Haavoittuneen taistelija kulku hoitoon - Keskustelua evakuointiketjusta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Deeiii
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Fig3cblog-1484146151966.jpg


A graphene health sensor that goes on the skin like a temporary tattoo takes measurements with the same precision as bulky medical equipment. The graphene tattoos, presented in December at the International Electron Devices Meeting in San Francisco, are the thinnest epidermal electronics ever made. They can measure electrical signals from the heart, muscles, and brain, as well as skin temperature and hydration.

Researchers at the University of Texas at Austin who are developing the sensors hope to develop them for consumer cosmetic use. They also hope the ultrathin sensors will provide a more comfortable replacement for existing medical equipment.
http://spectrum.ieee.org/nanoclast/semiconductors/nanotechnology/graphene-temporary-tattoo
 
Piti vähän aikaa haeskella sopivaa ketjua. :)

Toveria ei jätetä – muurahaislaji yllätti kantamalla haavoittuneet kotiin
Termiittien kimppuun käyvät matabelemuurahaiset haavoittuvat usein itsekin, mutta hätäkutsu hälyttää pelastajat paikalle.

Hyönteiset
13.4.2017 klo 20:21 http://yle.fi/uutiset/3-9565004?origin=rss
13-3-9564996.jpg

Matabelemuurahainen kantaa loukkaantunutta toveriaan takaisin pesään.Erik Frank
13-3-5612056.jpg

Anniina Wallius

Würzburgin yliopiston(siirryt toiseen palveluun) tutkimuskohteena olivat matabelemuurahaiset, jotka ovat yleisiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Ne järjestäytyvät 2–4 kertaa päivässä satojen yksilöiden rivistöiksi ja marssivat metsästämään termiittejä, joiden olinpaikan pieni etujoukko on käynyt selvittämässä. Isot yksilöt rikkovat termiittien keon ja pienet nappaavat sen yllätetyt asukit.

SOS-viesti feromoneilla
Usein ryöstöretki kuitenkin puhkeaa taisteluksi, jossa on vastassa vahvaleukaisia termiittisotilaita. Ne pystyvät repimään hyökkääjältä raajan, tuntosarven tai vaikka koko pään.

Niillä on myös toinen taistelutaktiikka: termiitti voi heittäytyä muurahaisen reppuselkään ja hidastaa tätä niin, että tämä jää jälkeen muusta rintamasta. Silloin suurena uhkana on joutua taistelua tarkkailleiden hämähäkkien saaliiksi.

Haavoittuneella tai muista eroon joutuneella on kuitenkin keino lähettää hätäviesti ja saada apua. Matabelemuurahainen kykenee erittämään leuoistaan kemiallista yhdistettä, jonka tutkijat totesivat feromoneiksi, viestiaineeksi.

Uhrien hylkääminen pienentäisi pesää tuntuvasti.

Feromonit laukaisevat yhteisön muissa jäsenissä pelastamisvietin, ja pelastusasentoon käpertynyt hädänalainen käydään noutamassa kotiin toipumaan. Yksi kantaa uhria, toiset häätävät siinä ehkä vielä roikkuvat termiitit.

Matkaa pesään saattaa olla kymmeniä metrejä. Kantaja ja kannettava ovat vain parin sentin mittaisia.

Haavoittuneet palaavat pian riviin
Tutkijat havaitsivat, että haavoittunut muurahainen oli lähes aina valmis osallistumaan uuteen hyökkäykseen jo vuorokauden päästä.

Raajojen menettäminen ei tunnu haittaavan, vaan otus sopeuttaa liikkumistyyliään ja juoksee pian jokseenkin yhtä lujaa kuin muutkin.

Haavoittuneen auttaminen ei johdu sydämen hyvyydestä tai sankariluonteesta, vaan yhteisön edusta, sanoo tutkimusta johtanut entomologi Erik Frank.

Tutkimuksessa laskettiin, että matabelemuurahaisten yhteisöt olisivat miltei kolmanneksen pienempiä, jos haavoittuneet jätettäisiin oman onnensa nojaan.

Tutkimus on julkaistu Science Advances(siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.
 
En tiedä kuinka paljon helpompi, mutta aikaa se antaa potilaalle.

Tuo antaisi mahdollisuuden " ohittaa" keuhkot.
Esim. sydämenvajaatoiminnassa, hengitystie palovammoissa, ilmatie esteissä ja monissa muissa jutuissa.
Se mitä jutussa ei mainittu, miten hoidetaan hiilidioksiidin poisto elimistöstä? Miten vaikuttaisi hapen ja hiilidioksiidin suhteisiin ja osapaineisiin. Ihan niin helposti ei ongelmaa ratkaista, että vain lisätään vain happea.
 
Jos keuhkot ei toimi taikka on palaneet niin tuskin mitenkään.

Pitää olla vastaavasti joku hiilidioksidia sitova aine. Sitten ruiskutellaan vuorotellen.

Tai sitten käyttää jompaa kumpaa näistä:

Lifebridge B2T -sydänkeuhkokone, paino 20 kg

l1.jpg



Novalung iLA -kaasunvaihtopaneeli

iLA-Membrane-Ventilator-with-CRRT-Connector.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Sydänkeuhkokoneet eivät ole varsinaisesti alaani, mutta nykyisin käytössä olevat vaativat melkoisen valmisteluajan, muistaakseni 30 min.
Puhumattakaan, ettei sellaisen kytkeminen onnistu ihan joka jampalta.

Kaasunvaihtopaneli on tuntematon laite, mutta epäilisin että sekin vaatii asiaan perehtyneen kirurgin asentamaan sen.
 
Sydänkeuhkokoneet eivät ole varsinaisesti alaani, mutta nykyisin käytössä olevat vaativat melkoisen valmisteluajan, muistaakseni 30 min.
Puhumattakaan, ettei sellaisen kytkeminen onnistu ihan joka jampalta.

Kaasunvaihtopaneli on tuntematon laite, mutta epäilisin että sekin vaatii asiaan perehtyneen kirurgin asentamaan sen.

En tunne itsekään, mutta varmaan noissa molemmissa on se sama haaste, eli että pitää asentaa kookkaaseen valtimoon jotta saa maksimaalisen verenkierron laitteen läpi. Tai sitten pitää olla useampi kiinni pienemmissä suonissa.

Periaate noissa lie suunnilleen että jonkinlainen goretex-kalvo pitää nesteen sisällä mutta sallii kaasunvaihdon pinnan läpi. Haasteena toki saada riittävästi pinta-alaa, sitten.
 
Onhan tuosta videon julkaisusta jo hetki mutta varmaan suurinpiirtein noin menee?, itselleni ajankohtainen asia kun olen menossa ensimmäiselle MPK:n kurssille Taistelupelastaja, itse tosin en ole pahemmin edes saanut mitään ensiapu koulutusta mutta hyvähän nuo taidot on oppia, ja tänä päivänä muutenkin ei tiedä jos jossain liikkuu että missä räjähtää pommi tai muuten jokin terrori teko tapahtuu niin osaa edes jotenkin jotain auttaa jos itse on tapahtuma paikalla.

 
Tuli mieleen tuosta nestemäisestä hapesta, että onko sillä mahdollista saada aikaan tila missä veressä on niin paljon enemmän happea että hiilidioksidi ei muodostu ongelmaksi (saturaatiotila). Mutta ajan mittaan, jos potilasta ei saada ventilaattoriin kiinni taikka sen keuhkoja muuten toimimaan, niin tulee isoja ongelmia pelastamisen suhteen. Kuitenkin isoin ongelma tässä on että tuolla hapella pystyy myös pitkittämään tuskatilaa ja harvemmalla ensihoitajalla on nukuttajan papereita. Morphiinilla on rajansa. Itse sen olen muutamaan kertaan omin silmin todistanut ja ptsd rajoittaa näidän asioiden ajattelemista.
 
Tuli mieleen tuosta nestemäisestä hapesta, että onko sillä mahdollista saada aikaan tila missä veressä on niin paljon enemmän happea että hiilidioksidi ei muodostu ongelmaksi (saturaatiotila). Mutta ajan mittaan, jos potilasta ei saada ventilaattoriin kiinni taikka sen keuhkoja muuten toimimaan, niin tulee isoja ongelmia pelastamisen suhteen. Kuitenkin isoin ongelma tässä on että tuolla hapella pystyy myös pitkittämään tuskatilaa ja harvemmalla ensihoitajalla on nukuttajan papereita. Morphiinilla on rajansa. Itse sen olen muutamaan kertaan omin silmin todistanut ja ptsd rajoittaa näidän asioiden ajattelemista.

Nykyisin ollaan taas tilanteessa jossa ensihoitaja ei juuri nukuttele potilaita kentällä, mutta ei mikään mahdottomuus ole. Siihen liittyy riskejä, mutta niin liittyy kaikkeen.
Morfiinille on vaihtoehtonsa, esim Ketamin jota esim jenkit käyttävät yhtenä vaihtoehtona ja jota on meilläkin ensihoitojärjestelmällä rajoitetusti.

En osaa sanoa tuoko poistumaton hiilidioksiidi ongelmia, jos potilaan ei tarvitse hengittää (happi saadaan muuten), mutta se saattaa aiheutaa. Mitä tulee tuskatilan pitkittämiseen, kipuja hoidetaan lääkkeillä, tai kuten valitettavan usein Suomessa, ei hoideta ja kolmantena vaihtoehtona sitten jättää hoitamatta kokonaan. Viimeiseen vaihtoehtoon on tietysti joskus perusteensa, mutta silloinkin se hyvä kipulääkitys on tarpeen. Etiikkani kuitenkin sotii potilaan tukehduttamista vastaan, eli kivunhoito happea "säätelemällä" on turhan kivikautinen hoitomuoto.

PS. voi olla että tajusin viestisi väärin.
 
Etiikkani kuitenkin sotii potilaan tukehduttamista vastaan, eli kivunhoito happea "säätelemällä" on turhan kivikautinen hoitomuoto.

En tarkoittanut että potilasta pitäisi tukehduttaa, vaan sitä että sitä tuskatilaa voi pitkittää.

Morfiinille on vaihtoehtonsa, esim Ketamin jota esim jenkit käyttävät yhtenä vaihtoehtona ja jota on meilläkin ensihoitojärjestelmällä rajoitetusti.

Kaikilla lääkkeillä on rajansa ja kaikki ihmiset eivät ole veistetty samasta puusta. Olen nähnyt potilaita jotka ottavat kipulääkkeitä kuin ne olisivat karkkeja ja mitään ei tapahdu. Se mikä tappaisi (OCD) normaali ihmisen, ei saanut edes heitä edes tolaltaan.
 
Tuli mieleen tuosta nestemäisestä hapesta, että onko sillä mahdollista saada aikaan tila missä veressä on niin paljon enemmän happea että hiilidioksidi ei muodostu ongelmaksi (saturaatiotila). Mutta ajan mittaan, jos potilasta ei saada ventilaattoriin kiinni taikka sen keuhkoja muuten toimimaan, niin tulee isoja ongelmia pelastamisen suhteen. Kuitenkin isoin ongelma tässä on että tuolla hapella pystyy myös pitkittämään tuskatilaa ja harvemmalla ensihoitajalla on nukuttajan papereita. Morphiinilla on rajansa. Itse sen olen muutamaan kertaan omin silmin todistanut ja ptsd rajoittaa näidän asioiden ajattelemista.
Veren happisaturaatio on normaalitilassa lähellä 100%:a, joten nestemäisellä hapella ei ihmeitä tehdä sille, etenkään, jos veri ei kierrä.
Isompi vaikutus olisi veren happamuuden vähentämisellä, sillä se rajoittaa aineenvaihduntaa enemmän kuin hapen osapaine veressä ja mahdollistaa edes maitohappokäymisen jatkumisen energiantuotantomenetelmänä (joka ei kylläkään ole riittävä: sokerimolekyylistä saadaan vain noin 1/15 energiasta, jos joudutaan anaerobiseen energianttuotantoon), ja myös johonkin asti hiilidioksidin poistamisen solusta. Veri sietää hiilidioksidia niin kauan, kun se voidaan puskuroida emäksiin niin, että pH ei laske juurikaan.

Hyvin hoidettu PPE muuten ylläpitää sydänpysähdyksenkin saaneen potilaan selviytymismahdollisuuksia yllättävän hyvin, jatkuva PPE saa aikaan jopa 30% verenpaineen ja siten ylläpitää verenkiertoa ja myös siten kaasujenvaihtoa keuhkoissa. Painelu on tuon paineen ylläpitämiseksi nimenomaan se tärkein asia, suusta suuhun -hengitys vain toissijaista, koska keuhkoissa on yhä ilmaa useimmissa tapauksissa.

En osaa sanoa tuoko poistumaton hiilidioksiidi ongelmia, jos potilaan ei tarvitse hengittää (happi saadaan muuten), mutta se saattaa aiheutaa.
Kyllä aiheuttaa, sillä hiilidioksidi estää maitohapon ja lisähiilidioksidin siirtymistä soluista vereen, ja hiilidioksidista aiheutuva veren happamoituminen heikentää veren kykyä kuljettaa happea. Esimerkiksi metanolinkin sokeuttava vaikutus johtuu siitä syntyvästä muurahaishaposta (toisin kuin luullaan, formaldehydi ei ole se sokeuttava aine), joka laskee veren pH:ta ja siten aiheuttaa hapenpuutteen veressä, joka taas aiheuttaa silmän hermo- ja aistinsolujen energia-aineenvaihdunnan romahduksen ja solutuhon.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olisin kiinnostunut "keinoverestä" mm. onnettomuus- ja väkivaltauhrien kohdalla. Veri on nykyisellään niukkuushyödyke eikä sitä edes ole käytettävissä juurikaan sairaaloiden ulkopuolella siviilissä, mutta keinotekoista korviketta voisi (hinnan salliessa) olla jokaisessa ambulanssissa litratolkulla. Nesteitä toki on nykyiselläänkin, mutta ne eivät happea kuljeta ja lisäksi hankaloittavat verenvuotojen tyrehdyttämistä.

En tarkoittanut että potilasta pitäisi tukehduttaa, vaan sitä että sitä tuskatilaa voi pitkittää.

Tuskatilan pitkittämisestä ei muodostune eettistä ongelmaa, jos se lisää selviytymistodennäköisyyttä edes rahtusen.
 
Itse olisin kiinnostunut "keinoverestä" mm. onnettomuus- ja väkivaltauhrien kohdalla. Veri on nykyisellään niukkuushyödyke eikä sitä edes ole käytettävissä juurikaan sairaaloiden ulkopuolella siviilissä, mutta keinotekoista korviketta voisi (hinnan salliessa) olla jokaisessa ambulanssissa litratolkulla. Nesteitä toki on nykyiselläänkin, mutta ne eivät happea kuljeta ja lisäksi hankaloittavat verenvuotojen tyrehdyttämistä.



Tuskatilan pitkittämisestä ei muodostune eettistä ongelmaa, jos se lisää selviytymistodennäköisyyttä edes rahtusen.

Keinoverta on tutkittu jo kauan, mutta valmista ei ole syntynyt, vielä. Rahaakin on ollut, mutta ongelma on osoittautunut erityisen hankalaksi.
 
Tuo antaisi mahdollisuuden " ohittaa" keuhkot.
Esim. sydämenvajaatoiminnassa, hengitystie palovammoissa, ilmatie esteissä ja monissa muissa jutuissa.
Se mitä jutussa ei mainittu, miten hoidetaan hiilidioksiidin poisto elimistöstä? Miten vaikuttaisi hapen ja hiilidioksiidin suhteisiin ja osapaineisiin. Ihan niin helposti ei ongelmaa ratkaista, että vain lisätään vain happea.

Touché!

Juuri kuten kollega kertoo, ei sen keinohapen tuuttaaminen sinne elimistöön muodossa tai toisessa auta, jos hiilidioksidia ei saada ulos. Paskana olevat keuhkot eivät palkeena toimi tai toimivat huonosti ja se siitä. Game over. Tämänhetkisessä tilanteessa mitään sydän-keuhko koneita on turha toivoa prikaatitason lääkintähuoltopaikkaa alemmaksi. Huonokuntoinen haavoittunut joka sellaista tarvitsisi, tuskin edes selviytyisi edes sinne saakka.
 
Veren happisaturaatio on normaalitilassa lähellä 100%:a, joten nestemäisellä hapella ei ihmeitä tehdä sille, etenkään, jos veri ei kierrä.
...

Kyllä aiheuttaa, sillä hiilidioksidi estää maitohapon ja lisähiilidioksidin siirtymistä soluista vereen, ja hiilidioksidista aiheutuva veren happamoituminen heikentää veren kykyä kuljettaa happea.

Happisaturaatiota ei kannata tuijottaa kovin yksisilmäisesti, koska se kertoo ainostaan sen, kuinka moni punasolu kantaa mukanaan kaasumolekyyliä, happea tai häkää. 96-100% SatO2 ei auta, jos a) verivolyymi on laskenut reippaasti esimerkiksi massiivivuodon vuoksi eli kuljetuskapasiteetti ei riitä b) HB on matala, vaikka 30 g/L luokkaa eli saturaatio on korkea mutta mitäs sillä kun niitä punasoluja on niin vähän.

Aina periaatteessa kannattaa nesteyttää hypovoleemista potilasta permissiivisen hypotension eli hyväksyttävästi matalan verenpaineen taktiikalla, koska punasolujen lisäksi hieman happea saadaan imeytettyä plasmaan. Toimii siis kohdossa a) ja b). Ja hiilarin happamoiva vaikutus, tuottaa paljon erilaisia ongelmia, mm. rytmihäiriöitä ja veren hyytymisjärjestelmän häiriöitä.

Parasta kentällä tehtävää hypovolemian ja kaasujenvaihdon hoitoa on hypovolemian ehkäisy. Siksi koska se on tietyissä rajoissa yksinkertaista ja tehokasta. Muut temput ja kikat tulevat kaukana perässä.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Keinoverta on tutkittu jo kauan, mutta valmista ei ole syntynyt, vielä. Rahaakin on ollut, mutta ongelma on osoittautunut erityisen hankalaksi.

No, kaikkien "varaosien" kehittäminen ihmiselle on osoittautunut aika hankalaksi. :)

Mutta olin aika hämmästynyt lukiessani Wikistä, kuinka pitkällä ollaan. Konsepti toimii jo käytännössä, mutta hieman lisääntyneistä riskeistä suhteessa aitoon tavaraan ollaan liian huolissaan, IMHO. Ei tässä nyt aitoa tavaraa olla korvaamassakaan, ainakaan alkuun, vaan ennemmin pitäisi nähdä laajemmasta "veren" saatavuudesta syntyvät hyödyt.

https://en.wikipedia.org/wiki/Blood_substitute#Current_therapeutics
 
Back
Top