Haavoittuneen taistelija kulku hoitoon - Keskustelua evakuointiketjusta.

[Ukkonen]

Kompania tasolla vaatimus voisi olla lämmin tila jossa on hyvä valo. Kontti on ehkä liikkuvuudeltaan ja kooltaan liian iso komppania tasalle. Myöhemmälle tasolle sitten taas kylläkin. Kontin maastoliikkuvuudesta uskallan olla eri mieltä.

Ensihoidosta taas olen sitä mieltä ettei kuljetuskuntoon laitto ole mitään suurta taidetta tuollaisessa tilanteessa. Korjaava hoito on se mihin pitäisi päästä, kokemus on osoittanut, ettei "stay and play" tuota vammapotilailla hyviä tuloksia, kuin muutamien toimenpiteiden hengitystä turvaavien toimenpiteiden osalta.

Niiden komppania tasolla työsketelevien lääkäreiden temppu valikoimassa traumapotilaan hoitoon on pleuradreenin laitto, ehkä intubointi, tai kirurginen ilmatie.
Loput ovat sellaista hoitaja koulutuksella tehtäviä juttuja.
Se kuinka moni lääkäreistä jotka noissa paikoissa palvelevat on kokenut dreenin laittaja, tai nukuttaja on toinen kysymys. Tietysti kokemusta kyllä varmasti kertyy.

Ajattelin konttia nimeen omaan laakintaryhmalle komppanian tasolla.
Muistaakseni jalkautunut komppania siirtyy taistellen kolmen kilometrin tuntivauhtia, tuo vastaa lahinna alueellisten joukkujen hajautettuataistelutapaa. Runkoja tayteen lastattu metsatraktori pysyy helposti tuossa rytmissa mukana ja kontti on runkoja paljon kevyempi taakka.
Kontin kokoa tulisi ajatella tarpeen mukaisesti. Esim: pituus ei saisi ylittaa yleisesti ottaen standardin perakarryn pituutta. Korkeudesta olisi ehka karsittava 50cm pois. Tuo laskisi samalla kontin perushintaa kun ei tarvita kahta ilmastointilaitetta ja vuorattava sisa pinta-ala pienenee. Korkeuden pudottamisesta tulisi hieman tyokuluja mutta eihan tuo ole kun paivan homma yhdelle miehella. Ryhmalle laverit sisaan niin ei olisi ulkoisia majoitus ongelmia, tuolloin paasisi huoltokin vahemalla ja siirrot nopeutuisivat.

Eihan tuossa ole periaatteessa muusta kysymys kun lammitetysta tilasta jonka keskella on tarkoituksenmukainen hoitopoyta jolle asianmukainen valaistus seka kaden ulottuvilla oleva hoitovarustus, juuri se mita tarvitaan.

Lahden siita pisteesta etta tavoite "golden hour" ei tule toteutumaan. Siksi hengitysteiden turvaamisen lisaksi panostaisin kykyyn korvata verenhukkaa EHP tasolla ja kykyyn antaa happiterapiaa koko evakuointi ketjun lapi. Tuollaiset happilaitteet eivat tanapaivana maksa juuri mitaan ja niita saa 12V virrallakin tomivina.

 

[RPG83]

Otanpa vielä kantaa tähän komppanian lääkintähuollon kustannuspuoleen:

Sisu A2045 maksaa palttiarallaa 150 000 euroa. Panssaroituna (hytti ja kriittiset osat) hinta nousee luultavasti lähemmäksi 200 000 euroa. Sirpalesuojattu (laajennettava?) hoitokontti siihen päälle, minimikustannus lienee 150 000 euroa. Sitten se panssaroitu evakuointiajoneuvo, minimissään luultavasti 150 000 euroa, ja pitäisin kimmo.j:n antamia kuljetusmääriä optimistisina ("neljä paaripotilasta ja yksi istuva, tai kaksi paareilla ja neljä-viisi istuvaa."). Kaksi paareilla ja kaksi istuvaa lienee aika lailla maksimi, jos taakse laitetaan kahdet paarit päällekkäin ja lämäri ja lievästi haavoittunut istumaan. Hytissä kulkisi kuski ja toinen lievästi haavoittunut. Periaatteessa neljät paarit saa ängettyä sisään, mutta silloin lienee paha tehdä mitään hoitotoimenpiteitä, edes kiristyssiteen tiukennusta tai tipan laittoa. Ja jos matka-aika komppanian hoitokontille on 10 tai 15 minuuttia, olisi hyvä voida tehdä jotakin matkallakin.

Bundeswehrin G-mersuun rakennettu ambulanssi 1990-luvulta.

Puhutaan siis yhteensä n. 500 000 euron hankinnasta per komppania. Ei paha, mutta verratkaa tuon lääkintämateriaalin arvoa siihen kalustoon, jota alueellisten joukkojen komppanialla on tällä hetkellä. Yksittäisen komppanian varustus ei ole ongelma. Ongelma on siinä, että meillä on operatiivisia ja alueellisia joukkoja n. 10 prikaatia. Lasketaan 10 komppaniaa per prikaati, jolloin täytyy varustaa 100 komppaniaa. Se maksaa 50 miljoonaa euroa.

Ei sillä, tuo investointi epäilemättä maksaisi sodan tullessa itsensä takaisin taloudellisessa mielessä pienemmän ruumisluvun myötä, mutta maksaako se itsensä takaisin puolustuskyvyssä? Parantaako tuo lisä lääkintähuoltoon puolustuskykyämme enemmän kuin saman rahan sijoittaminen vaikkapa panssarintorjuntaohjuksiin tai suojattuihin ajoneuvoihin joukoille? 50 miljoonaa euroa kun riittäisi vastaavasti esim. 250:n panssaroidun ajoneuvon hankintaan joukoille. Samalla rahalla saisi myös esim. 25 000 kpl luotiliivejä, kypäriä, suojalaseja ja IFAK:tejä. Viiden prikaatin ukoille siis suht täydellinen henkilökohtainen suoja- ja lääkintävarustus. Mutta en sano viimeistä sanaa, mikä olisi fiksuin käyttötapa tuolle rahalle.

 

[pekkago]

happilaitteet eivat tanapaivana maksa juuri mitaan ja niita saa 12V virrallakin tomivina.

Happilaitteet? Mitä tarkoitat? Kenttälääkinnässä lääkehappea voidaan tuottaa kiinteissä hoitopisteissä ns. happirikastimilla. Happirikastin on sähköllä toimiva laite (kulutus 390 W), joka rikastaa huoneilmasta happea happiletkuun ja siitä edelleen potilaalle. Happirikastinhoitoa käytetään usein ns. keuhkokroonikoilla kotona joilla on jatkuva lisähapen tarve. Happirikastin tarvitsee siis sähköä toimiakseen. Happirikastimia käyttää esimerkiksi Punainen Risti omissa kenttäsairaaloissaan. Toinen tapa antaa lääkkeelistä happea kenttälääkinnässä on käyttää happipulloissa kuljetettavaa happea. Nämä pullot täytetään tehtaassa ja toimitetaan jaetaan sieltä tarvitsijoille eli terveydenhuollon eri yksiköille. Tilavuudeltaan 5 litran lääkehappipullo täytenä (200 baaria) sisältää 1000 litraa happea. Jos happea menee esim. 15 l/min, kestää tuo 5 litran happipullo täytenä 66 minuuttia. Kriisitilanteissa pullojen täydennys voi olla ongelma. Tosin Suomessa happipulloja on riittävästi puolutustusvoimienkin tarpeisiin. Evakuointisairaalasta voi täydet pullot tulla evakuoinnin paluukuljetuksena käyttäjille.

 

[Ukkonen]

Happilaitteet? Mitä tarkoitat? Kenttälääkinnässä lääkehappea voidaan tuottaa kiinteissä hoitopisteissä ns. happirikastimilla. Happirikastin on sähköllä toimiva laite (kulutus 390 W), joka rikastaa huoneilmasta happea happiletkuun ja siitä edelleen potilaalle. Happirikastinhoitoa käytetään usein ns. keuhkokroonikoilla kotona joilla on jatkuva lisähapen tarve. Happirikastin tarvitsee siis sähköä toimiakseen. Happirikastimia käyttää esimerkiksi Punainen Risti omissa kenttäsairaaloissaan. Toinen tapa antaa lääkkeelistä happea kenttälääkinnässä on käyttää happipulloissa kuljetettavaa happea. Nämä pullot täytetään tehtaassa ja toimitetaan jaetaan sieltä tarvitsijoille eli terveydenhuollon eri yksiköille. Tilavuudeltaan 5 litran lääkehappipullo täytenä (200 baaria) sisältää 1000 litraa happea. Jos happea menee esim. 15 l/min, kestää tuo 5 litran happipullo täytenä 66 minuuttia. Kriisitilanteissa pullojen täydennys voi olla ongelma. Tosin Suomessa happipulloja on riittävästi puolutustusvoimienkin tarpeisiin. Evakuointisairaalasta voi täydet pullot tulla evakuoinnin paluukuljetuksena käyttäjille.

No tuossa melkein jo vastasit kysymykseen. Markkinoilta loytyy noita happirikastimia jotka toimivat seka verkkovirralla, etta 12V virralla. Laitteiden ensi hinnat pyorivat 2000 dollarin tienoilla. 3000 dollarilla saa jo hyvan laitteen.

5l pulloista puheen ollen. Ymmarsin kylla etta ilmaisit tuon 15l/min = 66min vain esimerkiksi. Antamalla 12l x 30 min ja sitten 8l/min tuo pullo riittaa lahes 2 tunniksi.

Laakehappea kyetaan tuottamaan varsin yksinkertaisesti kenttaolosuhteissa myos kemikaalien valityksella ja kuka tahansa taistelupelastajista kykenee tuon suorittamaan yhden oppitunnin jalkeen.

En nyt lahde vaittelemaan minkalaisilla laitteilla meidan kannattaisi saada homma pelaamaan enka ole ruikuttamassa etta pitaisi ostaa sita tai tata. Jos muuta ei ole tarjolla niin tehdaan se mika voidaan vaikka se olisi tehtava kynttilan valossa kannonnokassa istuen sadeviitan suojassa tai poteron pohjalla otsalampun valossa ja tarpeen niin vaatiessa kannetaan haavoittuneet miesvoimin metsien halki.

Olemme keskustelemassa kuinka asiaa voisi yksinkertaisin menetelmin kehittaa. Joku sanoi ettei jarjestalma saisi maksaa kymmenia miljoonia. Mina annoin oman nakemykseni halvasta kontti muotoisesta EH paikasta. ""traktorin kuski" ilmaisi etta tuo on tuollaisena liian pitka maastossa liikkumaan. Ok, tehdaan pienempi.
Paremmin laakintaan perehtynyt ilmaisi etta kun ovet avataan niin kontti kylmenee nopeasti jonka jalkeen sen uudelleen lampenemiseen menee aikaa. Siis tarvitsemme tuulikaapin...
Evakuointiin tarkoitettu neljalle makaavalla ja kahdelle istuvalle tarkoitettu kontti voisi olla paljon yksinkertaisempi. Ilmastoinnin seka valaisun lisaksi Asettaisin tuohon nuo hapenrikastimet eli yksi laakintamies rinkkoineen kykenisi huolehtimaan haavoittuneesta evakuoinnin aikana ja pitaisin tarkeana etta laakintamiehella olisi kuskiin puhe yhteys sen varalta etta .

Ajoneuvon maastokulkuisuus on A ja O. Parempi menna hitaammin mutta varmemmin ilmasuojassa metsien kautta kun nopeasti maanteita Pitkin ja joutua odottamaan etta vihollisen tykiston hairinta alueella lakkaisi. Kun mainitsen hitaammin, se ei valttamatta tarkoita hitaasti ja on otettava huomioon etta haavoittuneet ovat jo saaneet tarvittavan ensihoidon ja evakuoinnin aikana heilla annetaan happea taukoamatta. Eli mahdollisimman korkealuokkaista hoitoa rasittaen mahdollisimman vahan taistelevia joukkoja seka muuta huoltoa.

 

[Iso-Mursu]

Otanpa vielä kantaa tähän komppanian lääkintähuollon kustannuspuoleen:

Sisu A2045 maksaa palttiarallaa 150 000 euroa. Panssaroituna (hytti ja kriittiset osat) hinta nousee luultavasti lähemmäksi 200 000 euroa. Sirpalesuojattu (laajennettava?) hoitokontti siihen päälle, minimikustannus lienee 150 000 euroa. Sitten se panssaroitu evakuointiajoneuvo, minimissään luultavasti 150 000 euroa, ja pitäisin kimmo.j:n antamia kuljetusmääriä optimistisina ("neljä paaripotilasta ja yksi istuva, tai kaksi paareilla ja neljä-viisi istuvaa."). Kaksi paareilla ja kaksi istuvaa lienee aika lailla maksimi, jos taakse laitetaan kahdet paarit päällekkäin ja lämäri ja lievästi haavoittunut istumaan. Hytissä kulkisi kuski ja toinen lievästi haavoittunut. Periaatteessa neljät paarit saa ängettyä sisään, mutta silloin lienee paha tehdä mitään hoitotoimenpiteitä, edes kiristyssiteen tiukennusta tai tipan laittoa. Ja jos matka-aika komppanian hoitokontille on 10 tai 15 minuuttia, olisi hyvä voida tehdä jotakin matkallakin.

Bundeswehrin G-mersuun rakennettu ambulanssi 1990-luvulta.

Puhutaan siis yhteensä n. 500 000 euron hankinnasta per komppania. Ei paha, mutta verratkaa tuon lääkintämateriaalin arvoa siihen kalustoon, jota alueellisten joukkojen komppanialla on tällä hetkellä. Yksittäisen komppanian varustus ei ole ongelma. Ongelma on siinä, että meillä on operatiivisia ja alueellisia joukkoja n. 10 prikaatia. Lasketaan 10 komppaniaa per prikaati, jolloin täytyy varustaa 100 komppaniaa. Se maksaa 50 miljoonaa euroa.

Ei sillä, tuo investointi epäilemättä maksaisi sodan tullessa itsensä takaisin taloudellisessa mielessä pienemmän ruumisluvun myötä, mutta maksaako se itsensä takaisin puolustuskyvyssä? Parantaako tuo lisä lääkintähuoltoon puolustuskykyämme enemmän kuin saman rahan sijoittaminen vaikkapa panssarintorjuntaohjuksiin tai suojattuihin ajoneuvoihin joukoille? 50 miljoonaa euroa kun riittäisi vastaavasti esim. 250:n panssaroidun ajoneuvon hankintaan joukoille. Samalla rahalla saisi myös esim. 25 000 kpl luotiliivejä, kypäriä, suojalaseja ja IFAK:tejä. Viiden prikaatin ukoille siis suht täydellinen henkilökohtainen suoja- ja lääkintävarustus. Mutta en sano viimeistä sanaa, mikä olisi fiksuin käyttötapa tuolle rahalle.

Ehkä julmaa sanoa näin lämärinä, mutta vaikka rahaa olisikin niin en oikein uskoisi tuollaisiin ambulansseihin sotiessamme.

Tärkeintä olisi komppanian tasolla että katotaan että kaveri hengittää, suuret verenvuodot on edes tukittu ja paketti matkaan kun tilanne sallii. Ei siellä kukaan kerkiä katella jossain komppania-pataljoona tasolla kuljetuksessa että mikä hätä Reijolla on nyt.

Jos rahaa pitäisi varata johonkin niin vaikka kasaan maastureita joista jo rauhan aikana penkit pois ja tilaa makaavalle potilaalle. Pari per 1-lähdön komppania ja muille ottoajoneuvoina.

Tai sitten mönkijä.

 

[Ukkonen]

Otanpa vielä kantaa tähän komppanian lääkintähuollon kustannuspuoleen:

Sisu A2045 maksaa palttiarallaa 150 000 euroa. Panssaroituna (hytti ja kriittiset osat) hinta nousee luultavasti lähemmäksi 200 000 euroa. Sirpalesuojattu (laajennettava?) hoitokontti siihen päälle, minimikustannus lienee 150 000 euroa. Sitten se panssaroitu evakuointiajoneuvo, minimissään luultavasti 150 000 euroa, ja pitäisin kimmo.j:n antamia kuljetusmääriä optimistisina ("neljä paaripotilasta ja yksi istuva, tai kaksi paareilla ja neljä-viisi istuvaa."). Kaksi paareilla ja kaksi istuvaa lienee aika lailla maksimi, jos taakse laitetaan kahdet paarit päällekkäin ja lämäri ja lievästi haavoittunut istumaan. Hytissä kulkisi kuski ja toinen lievästi haavoittunut. Periaatteessa neljät paarit saa ängettyä sisään, mutta silloin lienee paha tehdä mitään hoitotoimenpiteitä, edes kiristyssiteen tiukennusta tai tipan laittoa. Ja jos matka-aika komppanian hoitokontille on 10 tai 15 minuuttia, olisi hyvä voida tehdä jotakin matkallakin.

Bundeswehrin G-mersuun rakennettu ambulanssi 1990-luvulta.

Puhutaan siis yhteensä n. 500 000 euron hankinnasta per komppania. Ei paha, mutta verratkaa tuon lääkintämateriaalin arvoa siihen kalustoon, jota alueellisten joukkojen komppanialla on tällä hetkellä. Yksittäisen komppanian varustus ei ole ongelma. Ongelma on siinä, että meillä on operatiivisia ja alueellisia joukkoja n. 10 prikaatia. Lasketaan 10 komppaniaa per prikaati, jolloin täytyy varustaa 100 komppaniaa. Se maksaa 50 miljoonaa euroa.

Ei sillä, tuo investointi epäilemättä maksaisi sodan tullessa itsensä takaisin taloudellisessa mielessä pienemmän ruumisluvun myötä, mutta maksaako se itsensä takaisin puolustuskyvyssä? Parantaako tuo lisä lääkintähuoltoon puolustuskykyämme enemmän kuin saman rahan sijoittaminen vaikkapa panssarintorjuntaohjuksiin tai suojattuihin ajoneuvoihin joukoille? 50 miljoonaa euroa kun riittäisi vastaavasti esim. 250:n panssaroidun ajoneuvon hankintaan joukoille. Samalla rahalla saisi myös esim. 25 000 kpl luotiliivejä, kypäriä, suojalaseja ja IFAK:tejä. Viiden prikaatin ukoille siis suht täydellinen henkilökohtainen suoja- ja lääkintävarustus. Mutta en sano viimeistä sanaa, mikä olisi fiksuin käyttötapa tuolle rahalle.

Mikali minulla olisi valta ja raha hankkisin tuollaisia laitteita tai vastaavia valittomasti enka hakisi toisenlaisia halvempia vaihtoehtoja konteista tai muista. Ilmaisemani 100 000 EH konttien ja 50 000 evakuointi konttien hinnat olen tarkoituksella laskenut ylakanttiin. 10 miljoonalla saisi hoitokontin ja kaksi evakuointi konttia varusteineen 50 komppanialle. Traktorin perakarryyn sopivat kontit antaisivat minulle paremman maastossa kulkukelpoisuuden ja ilmasuojan kun tieverkostoon sitoutunut ajoneuvo.

Mielestani ajoneuvo ei ole se ratkaiseva tekija vaan se etta komppania tason ensihoitoa kyetaan antamaan mahdollisimman lahella taistelualuetta ja se etta haavoittunut kyetaan kayda hakemassa mahdollisimman lahelta haavoittumis paikkaa.

 

[RPG83]

Mikali minulla olisi valta ja raha hankkisin tuollaisia laitteita tai vastaavia valittomasti enka hakisi toisenlaisia halvempia vaihtoehtoja konteista tai muista. Ilmaisemani 100 000 EH konttien ja 50 000 evakuointi konttien hinnat olen tarkoituksella laskenut ylakanttiin. 10 miljoonalla saisi hoitokontin ja kaksi evakuointi konttia varusteineen 50 komppanialle. Traktorin perakarryyn sopivat kontit antaisivat minulle paremman maastossa kulkukelpoisuuden ja ilmasuojan kun tieverkostoon sitoutunut ajoneuvo.

Mielestani ajoneuvo ei ole se ratkaiseva tekija vaan se etta komppania tason ensihoitoa kyetaan antamaan mahdollisimman lahella taistelualuetta ja se etta haavoittunut kyetaan kayda hakemassa mahdollisimman lahelta haavoittumis paikkaa.

Ainakin kimmo.j kaipasi ymmärtääkseni panssaroitua evakuointiajoneuvoa, ja siinä tarvitaan myös panssaroitu alusta, ei vain panssaroitua kuljetustilaa. Muuten matka pysähtyy hyvin äkkiä siihen, kun kuorma-auton hyttiin tunkeutunut sirpale tappaa kuljettajan ja toinen repii polttoainetankkiin reiän. Ottoajoneuvo ei siis kelpaa panssaroidun kontin siirtämiseen, eli on ostettava myös panssaroitu kuorma-auto.

Yllä mainittu panssaroitu versio on tarpeen vähintään niille joukoille, jotka liikkuvat muutenkin panssaroiduin ajoneuvoin. Oikeastaan jopa otto-ajoneuvoilla liikkuville joukoille panssaroidusta versiosta olisi hyötyä, koska ajoneuvo vetää tulta puoleensa huomattavasti tehokkaammin kuin jalkautunut mies. Jos panssaroituun versioon (kontti + ajoneuvo) ei ole varaa, niin sitten on uskoakseni melkein parempi turvautua maastoautoihin. Joo, eihän se ihan kaikkialle mene, minne traktori menee, mutta riittävän moneen paikkaan ja silhuetti on huomattavasti pienempi kuin traktorilla ja kontilla. (Nythän ymmärtääkseni oli tarkoitus ajaa evakuointikontti hyvinkin lähelle (alle 300 metriä) etulinjaa, korjaa, jos olen väärässä)

Jos taas tyydytään pelkkiin (panssaroimattomiin) kontteihin, kuten olet käsittääkseni päätynyt, on sellaisella lähteminen etulinjaan mielestäni uhkarohkeaa. Yli kolme metriä korkea hökötys vetää varmasti tulta puoleensa, ja selviytymismahdollisuudet etulinjaan ja takaisin lienevät jokseenkin heikot.

 

[Ukkonen]

Ainakin kimmo.j kaipasi ymmärtääkseni panssaroitua evakuointiajoneuvoa, ja siinä tarvitaan myös panssaroitu alusta, ei vain panssaroitua kuljetustilaa. Muuten matka pysähtyy hyvin äkkiä siihen, kun kuorma-auton hyttiin tunkeutunut sirpale tappaa kuljettajan ja toinen repii polttoainetankkiin reiän. Ottoajoneuvo ei siis kelpaa panssaroidun kontin siirtämiseen, eli on ostettava myös panssaroitu kuorma-auto.

Yllä mainittu panssaroitu versio on tarpeen vähintään niille joukoille, jotka liikkuvat muutenkin panssaroiduin ajoneuvoin. Oikeastaan jopa otto-ajoneuvoilla liikkuville joukoille panssaroidusta versiosta olisi hyötyä, koska ajoneuvo vetää tulta puoleensa huomattavasti tehokkaammin kuin jalkautunut mies. Jos panssaroituun versioon (kontti + ajoneuvo) ei ole varaa, niin sitten on uskoakseni melkein parempi turvautua maastoautoihin. Joo, eihän se ihan kaikkialle mene, minne traktori menee, mutta riittävän moneen paikkaan ja silhuetti on huomattavasti pienempi kuin traktorilla ja kontilla. (Nythän ymmärtääkseni oli tarkoitus ajaa evakuointikontti hyvinkin lähelle (alle 300 metriä) etulinjaa, korjaa, jos olen väärässä)

Jos taas tyydytään pelkkiin (panssaroimattomiin) kontteihin, kuten olet käsittääkseni päätynyt, on sellaisella lähteminen etulinjaan mielestäni uhkarohkeaa. Yli kolme metriä korkea hökötys vetää varmasti tulta puoleensa, ja selviytymismahdollisuudet etulinjaan ja takaisin lienevät jokseenkin heikot.

Hajautetuntaistelutavan mukaisesti komppanialla on taistelualue jossa toimitaan partioittain, ryhmittain, joukkueittain tai yhtenaisesti komppanian voimalla. Perusperiaate lienee etta viholliselle tuotetaan tappioita, ei niinkaan etta tiettya maa-aluetta pyrittaisiin pitamaan hallussa vaikka nain tietyissa tehtavissa olisikin maaraaikaisesti tehtava. Yhdella tai kahdella evakuointiin varatulla ajoneuvolla ei ole mahdollista hakea haavoittuneita jokaisen partion/ryhman/joukkueen taistelualueilta. (27 partiota/ 9 ryhmaa/ 3 joukkuetta) joten ajoneuvoja olisi kaytettava keskitysti.
Haavoittuneen evakuointi taistelualueelta ennalta ilmaistuun noutopisteeseen olisi partion/ryhman/joukkueen vastuulla (kantaen, monkija, moottorikelkka). Riippuu tietenkin maastosta mutta tuo noutopiste voisi olla +/- 1km varatulta taistelualueelta. En usko etta tuon lahemmaksi kannattaa menna. EHP olisi tuosta 2-3 km takana.
Mikali joukkue tarvitsee 1km evakuointiin 15-20 min ja noutopaikalta evakuointi ajoneuvo tarvitsee saman verran EHPlle niin haavoittuneella on vaikeissakin olosuhteissa mahdollisuus saada korkeammanluokkaista hoitoa alle tunnin.

Mikali joukkue suorittaa vaijytyksen niin tuolloin evakuointi ajoneuvo voisi odottaa irtautumisreitin varrella ja poimia sielta haavoituneet kyytiin ja mikali se ei olisi kovin laitonta niin voisihan tuossa samalla taydentaa joukkue ammuksilla. Tuo edistaisi taistelevan joukkueen uudelleen iskukykya ja haavoitunut saisi parasta mahdollista hoitoa olosuhteet huomioiden.
Joukkue iskee tieverkostoa kayttavaa vihollista mutta sen liike, aivan kuten laakintahuollonkaan liike ei saisi olla taysin riippuvainen tieverkostosta jonka vihollinen pyrkii lamauttamaan.

 

[RPG83]

@Ukkonen No sitten asia on toisin, jos olet laskenut joukkueen evakuointivastuulle noinkin paljon etäisyyttä. Tosin eikö juuri tämä tilanne puhuisi otto-ajoneuvon käytön puolesta, kun eipä siinä evakuointikontissa juuri sen kummempaa voi potilaan hyväksi tehdä kuin pakettiautossakaan? Perustelen sillä, että lääkintämiesten koulutus on varsin pintapuolinen, eikä siviiliammattilaisia luultavasti riittäisi evakuointiajoneuvoon, vaan heidät pidettäisiin siellä komppanian EHP:lla, ja lääkintämiehet kyyditsisivät haavoittuneita. Näin siis ylipäätään otto-ajoneuvoihin tukeutuvien joukkojen osalta, alueellisten joukkojen kermalla kuvailemasi kalusto olisi tarpeenkin.

Mutta onko maastoliikkuvuus tarpeen (kts. alla), jos joukkue toimittaa potilaan kilometrin päässä sijaitsevaan noutopisteeseen? Luulisi tuossa vaiheessa jo voitavan käyttää tiestöä hyväksi. Pieni vaara muodostuu sirotemiinoista, mutta kyllä minä mietin, että ehtiikö evakuointiajoneuvon kuljettaja edes näkemään niitä miinoja (varsinkaan hämärässä ja pimeällä). Jos traktori mahdollistaakin tuollaisen esteen kierron paremmin kuin maastoauto tai pakettiauto, niin miten tuo vertautuu siihen, että traktori on hitaampi ja pidentää siten evakuointiaikaa noutopaikalta komppaniaan?

Traktorin perakarryyn sopivat kontit antaisivat minulle paremman maastossa kulkukelpoisuuden ja ilmasuojan kun tieverkostoon sitoutunut ajoneuvo.

 

[Ukkonen]

@Ukkonen No sitten asia on toisin, jos olet laskenut joukkueen evakuointivastuulle noinkin paljon etäisyyttä. Tosin eikö juuri tämä tilanne puhuisi otto-ajoneuvon käytön puolesta, kun eipä siinä evakuointikontissa juuri sen kummempaa voi potilaan hyväksi tehdä kuin pakettiautossakaan? Perustelen sillä, että lääkintämiesten koulutus on varsin pintapuolinen, eikä siviiliammattilaisia luultavasti riittäisi evakuointiajoneuvoon, vaan heidät pidettäisiin siellä komppanian EHP:lla, ja lääkintämiehet kyyditsisivät haavoittuneita. Näin siis ylipäätään otto-ajoneuvoihin tukeutuvien joukkojen osalta, alueellisten joukkojen kermalla kuvailemasi kalusto olisi tarpeenkin.

Mutta onko maastoliikkuvuus tarpeen (kts. alla), jos joukkue toimittaa potilaan kilometrin päässä sijaitsevaan noutopisteeseen? Luulisi tuossa vaiheessa jo voitavan käyttää tiestöä hyväksi. Pieni vaara muodostuu sirotemiinoista, mutta kyllä minä mietin, että ehtiikö evakuointiajoneuvon kuljettaja edes näkemään niitä miinoja (varsinkaan hämärässä ja pimeällä). Jos traktori mahdollistaakin tuollaisen esteen kierron paremmin kuin maastoauto tai pakettiauto, niin miten tuo vertautuu siihen, että traktori on hitaampi ja pidentää siten evakuointiaikaa noutopaikalta komppaniaan?

Olen lukenut lapi tuon taistelupelastajan kurssiohjelman. Kaveri joka pystyy pitamaan mielensa rauhallisena ja mikali hanella on tarvittavaa varustusta repussa han paasee jo noilla opeilla aika pitkalle. Kun verenvuoto on tyrehdetettu ja hengitystiet turvattu haavoittunut voidaan evakuoida. Itseasiassa taistelualueella haavoittunut tulee saamaan tarkoituksemman mukaista ensihoitoa nopeammin kun esim. maantiella autokolarissa loukkaantunut siviili.
En osaa sanoa kauanko siviiliambulanssilla kestaa (keskimaarin) saapua onnettomuuspaikalle mutta alle 30 minuutin kuluessa haavoittunut voisi jo olla evakuointi kulkuneuvossa jossa hanelle annetaan happiterapiaa ja seuraavien 20 minuutin kuluessa laakarinhoidossa jossa kyetaan antaamaan tarvittavaa laakitysta, turvata hengitys, hoitaa ilmarinnat, korvata veren hukkaa, hoitaa palovammoja, korvata neste hukkaa, eli turvata ne elintarkeat toiminnat jotta haavoittuneella olisi mahdollisuus kestaa evakuointi. Mikali laki sallisi niin tuossa ei ole mitaan sellaista etta pitaisi olla Nobelilla palkittu etta kykenisi ko hoidon suorittamaan. No, tietysti olisi hyva kun olisi ammattimies joka hoitaisi tuon laakityksen. Eli vaikka joka mies ei ammatiltaan kuuluisikaan varsinaiseen laakintahenkilokuntaan niin saa tuon homman pelaamaan kun joukossa on yksi tai kaksi ammatti orkesterinjohtajaa mukana. Kun laakintahuolto omaa hyvan maastokulkuisuuden tuolloin mikaan ei rajoita EH paikan valintaa vaan se voidaan valita taistelevien joukkojen toiminnan mukaisesi. Joukkojen tukeminen, joukkojen tukeminen ja taas joukkojen tukeminen... mutta mikali samalla ei oteta laakintaryhman toimintaolosuhteita huomioon, tuolloin annetun hoidon taso laskee, ryhma palaa loppuun eika enaan kykene suorittamaan vaadittua tehtavaa.

Suomalainen sanonta "hiljaa hyva tulee" tai espanialainen: "kuka etenee varovasti, voi hyvin. Kuka voi hyvin, menee pitkalle". Maasturin tai pakettiauton maksimi nopeus on pitkalle yli 100 km/t kun taas traktorin 50-60 km/t joten onhan traktori tuolloin hitaampi kun nuo kaksi em. Mutta traktori kulkee maastossa jossa autot eivat etene metriakaan ja toisaalta tuosta yli sadan kilometrin tuntinopeudesta ei ole mitaan hyotya jos on odotettava etta vihollistykiston hairintatuli loppuu ja kolmanneksi eivat nuo autotkaan paase 100 ajamaan pienilla sivuteilla joten hitaudestaan huolimatta traktori on varmempi ja nopeampi tapa evakuoida.
En ole sanonut, ainakaan tarkoituksen mukaisesti etta traktori pidentaisi evakuointiaikaa, pain vastoin.

 

[Ukkonen]

@Ukkonen No sitten asia on toisin, jos olet laskenut joukkueen evakuointivastuulle noinkin paljon etäisyyttä. Tosin eikö juuri tämä tilanne puhuisi otto-ajoneuvon käytön puolesta, kun eipä siinä evakuointikontissa juuri sen kummempaa voi potilaan hyväksi tehdä kuin pakettiautossakaan? Perustelen sillä, että lääkintämiesten koulutus on varsin pintapuolinen, eikä siviiliammattilaisia luultavasti riittäisi evakuointiajoneuvoon, vaan heidät pidettäisiin siellä komppanian EHP:lla, ja lääkintämiehet kyyditsisivät haavoittuneita. Näin siis ylipäätään otto-ajoneuvoihin tukeutuvien joukkojen osalta, alueellisten joukkojen kermalla kuvailemasi kalusto olisi tarpeenkin.

Mutta onko maastoliikkuvuus tarpeen (kts. alla), jos joukkue toimittaa potilaan kilometrin päässä sijaitsevaan noutopisteeseen? Luulisi tuossa vaiheessa jo voitavan käyttää tiestöä hyväksi. Pieni vaara muodostuu sirotemiinoista, mutta kyllä minä mietin, että ehtiikö evakuointiajoneuvon kuljettaja edes näkemään niitä miinoja (varsinkaan hämärässä ja pimeällä). Jos traktori mahdollistaakin tuollaisen esteen kierron paremmin kuin maastoauto tai pakettiauto, niin miten tuo vertautuu siihen, että traktori on hitaampi ja pidentää siten evakuointiaikaa noutopaikalta komppaniaan?

Olen lukenut lapi tuon taistelupelastajan kurssiohjelman. Kaveri joka pystyy pitamaan mielensa rauhallisena ja mikali hanella on tarvittavaa varustusta repussa han paasee jo noilla opeilla aika pitkalle. Kun verenvuoto on tyrehdetettu ja hengitystiet turvattu haavoittunut voidaan evakuoida. Itseasiassa taistelualueella haavoittunut tulee saamaan tarkoituksemman mukaista ensihoitoa nopeammin kun esim. maantiella autokolarissa loukkaantunut siviili.
En osaa sanoa kauanko siviiliambulanssilla kestaa (keskimaarin) saapua onnettomuuspaikalle mutta alle 30 minuutin kuluessa haavoittunut voisi jo olla evakuointi kulkuneuvossa jossa hanelle annetaan happiterapiaa ja seuraavien 20 minuutin kuluessa laakarinhoidossa jossa kyetaan antaamaan tarvittavaa laakitysta, turvata hengitys, hoitaa ilmarinnat, korvata veren hukkaa, hoitaa palovammoja, korvata neste hukkaa, eli turvata ne elintarkeat toiminnat jotta haavoittuneella olisi mahdollisuus kestaa evakuointi. Mikali laki sallisi niin tuossa ei ole mitaan sellaista etta pitaisi olla Nobelilla palkittu etta kykenisi ko hoidon suorittamaan. No, tietysti olisi hyva kun olisi ammattimies joka hoitaisi tuon laakityksen. Eli vaikka joka mies ei ammatiltaan kuuluisikaan varsinaiseen laakintahenkilokuntaan niin saa tuon homman pelaamaan kun joukossa on yksi tai kaksi ammatti orkesterinjohtajaa mukana. Kun laakintahuolto omaa hyvan maastokulkuisuuden tuolloin mikaan ei rajoita EH paikan valintaa vaan se voidaan valita taistelevien joukkojen toiminnan mukaisesi. Joukkojen tukeminen, joukkojen tukeminen ja taas joukkojen tukeminen... mutta mikali samalla ei oteta laakintaryhman toimintaolosuhteita huomioon, tuolloin annetun hoidon taso laskee, ryhma palaa loppuun eika enaan kykene suorittamaan vaadittua tehtavaa.

Suomalainen sanonta "hiljaa hyva tulee" tai espanialainen: "kuka etenee varovasti, voi hyvin. Kuka voi hyvin, menee pitkalle". Maasturin tai pakettiauton maksimi nopeus on pitkalle yli 100 km/t kun taas traktorin 50-60 km/t joten onhan traktori tuolloin hitaampi kun nuo kaksi em. Mutta traktori kulkee maastossa jossa autot eivat etene metriakaan ja toisaalta tuosta yli sadan kilometrin tuntinopeudesta ei ole mitaan hyotya jos on odotettava etta vihollistykiston hairintatuli loppuu ja kolmanneksi eivat nuo autotkaan paase 100 ajamaan pienilla sivuteilla joten hitaudestaan huolimatta traktori on varmempi ja nopeampi tapa evakuoida.
En ole sanonut, ainakaan tarkoituksen mukaisesti etta traktori pidentaisi evakuointiaikaa, pain vastoin.

 

[kimmo.j]

Tuon evakointiajoneuvon liikkuvuuden tulisi olla samassa luokassa joukon muun liikkuvuuden kanssa, samoin suojan.
Jos joukko kulkee jalkaisin, tai traktoreilla voi metsätraktori olla ihan ok, mutta muuten se ei ole siellä missä joukot ovat vaan kömpii hitaasti metsiä pitkin perässä.
Liikkuvassa sodankäynnissä metsätraktorin liike ja suoja eivät riitä.

Mitä tulee hoitotoimenpiteisiin, suurin osa on sellaisia, että melkein kuka tahansa voidaan opettaa tekemään ne käskystä. Vaikeus on päättäää mitä tehdään, missä järjestyksessä ja mitä ei tehdä.
Vammapotilaan kanssa tuo komppania tason tekeminen on aika simppeliä ja kuten todettua vauhti korjaa virheet ja käpistely tappaa potilaat.
Palovammoinhin kostutetut taitokset, ne voi tehdä joukkueen lämäri, tai evakointiajoneuvon lämäri.
Nestehoito joka sisältää verensiirron, taas on siitä vaikeammasta päästä ja edellyttää paitsi osaamista, myös kalliita laitteita.
Jänniteilmarinnan laukaisu taas ei vaadi lääkäriä, mutta tilanteen havaitseminen on joskus haastavaa. Pleuradreeni on sitten parikin astetta vaikeampi juttu.
Veren kanssa en nyt osaa sanoa miten asia on nykyisin suunniteltu hoidettavaksi, mutta tuore- ja kokoveren käyttön on perinteisesti ajateltu nostavan komplikaatioiden määrää. Näiden hoito taas on vaativaa.
On kuitenkin hyvä muistaa, ettei lääkinnän rooli ole pelkkää vammapotilaan hoitamista, vaan myös sairaiden hoitamista. Sisätaudeissa taas lääkärin osaaminen on jotain jota on vaikea korvata hoitajalla.

En tunne noita mil.spek. happigeneraattoreita, joten en osaa sanoa niistä mitään.
Happigeneraatori, tai happirikastin on kuitenkin melko herkkä peli, eikä tuota kovin suuriä määriä happea. 15l/min virtaukset jäävät ainakin tutuissa laitteissa haaveeksi.
Jos sellaista jossain tarvittaisiin, niin evakointiajoneuvo lienee sellainen.

 

[Tetra]

Mikali joukkue suorittaa vaijytyksen niin tuolloin evakuointi ajoneuvo voisi odottaa irtautumisreitin varrella ja poimia sielta haavoituneet kyytiin ja mikali se ei olisi kovin laitonta niin voisihan tuossa samalla taydentaa joukkue ammuksilla.

Ei se kai laitonta ole jos mitään punasia ristejä ei ajoneuvossa ole?

 

[CV9030FIN]

Ei se kai laitonta ole jos mitään punasia ristejä ei ajoneuvossa ole?

Ei ole. Vain sen Punaisen ristin suojan väärin käyttäminen on laitonta.

Itse en usko punaisen ristin suojaan nykyaikaisella taistelukentällä. En usko mahdollisen vastustajan kunnioittavan kv-sopimuksia. Itse en kyllä merkkaisi ajoneuvojani tähtäyspisteillä tai antaisi lääkintähenkilöstöni kantaa tähtäyspistettä joka vielä pahimmassa tapauksessa paljastaa muuten naamioidun joukon! Missään ei nimittäin vaadita merkkaamaan lääkintähenkilöstöä tai ajoneuvoja, vaan se on oikeus.

Omilta joukoilta vaadin toki sääntöjen noudattamista vaikka en usko vastustajan niitä noudattavan.

 

[Tetra]

Ei ole. Vain sen Punaisen ristin suojan väärin käyttäminen on laitonta.

Itse en usko punaisen ristin suojaan nykyaikaisella taistelukentällä. En usko mahdollisen vastustajan kunnioittavan kv-sopimuksia. Itse en kyllä merkkaisi ajoneuvojani tähtäyspisteillä tai antaisi lääkintähenkilöstöni kantaa tähtäyspistettä joka vielä pahimmassa tapauksessa paljastaa muuten naamioidun joukon! Missään ei nimittäin vaadita merkkaamaan lääkintähenkilöstöä tai ajoneuvoja, vaan se on oikeus.

Omilta joukoilta vaadin toki sääntöjen noudattamista vaikka en usko vastustajan niitä noudattavan.

Olen samaa mieltä. En täysin muista miten puolustusvoimissa asiaa lääkintähenkilöstölle opetetaan, minulla on sellainen heikko muistikuva että jotkut ovat sitä mieltä että ne punaset ristit näkyville ym. ja jotkut että ei missään nimessä vaan naamioidaan siinä missä muutkin ajoneuvot, teltat ja henkilöt. Mutta en tiedä, voi olla että muistan täysin väärin, joku viisaampi voisi kertoa miten on?

 

[Iso-Mursu]

Ei ole. Vain sen Punaisen ristin suojan väärin käyttäminen on laitonta.

Itse en usko punaisen ristin suojaan nykyaikaisella taistelukentällä. En usko mahdollisen vastustajan kunnioittavan kv-sopimuksia. Itse en kyllä merkkaisi ajoneuvojani tähtäyspisteillä tai antaisi lääkintähenkilöstöni kantaa tähtäyspistettä joka vielä pahimmassa tapauksessa paljastaa muuten naamioidun joukon! Missään ei nimittäin vaadita merkkaamaan lääkintähenkilöstöä tai ajoneuvoja, vaan se on oikeus.

Omilta joukoilta vaadin toki sääntöjen noudattamista vaikka en usko vastustajan niitä noudattavan.

Asiat on näissä paljolti kouluttajista kiinni. Itellä oli kenttälääkintäupseerit käyneet mutkin YK:n reissuilla jne. Korostivat paljon kv-sopimuksia jne.

Mutta sellainen kuva jäi niskaan että komppania tasolla ei ollut tarkoitus paljastaa omaa toimintaa punaisella ristillä. Pataljoonassakin oli vielä koulutuksessa korostus että harkinnan mukkaan.

Tosin pataljoonatasollakin toimiessa voi miettiä että olisiko punaisen ristin hihassa pitäminen niin hieno juttu jos sillä pääsis propaganda materiaaliin esimerkiksi Hyökkääjä tuhosi JSP:n

 

[CV9030FIN]

Olen samaa mieltä. En täysin muista miten puolustusvoimissa asiaa lääkintähenkilöstölle opetetaan, minulla on sellainen heikko muistikuva että jotkut ovat sitä mieltä että ne punaset ristit näkyville ym. ja jotkut että ei missään nimessä vaan naamioidaan siinä missä muutkin ajoneuvot, teltat ja henkilöt. Mutta en tiedä, voi olla että muistan täysin väärin, joku viisaampi voisi kertoa miten on?

Kyllä SOTLK:n väki tuppaa olemaan tuota mieltä. Lääkintämieskurssilla käsketään maastossa käyttää punasella ristillä varustettua valkoistahihaa jonka käyttö sitten komppaniassa kiellettiin saate sanoilla "te olette ensisijaisesti kiväärimiehiä ette mitään sen erikoisempaa, nyt se tähtäyspiste pois siitä hihasta".

 

[Iso-Mursu]

Olen samaa mieltä. En täysin muista miten puolustusvoimissa asiaa lääkintähenkilöstölle opetetaan, minulla on sellainen heikko muistikuva että jotkut ovat sitä mieltä että ne punaset ristit näkyville ym. ja jotkut että ei missään nimessä vaan naamioidaan siinä missä muutkin ajoneuvot, teltat ja henkilöt. Mutta en tiedä, voi olla että muistan täysin väärin, joku viisaampi voisi kertoa miten on?

Itellä aikoinaan oli lääkintähuoltoupseerit vanhoja lääkintävahtimestreita, palomiehiä jne. Heillä tuntui olevan ajatuksena että pataljoona tasolla ensimmäisen kerran harkitaan naamioidaanko vai ei. Toki yksittäiset ajavan ajoneuvot on eri juttu jne..

 

[Iso-Mursu]

Kyllä SOTLK:n väki tuppaa olemaan tuota mieltä. Lääkintämieskurssilla käsketään maastossa käyttää punasella ristillä varustettua valkoistahihaa jonka käyttö sitten komppaniassa kiellettiin saate sanoilla "te olette ensisijaisesti kiväärimiehiä ette mitään sen erikoisempaa, nyt se tähtäyspiste pois siitä hihasta".

Voin sanoa että enemmän oma osaamiseni on jossain muulla kuin kiväärimiehenä. Toki suuressa firmassa on isot rajat osaamiselle ja sen hyväsi käytölle.

Kollegalta kysyttiin alokasaikana että koulutus. Herra Vääpeli Viestinnän perustutkinto. Pääsi sitten viestimieheksi,,

 

[Tetra]

Kyllä SOTLK:n väki tuppaa olemaan tuota mieltä.

Siis mitä mieltä? Anyway, komppaniatasolla ei ainakaan maalitauluksi tälläytyminen liene järkevää.