Minun kysymys kuuluu, kuinka paljon pahempaa jälkeä tulisi jos yksinkertaisesti ampuisi karkeahkolla haulilatauksella?
Haulikko sotilaskäytössä
- Viestiketjun aloittaja pstsika
- Aloitus PVM
Minun kysymys kuuluu, kuinka paljon pahempaa jälkeä tulisi jos yksinkertaisesti ampuisi karkeahkolla haulilatauksella?
Haulit pysyy kasassa kun taas tuo lasiluoti tuottaa paljon pahempaa vahinkoa ja tekee ensiavusta ongelmallisen koska keho on täynnä pikku lasin siruja. Tuossa videossa esiintyy daefoldermousin kauan hamuava mekanismi, mitä hän on yrittänyt todistaat ties kuinka kauan vahaan valetulla haulitäyteisellä.
Olen kyllä tietoinen niistä "waxer" testeistä. Ja jos haluat tuoda ne tähän mukaan, niin paljonko enemmän vahinkoa waxer tekisi tuohon verrattuna? Etenkin kun muistetaan, että sen saisi ladata suht normaalisti haulikkoon.
P.S. osanottoni puhelimesi vuoksi...
Vaikea sanoa ilman testejä, mutta mitä minä hänen testeistä olen nähnyt niin waxer pakkaus hajoaa pian tehtyään kontaktin, siinä missä tuo pysyy yhtenä könttininä ja räjähtää sen jälkeen. Lasin kovuus on tuossa hyvä seikka, vaikka tosin se on silti hauras.
Vaha käyttäytyy erinlailla, se on sidosaineena paljon elastisempi kuin lasi.
????
Haulikosta saa hyvin pituutta pois ja siihen saa erilaista ampumatarviketta, sillä voi lyödäkin.
Käsiase lisäksi on hyvä tietenkin.
Haulikosta saa hyvin pituutta pois ja siihen saa erilaista ampumatarviketta, sillä voi lyödäkin.
Käsiase lisäksi on hyvä tietenkin.
Katkaistu haulikko taitaa olla laiton peli.
Haulikon tai muun pitkän käsituliaseen lyhentäminen niin, että sen kokonaispituus alittaa 84 cm tai piipun pituus 40 cm, on luvanvaraista ja ilman lupaa tehtynä rangaistavaa.
Ja helppo kätkeä.
vastarannankiiski
Kenraali
Kyllä ja ei.
Jos haulikoksi luvitettu lyhennetään siten että em. mitat alittuvat niin silloin kyllä.
Jos luvitetaan "muu aseeksi" niin silloin ei.
"12) muulla ampuma-aseella asetta, joka rakenteeltaan, mitoiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa tässä pykälässä määritellyistä ampuma-aseista."
(Ampuma-aselaki 6§, ampuma-aseiden tyypit)
Viimeksi muokattu:
Sotilas kantaa asettaan avoimesti tai häntä ei luokitella enää sotilaaksi.
Tiettyjä haulikoita myydään alusta alkaen perän lisäksi erillisen pistoolikahvan kanssa. Sen pistoolikahvan omistaminen ei tietääkseni ole laitonta, joten jos joku meinasi ottaa haulikon mukaan kun pilliin vihelletään, niin tälläinen haulikko lienee lähellä ideaalia. Sitten kun ollaan palveluksessa, niin sen pistoolikahvan kiinnittämisen saanee tehdä esimiehen käskystä ja onko se sen jälkeen niin pitkä, että se pitää katkoa? Katkaistaessa kuitenkin menetetään mahdolliset supistukset.
Torrakko
Kapteeni
Minä muistelisin että tuota kaupattiin kodinpuolustus ammukseksi ja se idea juurikin on että se läpäisy on mahd. pientä. Ei kuole kahden talon päässä joku lapsi kun ammut rosvon, tietäähän ne jenkkien talot kun rungon päällä vain kipsilevy tms. ja ei muuta.
Kun ammuksessa ei riitä ruutia tuottamaan tarpeeksi energiaa lykkäämään täyteistä pihalle piipusta, niin hyvin huono se on kodinpuolustukseen. Jamesin video ei ole ainoa joka on todistanut tuon ammuksen olen täysin ...
En halua aloittaa siitä läpäisystä ennenkuin he tuottavat ammuksen joka toimii kuten mainostivat, eivätkä aiheuta vaaratilanteita ihmisille piippuun jääneenä ammuksena.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Kannattaa tässä asiassa pitää mielessä että pelkän pistoolikahvan suurin meriitti haulikossa on näyttää coolilta leffoissa. Sellaisella on tosi paljon vaikeampi ampua vs normitukkinen. Piipun mitassa sellainen 18-20" on hyvä käsiteltävä ja antaa haulipatruunoilla järkevät kuviot sylinterisupistuksellakin. Tuota lyhyempi alkaa levittää turhankin kanssa ja jossain vaiheessa alkaa lähtönopeudetkin tippua turhan paljon. En ainakaan omassa joukossani kehottaisi ketään lyhentämään perää kuin sen verran että nousee kivutta poskelle liivit päällä omistajalla jos ei valmiiksi oikean mittainen.
Ovien rikkominen tulee mieleen. Jos siis haulikon suurin funktio on toimia yleisavaimena, niin tarvitseeko siinä sitä perää?
MeriTJ
Ylipäällikkö
Se on ainoa homma missä pelkästä pistoolikahvallisesta hagelista on riemua, koska sen voi suunnata pidempää versiota tarkemmin haluamaansa paikkaan. Tosin ovien availu onnistuu peränkin kanssa vähintäänkin kohtalaisesti.
vastarannankiiski
Kenraali
Seuraava on teknistä ja akateemista hiustenhalkomista, iffailua ja hifistelyä johon kannattaa suhtautua sillä varauksella, mutta sen hahmottaminen auttaa ymmärtämään maamme ajatasaisen ampuma-aselain henkeä sen yhdeltä osalta.
LKP:nkin aikana pitää huomioida, että siviililainsäädäntö ei katoa mihinkään ja aseiden osalta niiden omistaja syyllistyy samoihin rikkomuksiin ja rikoksiin kun syvän rauhankin aikana edellyttäen että aselakeja ei Arkadianmäjellä mennä muuttelemaan samalla.
Eli jos LKP:n aikana, esimerkiksi ennen palvelukseenastumista kiinnittää sen pelkän pistoolikahvan kiinteän perän tilalle ennen PERKE:lle menoa ja haulikoksi luvitetun aseen minimimitta alittuu, syyllistyy käytännössä samaan ampuma-ase rikokseen jos sen saman tekisi syvän rauhan aikana. Siiviiliaseille säädetty aselainsäädäntö säilyy ennallaan (mahdolliset muutokset huomioiden) ja koskisi siviilirekisterissä ja yksityisomistuksessa olevia aseita siinä missä rauhankin aikana. Sotavoimien omistamat ampuma-aseet ovat ampuma-aselaista ja sen asettamista rajoitteista vapautettuja, eli jos täysin pomminvarmasti haluaisi asian hoitaa ilman minkäänlaisia riskejä juridisista jatkoseuraamuksista niin kyseisen muutostyön alla oleva haulinheitin pitäisi siirtää esimerkiksi pakko-oton kautta PV:n käyttöön ja rekisteriin ennen muutostyön tekemistä.
Mutta kuten sanoin, kyse on hiustenhalkomisesta ja iffailusta. Täysin toinen asia on se, kiinnittäisikö kukaan siihen mitään huomiota, reagoisiko, hyperventiloisiko, tekisi ilmoituksen, nostettaisiinko syyte ampuma-ase rikoksesta ja viitsisikö kukaan syyttäjä sitä ajaa.
Viitteeksi tuo Ampuma-ase laki 1/1998 ja 17§. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980001
17 §
Soveltamisalaa koskevat poikkeukset
Tämä laki ei koske:
2) valtion omistamien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoa, jos perusteena hallussapidolle on valtion palveluksessa olevien, valtion oppilaitoksissa opiskelevien tai asevelvollisuuteen perustuvaa asepalvelusta taikka vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien henkilöiden tehtävien hoitaminen;
Kohta 9 on hivenen tulkinnanvarainen, mutta oletettavasti palvelukseen määrättyä reserviläistä ei rinnasteta viranomaiseksi.
9) valtion viranomaisten haltuun niiden toimivaltaan kuuluvien tehtävien perusteella tulleita ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia;
Viimeksi muokattu:
Kyllä ja ei 
- Se, että lainsäätäjällä ei olisi tarvittaessa valmiutta muuttaa myös AseL 1/1998 säännöksiä valmiutta nostettaessa on spekulaatiota sekin.
- Asteittainen valmiuden nosto otettiin huomioon jo nykymuotoista AseL:ia säädettäessä. Harva tosin on huomannut 17.1§ 4-kohdan poikkeusta, jossa ei siis puhuta sanaakaan valtion omistamista ampuma-aseista:
17 §
Soveltamisalaa koskevat poikkeukset
Tämä laki ei koske:
...
4) puolustusvoimien järjestämiä, sen palveluksessa olevan johdolla tapahtuvia vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyviä harjoituksia ja kilpailuja;
- Se, että lainsäätäjällä ei olisi tarvittaessa valmiutta muuttaa myös AseL 1/1998 säännöksiä valmiutta nostettaessa on spekulaatiota sekin.
- Asteittainen valmiuden nosto otettiin huomioon jo nykymuotoista AseL:ia säädettäessä. Harva tosin on huomannut 17.1§ 4-kohdan poikkeusta, jossa ei siis puhuta sanaakaan valtion omistamista ampuma-aseista:
17 §
Soveltamisalaa koskevat poikkeukset
Tämä laki ei koske:
...
4) puolustusvoimien järjestämiä, sen palveluksessa olevan johdolla tapahtuvia vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyviä harjoituksia ja kilpailuja;
vastarannankiiski
Kenraali
Kyllä ja ei
- Se, että lainsäätäjällä ei olisi tarvittaessa valmiutta muuttaa myös AseL 1/1998 säännöksiä valmiutta nostettaessa on spekulaatiota sekin.
- Asteittainen valmiuden nosto otettiin huomioon jo nykymuotoista AseL:ia säädettäessä. Harva tosin on huomannut 17.1§ 4-kohdan poikkeusta, jossa ei siis puhuta sanaakaan valtion omistamista ampuma-aseista:
17 §
Soveltamisalaa koskevat poikkeukset
Tämä laki ei koske:
...
4) puolustusvoimien järjestämiä, sen palveluksessa olevan johdolla tapahtuvia vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyviä harjoituksia ja kilpailuja;
Tämä on erinomainen huomio.
Itse mietin tuota neljättä kohtaa, ja oman maallikkotulkintani mukaan puhdasoppinen palvelukseen määrääminen, osittaisen tai kokonaisen LKP:n (siis valtioneuvoston esityksestä ja Presidentin päätöksestä) muodossa ei olisi "vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvä harjoitus tai kilpailu". Toinen asia saattaisi sitten olla se, jos LKP:ta ei tehdä, mutta valmiutta nostetaan järjestämällä "vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyvä harjoitus tai kilpailu" jne kutsumalla tällä tavalla miehiä aseisiin.