Ja pienen heikon valtion pitää miellyttää isoa voimakasta valtiota. Valitsen miellyttämisen kohteeksi USA:n...
Hawkien korvaajat
- Viestiketjun aloittaja VLF
- Aloitus PVM
mechanicus
Kenraali
Nopealla laskutoimituksella Aussien Hawkit ovat lentäneet poistamisen ajakohtaan mennessä suuruusluokkaa 6000h/kone. Aika rapeita alkavat olemaan, runkorakenteiden korjauksen lisäksi edessä lienee moottorin kalliidennmodulien uusimista. Toki voihan olla, että tarkempi analyysi paljastaisi noissa olevan potentiaalia vielä esim 15v käyttöikään kustannustehokkaasti, mutta en pidä tätä todennäköisenä.
Rahi-Stetson-arviona noilla olisi tuossa vaiheessa jo vähintään 5000 tuntia lennettynä. Toisaalta BAe kehuu uusimpien versioiden kestoksi jopa 10000 tuntia* joten se ei välttämättä ole mikään showstopperi. Mutta peruskonstruktio on tuolloin kuitenkin jo yli 50 vuotta vanha... ehkä, jos jos Saab ei tee T-7:stä aseita kantavaa versiota siihen mennessä.
* https://www.baesystems.com/en/download/1434555371782.pdf
Huhta
Greatest Leader
Mikäköhän Adourin suunniteltu elinikä on?
Rolls'n mukaan moottoreita on valmistettu 2800+ kpl ja lentotunteja on takana 8,25+ miljoonaa tuntia. Kun Adour alkaa nykyään käymään harvinaiseksi, ts. suurin osa moottoreista lienee jo stenattu, niin tuosta päätellen yhden moottorin ikä on ehkä n. 3000 tuntia?
Adour Mk 871 on kyllä kallis. Deagelin mukaan 3,5 miljoonaa puntaa, ja sivustolta löytyvä Intian tilaus antaa ymmärtää, ettei luku ole ihan hatusta repäisty.
Sivuhuomiona mainittakoon, että Mk 951 saa huoltovälikseen (Time Between Overhaul) 4000 tuntia. Tosin Australian koneissa on nähtävästi tuo vanhempi 871.
Huhta
Greatest Leader
Kun nykyisillä Hawkeilla on tarkoitus mennä 2030-luvun puoliväliin asti ja käyttöiän pidennys 5-10 vuodella on ilmavoimien mukaan mahdollinen (kts. taaksepäin tässä ketjussa, JP Keräsen haastattelu Ylellä), niin sinänsä HX ei edellyttäne harjoituskoneelta ylisoonisuutta tms. uusia suorituskykyjä. Jää tietysti kysymysmerkiksi, kannattaako maksaa kovaa hintaa suihkuharjoituskoneesta (nykyisen Hawkin päivitys tai käytetyt Hawkit maailmalta), jos hieman lisää investoimalla saisi taistelukykyisen, ylisoonisen harjoitushävittäjän (FA-50) tai jos voisi säästää selvästi siirtymällä potkuriturbiinikoneeseen monipuolisella simulointivarustuksella (PC-21).
mechanicus
Kenraali
Nykyisillä länsimaisilla suihkumoottoreilla ei tyypillisesti ole selkeää lentotuntirajaa. Eri syklit rasittavat moottorin eri osia ja näitä moduuleita huolletaan/korjataan/vaihdetaan tarpeen mukaan eli missään kohtaa ei tulla tilanteeseen, jossa olisi pakko ostaa kerralla uusi kokonainen moottori. Toki kalleimmat osat suunnitellaan tietyn lentotuntimäärän mukaan, jota sitten markkinoidaan asiakkaille. Kyseessä on kuitenkin tavallaan automaailmasta tuttu Long Life -huolto - huoltoon voi joutua tulemaan maksimiväliä tiheämmin käytöstä riippuen.
Anekdootti kertoo Adourin olevan F404:sta kalliimpi ostaa.
Huhta
Greatest Leader
Muistelen laskeskelleeni aiemmin Hawkien vuotuisaksi lentotuntimääräksi n. 6000. Tämä oli Sveitsin kauppojen kohdalta, 90000 tuntia jäljellä ja vastaa kuulemma ilmavoimien 15 vuoden tarvetta.
No, nyt näyttää siltä, että Hawkeilla lennetäänkin vähemmän. Ruotuväen mukaan kalustolla lennetään n. 4000 tunnin keikkaa vuosittain.
(Jätän tämän vain tiedonmurusena tähän ketjuun.)
ruotuvaki.fi
No, nyt näyttää siltä, että Hawkeilla lennetäänkin vähemmän. Ruotuväen mukaan kalustolla lennetään n. 4000 tunnin keikkaa vuosittain.
(Jätän tämän vain tiedonmurusena tähän ketjuun.)
Kuva: Niko Häggman
Hawk-suihkuharjoituskoneita maalattiin viime vuonna Suomen väreihin itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Jokainen Hawk väsyy yksilöllisesti
Konstantin Kouzmitchev 9.3.2018 8.00
Hawk-suihkuharjoituslentokone otettiin Suomessa 1980-luvulla käyttöön. Nykyisin niillä lennetään nelisentuhatta tunnin pituista keikkaa 200 päivänä vuodessa. Niiden on tarkoitus olla käytössä vielä 2030-luvulle asti.
Suomen ilmavoimien Hawk-suihkuharjoituslentokoneet on sijoitettu Tikkakosken tukikohtaan, jossa niitä huoltaa ja ylläpitää Ilmasotakoulun lentotekniikkalaivue ja niillä operoi Hävittäjälentolaivue 41. Hawkit toimivat kadettikurssin lentäjille viimeisenä lentovälineenä ennen Hornet-hävittäjien ohjaimien taakse siirtymistä.
Historian saatossa Hawkien käyttötarkoitus on pysynyt samanlaisena, vaikka konetta on modifioitu rajusti. Jokaisen koneyksilöön on matkan varrella vaihdettu normaalien kuluvien osien lisäksi esimerkiksi siipi ja korkeusperäsin, joiden elinikä on muuta runkorakennetta lyhyempi.
Suurimpia muutoksia on ollut siirtyminen höyry-Hawkeista moderneihin lasiohjaamo-Hawkeihin. Tässä höyry-sana viittaa perinteiseen, analogiseen mittarijärjestelmään, josta nyt on siis Hawkeissa luovuttu.
Patria on modernisoinut kaikki Sveitsistä ostetut mk66 mallin koneet ja lisäksi ohjaamopäivityksen on saanut osa vanhoista mk50/51 Hawkeista. Loput höyryt odottavat siirtymistä oppilaitoksiin, museoihin tai kierrätettäväksi. Uudistukset eivät ole muuttaneet huollon toimintaa paljoakaan.
Lentotekniikalle suurimmaksi haasteeksi muodostuu koneiden iän mukanaan tuomat lisätyöt, lähinnä väsymisen seuranta ja joidenkin varaosien saatavuus.
Huollollisia suunnitteluja tehdään ilmavoimien, logistiikkalaitoksen ja Patrian kanssa yhteistyönä. Koneyksilöitä pyritään lennättämään tasaisesti tiedostaen niiden kunto, jotta 2030-luvulla kaikki Hawkit olisivat mahdollisimman tasaisesti kuluneita. Tikkakoskella Ilmasotakoulussa suunnittelusta vastaa 41. lentotekniikkalaivueen esikuntalentue, jota johtaa laivueupseeri majuri Tatu Köykkä.
– Tämä kolmikanta päättää yhdessä lennätysjärjestyksestä ja suunnittelee huoltokalenterin aina vuodeksi eteenpäin, Köykkä täsmentää.
Lentokoneen käyttöikä perustuu ensisijaisesti lentotunteihin. Yhden Hawkin elinkaaren aikana niitä kertyy noin 6 000. Pelkästään käyttötuntien laskemisen lisäksi on olemassa myös muutama muu tapa pysyä kartalla koneen kunnosta.
– Me seuraamme esimerkiksi väsymysindeksiä, jossa g-laskimet laskevat kuormituskertoimia ja niiden perusteella määritetään koneelle väsymisikä. Koneelle tehdään myös jatkuvasti tarkastuksia, joista osa on visuaalisia ja osa on ainetta rikkomattomia esimerkiksi pyörrevirtatarkastuksia. Köykkä kertoo.
Jos edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen huomataan säröjä tai väsymistä, kone joko korjataan tai asetetaan tihennettyyn seurataan.
– Meillä on aika hyvä tieto siitä, mitkä koneyksilöt ovat väsyneempiä kuin toiset.
Erot johtuvat siitä, että erilaiset lennot rasittavat konetta eri tavoin. Esimerkiksi taistelulennot ja taitolennot ovat yleensä rankimpia. Niiden jatkuva kuuden-seitsemän g-voiman rasitus saattaa vastata useita satoja tunteja rauhallisempaa suunnistuslentoa.
Hawkeissa huollot määräytyvät lentotuntien mukaan. Pienin huolto on 50 lentotunnin välein tehtävä c-huolto, joka on päivän mittainen laivueen sisällä tehty huolto. Raskaampia huoltoja tekee laivueen korjaamolentue sekä Patria. Huollot kestävät muutamasta päivästä jopa muutamaan kuukauteen ja esimerkiksi G-huollossa kone puretaan käytännössä palasiksi.
– Keskimäärin yhdelle koneelle tehdään vuoden aikana yksi isompi huolto ja muutamia päivän kestäviä huoltoja. Kaikista suurin huolto osuu koneyksilöille noin kerran neljässä tai viidessä vuodessa.
Huoltajina käytännön arjen lennätystoiminnassa toimii pääasiassa Ilmasotakoulun lentotekniikkalaivueen teknillinen henkilöstö apunaan varusmiesapumekaanikot.
– Tarkastuksia tehdään päivän mittaan useampia. Koneet tarkastetaan päivän aluksi, lentojen välissä ja päivän lopuksikin.
Tarkastettavia kohteita on muutama sata.
– Yleisperiaate on, että kone voidaan jakaa primäärijärjestelmiin ja sekundäärijärjestelmiin. Primäärijärjestelmään kuuluvat sellaiset asiat, jotka ovat lentämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Esimerkiksi kaikki ohjainpinnat ja ohjainjärjestelmät, moottori sekä pelastautumisvälineet kuten heittoistuin, jota tarkastaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta sen sisältämän rakettimoottorin ja ruutipanosten takia. Primäärijärjestelmien tarkastuksiin siis kiinnitetään erityistä huomiota. Sekundäärijärjestelmää voi olla esimerkiksi laskutelineen luukku, pieni muotopelti tai vaikka polttimo, joka ei suoranaisesti vaikuta lentoturvallisuuteen. Ilmavoimissa kuitenkin periaate on, että koneet ovat aina täysin kunnossa eikä turhia riskejä oteta.
Jokainen Hawk väsyy yksilöllisesti - Ruotuväki
Muistelen laskeskelleeni aiemmin Hawkien vuotuisaksi lentotuntimääräksi n. 6000. Tämä oli Sveitsin kauppojen kohdalta, 90000 tuntia jäljellä ja vastaa kuulemma ilmavoimien 15 vuoden tarvetta.
No, nyt näyttää siltä, että Hawkeilla lennetäänkin vähemmän. Ruotuväen mukaan kalustolla lennetään n. 4000 tunnin keikkaa vuosittain.
(Jätän tämän vain tiedonmurusena tähän ketjuun.)
Jokainen Hawk väsyy yksilöllisesti - Ruotuväki
Ei liity suoraan tähän. Mutta uusiko Kanada Hornettien runkoja jne. lentotuntien lisäämiseksi.
mechanicus
Kenraali
Mistä aikajänteestä on kyse? Aikanaan on uusinut osaan fleetistä kesikrungon kantavat osat:
Tuolta voi kahlata vuoden 2017 Kandan CF-18 fleetin elinikään liittyvää pohdintaa:
www.canada.ca
Tuolta voi kahlata vuoden 2017 Kandan CF-18 fleetin elinikään liittyvää pohdintaa:
ARCHIVED - CF-18 Hornet Estimated Life Expectancy - Canada.ca
This report is about the estimated life expectancy of the CF 18 Hornet.
Mistä aikajänteestä on kyse? Aikanaan on uusinut osaan fleetistä kesikrungon kantavat osat:
Tuolta voi kahlata vuoden 2017 Kandan CF-18 fleetin elinikään liittyvää pohdintaa:
ARCHIVED - CF-18 Hornet Estimated Life Expectancy - Canada.ca
This report is about the estimated life expectancy of the CF 18 Hornet.
En oikein tiedä. Tässä taas päätynyt jonkun neron kanssa väittelyyn aiheesta. Kuulemma 300 miljoonalla Kanada päivitti koneet siihen kuntoon että niillä lentää vielä vuosikymmeniä
mechanicus
Kenraali
Tuosta linkistä löytyy vuoden 201x arvio, jonka mukaan käyttöiän jatkaminen 2025-2030 alkaa rakenteellisesti mennä hankalaksi. 2025 arvioidaan vielä "low risk".
Huhta
Greatest Leader
Varmasti nuokin suunnitelmat ovat lähtökohtana pöydällä olleet. Mutta yksityiskohdissa on paljon eroja, ja uusi on havainnekuvan perusteella paljon perinteisempi. Mm. "stealth-kulmat" on viilattu pois, sivuvakaaja on eri muotoinen, siivenkärkiripustimet ovat poissa, ja rungossa vaikuttaisi olevan enemmän tilavuutta sekä ohjaamon takana että nokassa. Tuossa näkyy varmasti se, että design on räätälöity Espanjan tehtaan kyvyille ja Espanjan valtion rahavaroille sopivaksi. Nokkaan varmaankin mahtuisi pieni tutka tai muuta sensorivarustusta ja jonkinlaista ripustuskapasiteettia voi ilmaantua, mikä onkin tarpeen jos nuo korvaavat F-5:t myös rynnäköintitehtävässä, niin kuin artikkelissa annetaan ymmärtää.
Mutta projekti lienee melko alussa, joten seuraillaan ja katsellaan, miten hyvin arvailut osuvat kohdalleen.
fulcrum
Greatest Leader
Aerodynaamisesti tuo uusi tulokas on ainakin hyvin perinteisen näköinen. Sillä rintamalla ei siis mitään uutta ole tulossa, mutta jää nähtäväksi miten sitten muuten. Nämä yhteiseurooppalaiset projektit ovat tupanneet olemaan hintavia ja koulukonemarkkinoilla kustannustehokkuus on kingi. Saas nährä miten käy.
Mikä aseistus olisi mielestänne mahdollisuuksien rajoissa....ilman mainospuheita? Siten ajateltuna, että niitä aseita voidaan myös järkevästi käyttää.
Nhhk
Kenraali
No jos kone pistetään "verkkoon" niin mahdollisimman pitkälle kantava ilmataisteluohjus, niin itse kone voi olla mahdollisimman kaukana vihollisesta ja saada maalitietoa ensilinjan hävittäjältä/muilta sensoreilta
Huhta
Greatest Leader
Konetyypistä tiedetään tähän mennessä valitettavan vähän. Esimerkiksi siipien rakenteet ovat kysymysmerkki - saako ne helposti kestämään raskaitakin kuormia vaiko ei. Samaa moottoria käyttävästä Intian Tejas-hävittäjästä ja Korean FA-50:stä voinee kuitenkin vetää suuntaviivoja.
Tejasille on kaavailtu tällaista (ja myös Brahmos NG on haavelistalla, painoa 1,5 tonnia!):
FA-50:lle tällaista:
Lähes tulkoon kaikki asetyypit ovat siis mahdollisuuksien rajoissa. Lähinnä aseiden lukumäärä on se kysymys - mitään strategisia pommikoneita nämä kevythävittäjät eivät todellakaan ole.
Omat rajansa asettaa myös aseintegraatiot. Suomen rahatilanteessa ei montaa uutta "JASSM-integraatiota" lähdetä maksamaan kakkoslinjan koneeseen, vaan sillä mennään, millä muutkin koneitaan varustavat. Realismia varmaankin olisi lyhyen kantaman ja (keski)pitkän kantaman ilmataisteluohjukset (aseistettua traineria hankkivilla Yhdysvaltain kakkoslinjan liittolaisilla varmaankin AIM-9X Block 2 Sidewinder ja AIM-120 AMRAAM). Myös jonkinlaisia täsmäpommeja (JDAM, GBU-53/B StormBreaker) on luultavasti tulossa, sillä rynnäköintikyky lienee useimpien ostajien prioriteeteissa korkealla.
mechanicus
Kenraali
Jos puhutaan mitä aseita voidaan järkevästi käyttää uhkaympäristö huomioiden, lista kutistuu merkittävästi. Silloin puhutaan lähinnä stand-off aseista. Tutkaohjuksen tehokas käyttö vaatii, että vihollinen voidaan havaita ja ohjus laukaista ensimmäisenä: Asettaa paljon vaateita tutkalle/elsolle/häiveelle.
fulcrum
Greatest Leader
"Toisen linjan hävittäjän" käyttö torjunnassa olisi lähinnä 'maalivahtina' toimiminen verkotettuna syvällä oman alueen puolustuksessa ja/tai BVR-ohjuksilla suoritettava torjunta muiden lavettien antamien maalitietojen avulla. Sellainen perinteinen 'vapaa metsästys' vain omien sensoreiden varassa ei ole tällaisille koneille mielekästä käyttöä. Rynnäkkökäytössä sitten standoff-aseilla esimerkiksi hyökkäyskärkiä vastaan, syvempi vaikuttaminen vihollisen operaatiobaasikseen jäisi muille.
Maverickit, JDAMit, tyhmät pommit yms. on sitten enemmän siirtomaasotien hommaa missä vastustaja ei ammu takaisin niin kovilla.
Maverickit, JDAMit, tyhmät pommit yms. on sitten enemmän siirtomaasotien hommaa missä vastustaja ei ammu takaisin niin kovilla.