tyhjärin kanssa. Samaa mieltä ideasta, SURO:ssa pitää improvisoida. Istuvia saa mukaan kolme, ambuttajan penkille yksi, kantotuoliin toinen ja kolmas eteen hoitajan jakkaralle. Saapahan kuskikin jotain valvottavaa

 

[kimmo.j]

Erinomaisia ajatuksia. Nelari sen olla pitää. Ainakin itse tulee oltua joka vuosi jumissa jossain lumisessa mäjessä takavetoisen Sprintterin kanssa...

Lämpimänäpito on ehdoton juuri kuten sanoit, mutta omasta mielestäni tuosta hoitovälineistöstä voisi tinkiä jos ajoneuvoja vaan olisi riittävän paljon ja liikettäkin sekä kuljetuskapasiteettia sitämyötä. Meinaan sen kevyenkin hoitovälineistön hinnalla voi jo saada ostettua mönkkärin ja peräkärryn. Nesteytyksen hoitaisin itse ehkä mieluiten bolustyyppisesti. Ringeriä tai suolapommi, tai ehkä kolloidia töötätään sisään ennen kuljetusta vaikka painepussilla ja tämän jälkeen viggo/io suljetaan vaikka mandriinilla ja mies matkaan. Uusi bolus sitten seuraavassa hoitopaikassa. On meinaan melko hankalaa pulata kenttäolosuhteissa noiden nesteensiirtovälineiden kanssa ja nesteet jäätyvät yllättävän nopeasti letkuihin, viilenevät nesteetkin siinä samalla.

Jättäisin hoitovälineistän hyvin yksinkertaiseksi, esim deffaa en hankkisi. Joku yksikertainen monitori, jossa kolmen piuhan EKG valvonta, RR-mittari ja Spo2. Ehkä jopa pelkkä RR-seuranta mahdollisuus. Lisäksi imulaite, manuaali RR-mittari, stetarit, lämpö, Pari sorsaa, oksupusseja, hiukan happimaskeja/viiksiä, sidostarpeita(paljon). Tyhjärikin on hiukan niin ja näin. Ajatukseni on hyvinkin minimi varustuksella ja ilman omaa hoitokykyä kuljettaa paljon potilaita. Nesteytyksessä ajatukseni oli lähinnä jatkaa jo aloitettua hoitoa, ei niinkään aloittaa uusia. Idea boluksista on varsin toimiva ja jos verituotteet saapuvat aivan eteen rinatamlle asia saattaa muuttua.

 

[vastarannankiiski]

ot: Sallinet, että vedän sinulle ihan siviiliammattisi vuoksi. Joka työvuoro etulinjassa.

Kiitos. Tuntuu mukavalta. Vaikka työ on työ siinä missä moni muukin. "Äksoni" ja heroistiset sankariteot briljeeraamisineen, ne ovat harvassa ja tuikitavallisemmat ja arkiset keikat sitäkin yleisempiä. Sama kunnia kuuluu foorumimme jäsenille @kimmo.j sekä @AJJV

Mutta todella mukava työ. Todella hyvä työnantaja, hyvä liksa, hyvä työilmapiiri ja työkaverit, hyvät edut, hyvä kalusto ja työvälineet. Pidän itseäni erittäin onnekkaana.

 

[vastarannankiiski]

Mites se menee se kipulääkitys tällaisissa tilanteissa nykyään sodassa? Minulle on täysin epäselvää mitä on käytössä. Joku tikkari kuulemma teipataan sormeen.

Toivottavasti tavallisimpia voimakkaita kipulääkkeitä kuten morfiinia nyt ainakin ja fentanyyliä on saatavilla. Etenkin morfiini on vanha, halpa mutta erittäin tehokas ja erityisen humaani varsinkin jos kyseessä on kuoleva potilas. Mitään varmaa tietoa minulla ei asiasta ole, mutta käsitykseni mukaan tämäkin asia eli etukäteinen lääkevarastointi sekä hankinta- ja omat tuotantomahdollisuudet kriisin aikana on PV:n toimesta mietitty ja hoidettu kuntoon.

Fentanyyli nimistä kipulääkettä on imeytetty tikkariin verraten suuri annos, josta se imeytyy suun limakalvojen kautta verenkiertoon. Tikkari voidaan esimerkiksi teipata istuvalle sormeen ja laittaa sormi suuhun. Ajatuksena on se, että jos potilas menee tajuttomaksi huononevasta tilasta, rentoutumisesta tai liiasta lääkkeensaannista kokonaistilanteeseen nähden johtuen, niin sormi ja tikkari tipahtavat pois suusta.

Kautta aikain on eri sotavoimissa annettu opiaatteja kuten morfiinia pistoksena lihakseen. Helppoa, mutta lihaksesta imeytyminen on hidasta ja epävarmaa silloin kun potilas on sokkinen vuodosta johtuen. Venäläisillä oli Afghanistanissa käytössä kätevä kerta-annostelija. Se muistutti kertakäyttöistä, pehmeää muovista silmätippa-ampullia tms jossa oli neula kiinteästi kiinni ja sisällä 10mg morfiinia. Tästä otettiin neulansuojus pois, pistettiin reisilihakseen, painettiin annostelija kasaan jolloin lääke meni lihakseen ja pidettiin annostelija kasassapainettuna neula ulosvedettäessä ettei se hörppää lääkettä lihaksesta takaisin ulosvedettäessä. Olettaisin että monilla muilla sotavoimilla olisi samanlaisia käytössä.

Yksi vaihtoehto on tulevaisuudessa myös taistelukentällä sumutteiden anto suun ja nenän limakalvoille. Ainakin edellämainittua fentanyyliä ja tiettyä kouristuslääkettä midatsolaamia annetaan jo nyt laajasti suun ja nenän limakalvoille sieltä imeytyvänä sumutteena. Perinteisesti näitä lääkkeitä on annettu limakalvoille liuoksina, mutta sumutteen imeytyminen on tehokkaampaa ja nopeampaa ja siksi nykyään ainakin meidän alueella on siirrytty sumuteannosteluun. Ja tietysti sydänkipuisille on Nitroa annosteltu sumutteena suun limakalvoille pitkään ja vakiintuneesti.

Mitä vielä noihin lääkemuotoihin tulee, niin liuoksiin verrattuna tikkari on yhdessä ominaisuudessaan ylivertainen. Se ei jäädy kuten liuokset.

Aulis-vainaa tuota oli Vantaalla joskus tiettävästi ideoinut ja mallaillut tyhjärin kanssa. Samaa mieltä ideasta, SURO:ssa pitää improvisoida. Istuvia saa mukaan kolme, ambuttajan penkille yksi, kantotuoliin toinen ja kolmas eteen hoitajan jakkaralle. Saapahan kuskikin jotain valvottavaa

Kyllä, samat paikat on ollut mielessä. SURO on suro ja jo ihan nimensä perusteella se poikkeaa normaalista päivittäistoiminnasta. Siksi SURO:ssa pitääkin soveltaa ja improvisoida sekä poikkeaminen normaaleista käytännöistä on kyllä sallittua kunhan perustelu on pitävä.

Ja näitä on hyvä ideoida ja harjoitella sen EMERGO:n kanssa mistä aikaisemmin mainitsin...

J Ajatukseni on hyvinkin minimi varustuksella ja ilman omaa hoitokykyä kuljettaa paljon potilaita.

Ai kun mä niin tykkään näistä sun ideoista. Ihan samoja juttuja ollaan fundeerattu. Jalat maassa.

 

[JR49]

Kiitos. Tuntuu mukavalta. Vaikka työ on työ siinä missä moni muukin. "Äksoni" ja heroistiset sankariteot briljeeraamisineen, ne ovat harvassa ja tuikitavallisemmat ja arkiset keikat sitäkin yleisempiä. Sama kunnia kuuluu foorumimme jäsenille @kimmo.j sekä @AJJV

Mutta todella mukava työ. Todella hyvä työnantaja, hyvä liksa, hyvä työilmapiiri ja työkaverit, hyvät edut, hyvä kalusto ja työvälineet. Pidän itseäni erittäin onnekkaana.

Kyllä, sama myös @kimmo.j ja @AJJV . Nimimerkillä ikuisessa kiitollisuudenvelassa muutamalle kollegallenne .

 

[proileri]

Kautta aikain on eri sotavoimissa annettu opiaatteja kuten morfiinia pistoksena lihakseen. Helppoa, mutta lihaksesta imeytyminen on hidasta ja epävarmaa silloin kun potilas on sokkinen vuodosta johtuen. Venäläisillä oli Afghanistanissa käytössä kätevä kerta-annostelija. Se muistutti kertakäyttöistä, pehmeää muovista silmätippa-ampullia tms jossa oli neula kiinteästi kiinni ja sisällä 10mg morfiinia. Tästä otettiin neulansuojus pois, pistettiin reisilihakseen, painettiin annostelija kasaan jolloin lääke meni lihakseen ja pidettiin annostelija kasassapainettuna neula ulosvedettäessä ettei se hörppää lääkettä lihaksesta takaisin ulosvedettäessä. Olettaisin että monilla muilla sotavoimilla olisi samanlaisia käytössä.

Jenkkien versio jota käytettiin ainakin WW2:ssa ja Vietnamissa on tämmöinen alumiininen kerta-annostelija, engl. "syrette":

Mietin että mikä ihme tuossa on nokassa, mutta ilmeisesti lenkki päässä on ohut rautalanka joka kulkee neulan sisässä, painettiin ennen käyttöä pohjaan että sinettiin tuli reikä.

 

[vastarannankiiski]

Jenkkien versio jota käytettiin ainakin WW2:ssa ja Vietnamissa on tämmöinen alumiininen kerta-annostelija, engl. "syrette":

...

Mietin että mikä ihme tuossa on nokassa, mutta ilmeisesti lenkki päässä on ohut rautalanka joka kulkee neulan sisässä, painettiin ennen käyttöä pohjaan että sinettiin tuli reikä.

Juuri näin. Näyttää aika vit.... paksulta neulalta noin nykymittapuulla.

 

[proileri]

Juuri näin. Näyttää aika vit.... paksulta neulalta noin nykymittapuulla.

Jos oikein luin niin ohjeissa oli että subcutaneous eli ihonalainen pistos, neula melkein sivuttain. Luulin että tommoset tökätään syvälle lihakseen?

 

[vastarannankiiski]

Jos oikein luin niin ohjeissa oli että subcutaneous eli ihonalainen pistos, neula melkein sivuttain. Luulin että tommoset tökätään syvälle lihakseen?

No näin ainakin wikipeedia meille kertoo. Kyse on varmaan koulutuksesta, on koulutettu pistämään s.c, vaikka kyllä tuommoisella kairaa kunnolla lihakseenkin. Ja helposti kairaakin. Muutenkin tuo subcutaanipisto vähän ihmetyttää. Jos suurin osa sotilaista on tai on ollut tuon suunnittelemisen aikaan 18-28 vuotiaita nuoria riuskoja miehiä niin siellä on vähemmän sitä läskiä tarjolla ja enemmän lihasta pistopaikoiksi. Lisäksi lääkeaineen imeytyminen sieltä on epävarmempaa kun lihaksesta, vaikka toki hitaampaa ja periaatteessa tukevalla annoksella saisi pidemmän kivunlievityksen. Ehkä.

 

[vastarannankiiski]

Jättäisin hoitovälineistän hyvin yksinkertaiseksi, esim deffaa en hankkisi. Joku yksikertainen monitori, jossa kolmen piuhan EKG valvonta, RR-mittari ja Spo2.

Jäin miettimään sellaista että onkohan kenelläkään valmistajalla sellaista simppeliä "monitoria" olemassa jossa olisi luotettava RR-mittari ja SatO2 anturi samassa paketissa? Parhaimmillaan boksista saisi vähän normaalia RR-mittaria isomman tai saman kokoisen. Näytössä näkyisi koko ajan P ja SatO2 ja RR-mittauksen saisi säädettyä automaatille tai manuaalille. Laittaisi sen mansetin ilmapiuhan yhteyteen kulkemaan sen SatO2 piuhan ja siitä mistä mansetti alkaa niin puiha jatkaa matkaa kohti anturia ja sormenpäätä.

Kallis tuommoinen ei voisi olla koska tekniikka on niin arkipäiväistä. Suojaukset nostaisivat hintaa. Virrankulutuskin olisi pienempi kun ei olisi rytmiä mukana. Eikä sitä rytmiä varmasti niin tarvitsisikaan, jos tosiaan potilaat ovat terveitä ja pääosin nuoria miehiä ja rytmihäiriöt eivät ole se ensisijainen riski. Pulssinmittauksella, saturaatiolla ja paineistuksella mentäisiin jo pitkälle evakuoinninssa, missä monitorille tulisi kuoppaisesta menosta muutenkin artefaktaa rytmintulkintaan.

Mä yksinkertaistan taas. Joskus teen sitä liikaa.

 

[JR49]

Miten sattuikin, kun äskettäin oli bussista puhetta evakuointikäytössä. Meillä on näemmä valmius sellaisten tekemiseen.

Suomesta viedään ambulanssibusseja Norjaan – korvaavat takseja ja tavallisia ambulansseja
Ruotsissa ja Norjassa ambulanssibussit kuljettavat potilaita sairaalaan ja sairaalasta pois.

Jesper Alm / Yle
Lietolainen Carrus Delta valmistaa ambulanssibusseja. Se toimittaa tänä vuonna yhdeksän ambulanssiksi valmistettua erikoislinja-autoa Norjaan.

Yleensä yritys valmistaa normaaleja turistikäyttöön tarkoitettuja linja-autoja. Myös ambulanssibussin etuosa näyttää tavalliselta bussilta. Kuljettajan takana on toistakymmentä penkkiä, joissa on jalkatilaa tavallista enemmän.

Penkkien jälkeen on väliseinä, jonka jälkeen on tilat kolmelle sairaalavuoteelle. Matkan ajaksi vuoteet kiinnitetään lattiaan. Seinässä on kiinnikkeet happimaskeille. Autossa on myös invavessa, työtila lääkintähenkilöstölle ja keittiö. Keskellä bussia on hissi, jolla pyörätuolit, paarit ja vuoteet saadaan nostettua sisään.

Jesper Alm / Yle
Kuusi erikoisautoa on jo tänä vuonna toimitettu Norjaan. Loput kolme toimitetaan loppuvuoden aikana. Yhden auton arvo on 300 000–400 000 euroa.
Norjassa ambulanssibusseja on käytetty vuodesta 2013 lähtien. Ne ajavat reittiliikennettä ja kuljettavat potilaita sairaaloihin ja niistä pois eri puolilla maata. Suomessa vastaavaan käytetään tavallisia ambulansseja ja takseja.

Linja-autolla pystyy kuljettamaan enemmän potilaita yhdellä kertaa. Arvioiden mukaan sairaanhoitopiirit Norjassa säästävät ambulanssibussia käyttämällä vuosittain kaksi miljoonaa euroa.

Myös matkustajat ovat olleet tyytyväisiä, kertoo Oslossa ambulanssibussireittiä järjestävän Geilo Turbussar As:n Jan Robert Juvet.

– Teimme kyselyn, ja matkustajat olivat mieluummin ambulanssibussin kuin taksin kyydissä. Bussissa on henkilökuntaa, joka auttaa, ja tarjoilee vaikka kahvia, Juvet sanoo.

Ei tarvetta Suomessa
Suomessa vastaavia ambulanssibusseja ei vielä ole. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitopäällikkö Tomi Nieminen on sitä mieltä, ettei sellaiselle ole suurta tarvettakaan, ainakaan vielä.

– En näkisi, että varsinaisessa ambulanssikäytössä näille olisi tarvetta. Pitkissä siirtokuljetuksissa ehkä voisi olla, jos osastoilta siirtyviä potilaita pystyttäisiin lähettämään samaan aikaan. Potilasmäärät ovat tällä hetkellä kuitenkin niin pieniä, että kyydit pitäisi koordinoida paremmin, Nieminen pohtii.

Tuleva sote-uudistus ja haja-asutusalueiden terveydenhoidon järjestäminen voi muuttaa tilannetta. Ambulanssibussin pystyisi varustelemaan esimerkiksi liikkuvaksi terveysasemaksi.
https://yle.fi/uutiset/3-9726496

 

[skärdis]

Miten sattuikin, kun äskettäin oli bussista puhetta evakuointikäytössä. Meillä on näemmä valmius sellaisten tekemiseen.

Ei ole mikään uusi asia, vaikka reporadion toimittajan jutusta sellaisen kuvan saakin. Suomesta on viety ambulanssi- ja sairaanhoitobusseja jo ainakin kasarilta lähtien.

https://www.kiitokori.fi/fi/terveyspalveluautot

Myös puolustusvoimilla on joitakin Kiitokorin spesiaalibusseja, joista osa on ollut jo Kalkun huutokaupassakin loppuun palvelleina. Esimerkiksi ilmavoimien valokuvalaboratoriot oli ennen digiaikaa rakennettu Kiitokorilla.

Kausasalaisen Kiitokorin ohjelmassa on paljon muitakin mielenkiintoisia "busseja", kuten putkabussit poliisille:

 

[oml]

Tuollainen baari- eikun paarilinjuri tulisi kyllä kunnille ja valtiolle halvemmaksi kuin nykyinen malli missä taksiyritys X kuskaa mummoja yksitellen paareilla BMW 530 takakontissa peräkylän terveyskeskuksesta isompaan sairaalaan ja takaisin, ja joka kyydistä nyhdetään isot rahat veronmaksajilta. Linja-autolla kulkisi isokin potilasmäärä kerralla ja veronmaksaja kiittäisi ja taksiyrittäjät kiroilisivat. Kävelykykyisiä potilaita jo sentään kuskataan tilataksilla isompi lössi kerralla.