Lukumäärien seuraaminen ei ole hedelmällisin tai valaisevin tie. Kyllähän viimeiset parikymmentä vuotta ovat tehneet Suomesta sivukonttorien luvatun maan.
Heimoistuminen, sodan uhka ja ratkaisu
- Viestiketjun aloittaja hansai
- Aloitus PVM
Lukumäärien seuraaminen ei ole hedelmällisin tai valaisevin tie. Kyllähän viimeiset parikymmentä vuotta ovat tehneet Suomesta sivukonttorien luvatun maan.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Peliä voi toki pelata toiseenkin suuntaan. Koiviston evakot ostivat Onnibusin.
Koiviston Auto perustettiin vuonna 1928 Etelä-Karjalassa Koiviston kunnassa. Nykyisin konttori on Lahdessa. Toivo Tommolan lapsenlapset työllistävät muuten melkein 1500 ihmistä.
(liittyy oheisesti heimojuttuihin)
Väestönvaihtumia joissa vain kieli on jatkunut löytyy myös historiasta, itselle ei riitä että kieli jatkaa jos populaatio katoaa maapallolta.
Näistä on vaikea puhua ihmisten kanssa jotka eivät ole vielä perehtyneet väestön ja kielenvaihtoihin sekä genetiikan perusteisiin.
Ilmaisin itseäni jälleen kerran epämääräisesti. Tuolla vienalaisella perulla tarkoitin lähinnä juuri sitä, että siellä runoperinne oli säilynyt kun se oli muualta jo pitkälti kadonnut. Onhan tosiaan arveltu, että aivan lännessäkin olisi tämä runonlaulanta ollut aikoinaan voimissaan ja Kalevalan runoista huomattava osa saattaisi olla läntistä perua. Toisaalta on esitetty runojen syntysijoiksi Kainuuta ja Pohjois-Pohjanmaata. Sinällään esim. Kalevalan tapahtumien sijoittaminen kartalle on hieman hankalaa, koska mukana on yleismaailmallisia mytologisia aineksia ja myös teoksen kirjoittajan omia tuotoksia. Viroonhan siinä viitataan ja toisaalta se on nähty vaikkapa kainuulaisten ja läntisten heimojen välisenä mittelönä, ehkäpä lappalaistenkin. Kai niihin runoihin on lisätty paikallisväriä aina laulajan kotiseudun mukaan.
Looginen päättely tulee avuksi koska tiedämme miten, mistä ja koska suomalainen eli hämäläinen asutus on levinnyt.
Suomalaisiahan on kaksi heimoa, jotka näkyvät edelleen kielellisenä, kulttuurisena ja geneettisenä rajana, hämäläiset ja karjalaiset, kaikki muut ovat näiden alaheimoja ja sekoituksia.
1800-luvun kansallisromantiikan "heimoja" itse en edes noteeraa.
@baikal
Tottahan se on, että EU nykyisellään vaatii korjausliikkeitä. Mutta Roomaakaan ei rakennettu päivässä jne...
Kyllä se EU, jota itse ajan, on jotain sellaista mitä ei välttämättä ehditä tehdä edes seuraavaan 20 vuoteen. Mutta näen sen saavuttamisen pakollisena jos halutaan varmistaa, että leipää riittää jaettavaksi samaan malliin kuin nykyään.
Homma ei tosiaankaan saa mennä sille mallille, että "napavaltiot" neuvottelevat isojen EU-jäsenvaltioiden kanssa erikseen, poimien rusinoita ja kusten samalla muiden eurooppalaisten kintuille. Heikko EU ei ole yhdellekään euroopan kansalaiselle voitto, päinvastoin.
Tottahan se on, että EU nykyisellään vaatii korjausliikkeitä. Mutta Roomaakaan ei rakennettu päivässä jne...
Kyllä se EU, jota itse ajan, on jotain sellaista mitä ei välttämättä ehditä tehdä edes seuraavaan 20 vuoteen. Mutta näen sen saavuttamisen pakollisena jos halutaan varmistaa, että leipää riittää jaettavaksi samaan malliin kuin nykyään.
Homma ei tosiaankaan saa mennä sille mallille, että "napavaltiot" neuvottelevat isojen EU-jäsenvaltioiden kanssa erikseen, poimien rusinoita ja kusten samalla muiden eurooppalaisten kintuille. Heikko EU ei ole yhdellekään euroopan kansalaiselle voitto, päinvastoin.
Onko näköpiirissä korjausliikettä?
Hallinkorva
Ylipäällikkö
EU ei ole heimo, vaan osin valtioiden talousliitto ja osin naiivi liturgia. Se kompastelee nyt. Merkel pisti sen natisemaan, ja mitä enemmän stubbilaiset ylistävät Merkeliä liturgia ja "arvopuheellaan", sitä enemmän kuljen toiseen suuntaan. Merkelin ansiota oli myös typerä Brexit.
Ehkä tästä vielä ryhdistäydytään.
Rotutohtoriksi en rupea. Jos ottaisimme vain tarveharkintaisesti väkeä, ongelma on pieni. Taloutemme ei kestä sellaisia elätettäviä, joista vain 19% menee jonkinlaisiin töihin ja heistäkin suuri osa maahanmuuttajille palveluja antaviin julkisiin hommiin. Ja kotona asuvat naiset kuljettavat sen seitsemää lasta. He eivät maksa kenenkään eläkettä, mutta heidän eläkkeensä pitäisi maksaa.
Tulee paha törmäys. Automatiikka ja robotiikka vievät töitä niin keskiluokalta kuin tulijoiltakin, toki myös luo uutta.
Siksi tarvitsemme strategian, joka vaatii joiltakin enemmän toiseuden sietämistä ja toisaalta liberaalipuolelta aritmetiikan tajua. Tämä "Suomi tarvitsee koska huoltosuhde" ei ole loppuun asti mietitty, ellei porukkaa istuteta ja kielikouluteta. Jos ei tapahdu mitään muuta kuin että moskeija moikuu ja sharia astuu voimaan, syrjäytyminen ja multikulturalismi jatkuu, se on kyllä typerä tie.
Ehkä tästä vielä ryhdistäydytään.
Rotutohtoriksi en rupea. Jos ottaisimme vain tarveharkintaisesti väkeä, ongelma on pieni. Taloutemme ei kestä sellaisia elätettäviä, joista vain 19% menee jonkinlaisiin töihin ja heistäkin suuri osa maahanmuuttajille palveluja antaviin julkisiin hommiin. Ja kotona asuvat naiset kuljettavat sen seitsemää lasta. He eivät maksa kenenkään eläkettä, mutta heidän eläkkeensä pitäisi maksaa.
Tulee paha törmäys. Automatiikka ja robotiikka vievät töitä niin keskiluokalta kuin tulijoiltakin, toki myös luo uutta.
Siksi tarvitsemme strategian, joka vaatii joiltakin enemmän toiseuden sietämistä ja toisaalta liberaalipuolelta aritmetiikan tajua. Tämä "Suomi tarvitsee koska huoltosuhde" ei ole loppuun asti mietitty, ellei porukkaa istuteta ja kielikouluteta. Jos ei tapahdu mitään muuta kuin että moskeija moikuu ja sharia astuu voimaan, syrjäytyminen ja multikulturalismi jatkuu, se on kyllä typerä tie.
Viimeksi muokattu:
Suomalaisia on vain 5,5 miljoonaa, ja suomalaisten hedelmällisyysluvusta voisi hätäisempi päätellä, että suomalaiset ovat huolissaan liiallisesta väestönkasvusta. Maailman väkiluku on 7,6 miljardia ja se kasvaa vuosittain 80 miljoonalla. Suomalaiset ottaa vaikutteita ulkomaalaisista kulttuureista, ja tämä tietysti vaikuttaa myös kieleen. Osa suomalaisista muuttaa ulkomaille eikä heidän jälkikasvunsa välttämättä omaa juuri mitään kosketuspintaa suomalaisuuteen, eivätkä kaikki Suomeen muuttavat suomalaistu – eikä aina heidän jälkikasvunsakkaan. Maahantulijat myös vaikuttavat kieleen, länsinaapurissa puhutaan sellaisesta asiasta kuin Rinkebysvenska. Ehkäpä tulevaisuudessa Suomessa aletaan puhua ilmiöstä nimeltä ”varissuosuomi”. Näiden seikkojen perusteella en menisi ennustamaan suomalaiselle heimolle nykymuodossaan kovin pitkää elinikää.
Kieli ei ole välttämättön eikä riittävä tekijä kotoutumiselle. Suomessa kyllä pärjää, vaikka ei puhuisi suomea tai ruotsia, suomalaiset kun sattuvat olemaan kielitaitosta kansaa. Suomessa on maahanmuuttajia jotka pärjäävät työelämässä, eivät hankkiudu ongelmiin virkavallan kanssa ja elävät muutenkin ihmisiksi, huolimatta siitä että he eivät puhu suomea tai ruotsia. Suomen tai ruotsin opiskelu edes kohtalaiselle tasolle on melkoinen ajallinen investointi, ja on ymmärrettävää ettei sellaiseen ryhdytä, jos ilmankin pärjää. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla Lönnrotin reinkarnaatio ollakseen Suomelle hyödyllinen.
Toisaalta suomea ja ruotsia kyllä oppii jos haluaa, kaikilla maahantulijoilla ei vain ole motivaatiota suomen tai ruotsin opiskeluun. Olen joskus hämmästynyt siitä, kuinka vain pari vuotta Suomessa asuneen maahanmuuttajan kanssa voi käydä useamman tunnin keskustelun suomen kielellä. Tälläinen kielenoppiminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Näissä tapauksissa olen myös epäillyt, että kyseisten maahantulijoiden kulttuuritausta kannustaa oma-aloitteiseen opiskeluun. Toisaalta mediassa on ollut näitä juttuja, joissa kerrotaan että on asuttu Suomessa jopa 20 vuotta työttömänä, ja sitten mainitaan että ei osata suomea. Tälläisissä tapauksissa kannattaa hakea syytä kielitaidottomuudelle jostain muualta kuin yhteiskunnan sortavista rakenteista, vaikka tälläinen vihjaaminen maahanmuuttajan omasta passiivisuudesta poliittisesti epäkorrektia vihapuhetta onkin. Yhteiskunnan rakenteet ovat päinvastoin mahdollistaneet elämisen kielitaidottomana ja työttömänä.
Eurooppalaisilla valtioilla selvästi on haasteita tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kotouttamisessa, eikä Suomi ole tässä poikkeus. Syy miksi meillä ongelmat eivät vielä ole kovin suuria on yksinkertaisesti se, että meille tulijoita on tullut vähemmän kuin muihin maihin. Määrällisesti olemme ”jäljessä”, mutta laadullisesti emme eroa muista eurooppalaisista valtioista – Suomesta kyllä löytyy tietoja maahanmuuttajaryhmien työttömyydestä ja rikollisuudesta, eivätkä ne tilastot luo kovin positiivista kuvaa tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kotoutumisesta. Meille ei vielä ole muodostunut virkavallalle haastavia maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä yksinkertaisesti siksi, että maahanmuuttajia ei ole ollut tarpeeksi. Tämäkin asia on muuttumassa, ja epäilemättä tulevaisuudessa suomalainen virkavalta pääsee tekemään töitä kulttuurillisesti rikkaissa kaupunginosissa. Kaikki ei tätä kehitystä hahmota, koska se tapahtuu hiljalleen ajan myötä, eikä yhdessä yössä. En suhtaudu kielteisesti aiheessa ehdotettuihin keinoihin maahanmuuttajien kotouttamiseksi, mutta kannattaa harkita myös sitä, että tulijamäärien rajoittaminen ei ole sekään mikään huono työkalu. Selviö on, että kotoutumisessa lähtökohdan tulisi olla se, että maahantulija sopeutuu uuteen asuinmaahansa, ei se, että maa sopeutuu tulijoihin.
Valitettavasti myös toisen sukupolven maahanmuuttajien kotouttaminen ei ole aivan triviaali temppu sekään. Toisen sukupolven maahanmuuttajat on huomioitava jo ihan siksi, että kyseisestä porukasta löytyy esimerkkejä siitä, kuinka kielitaito ei ole tae kotoutumiselle. Varmasti palstalaiset ovat somessa OSINT-operaatioita harrastaessaan törmänneet henkilöihin, joiden nimi on venäläinen, mutta jotka hyvällä suomenkielellä kirjoittavat juttuja, joilla ansaitsisi röllikkä -tagin tällä keskustelupalstalla. Se on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kielitaito ei takaa kotoutumista – vastaavia esimerkkejä löytyy kyllä muistakin maahanmuuttajaryhmistä. Suomessa peruskoulussa toisen sukupolven maahanmuuttajat on keskimäärin noin kaksi vuosiluokkaa jäljessä kantaväestöä. Tuo on vain keskiarvo, kaikista huonoiten pärjäävillä ryhmillä menee vielä huonommin. Mutta miettikääpä tuota eroa: lähes kaksi vuosiluokkaa. Se ei ole mikään mitätön osaamisvaje. Se tulee vaikuttamaan heidän koulutukseen ja työllistymiseen. Epäilemättä Suomessa tulee olemaan yhä kasvava joukko koko elämänsä Suomessa asuneita toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka eivät kuitenkaan koe itseään suomalaiseksi. Kun vielä heidän koulumenestyksensä pitää huolen siitä, että he eivät ole headhuntereiden märkiä päiväunia, niin on selvää että sosiaalisilta ongelmilta ei voida välttyä.
Alkuviikosta uutisoitiin, että Kela alkaa tarjoamaan palveluitaan arabiaksi. Tällä Kela pyrkii tukemaan asiakkaan kotoutumista. En ole aivan vakuuttunut siitä, että tämä edistää arabiankielisen väestön kotoutumista Suomeen, mutta näin se suomalainen yhteiskunta muuttuu kun väestö muuttuu. Väistämättä tulee mieleen, että jos ei osaa suomea, englantia tai ruotsia, niin silloin Kelan palveluille voi tulla erityisen suuri tarve.
Yksittäinen suomalainen voi edistää maahanmuuttajien kotoutumista siten, että kohtelee maahanmuuttajia lähtöperästä riippumatta kuten muitakin kanssaihmisiä. Kielen oppimistakin voi edesauttaa, joskin kokemukseni valossa Washingtonin kulttuuri-imperialismi tekee tästäkin hankalaa, sillä tuttavallisuuden lisääntyessä kieli herkästi vaihtuu englanniksi. Tämä voi tosin johtua omasta karismaattisuudestani, sillä onhan ymmärrettävää, että maahanmuuttajataustainenneito hunaja-ansa minut kohdatessaan miettii jotain muuta kuin uralilaisen kielen agglutinatiivisia ominaisuuksia.
Sotilaallisesti Suomen ainut realistinen uhka tulee idästä, ja olisi Putinille kovin mieluisaa, jos Suomeen muodostuisi suomalaisvastainen venäläisvähemmistö. Yksittäisen suomalaisen keinot venäläisvähemmistön suhteen on samat kuin muidenkin maahanmuuttajaryhmien suhteen. Kognitiivisesti vaatimattomimmat russofoobikot eivät välttämättä ymmärrä ajavansa Putinin asiaa. Tämä ei tarkoita sinisilmäisyyttä Venäjän valtion toimia kohtaan, taikka sitä, että unohdetaan mahdolliset laajemmat turvallisuusuhat. Tässä, kuten muissakin ihmisryhmiä koskettavissa asioissa, tulee erottaa yksilöt ja ihmisryhmät. Yksilöitä on kohdeltava yksilöinä, mutta suurempia ihmisryhmiä tulee arvioida realistisesti tosiasioiden avulla. Korostan myös sitä, että vastuuta on myös, ja ennen kaikkea, maahanmuuttajilla itsellään. Jos halua kotoutumiseen ei maahanmuuttajalla ole, silloin kantaväestön keinot kotouttaa hänet vastoin tahtoaan on kovin vähäiset.
Suomen ehdoton vahvuus on se, että Suomi on melko turvallinen, korkean luottamuksen yhteiskunta. Voisi sanoa, että suomalaiset kokevat kuuluvansa samaan ”heimoon”. Ei ole nähtävissä, että suomalaiset (ahtaan konservatiivisesti tulkittuna) heimoutuvat lähitulevaisuudessa. Toisaalta jos suomalaiset heimoutuvat, niin siinä tilanteessa voi kysyä, että onko suomalainen yhteiskunta muuttunut siten, ettei se enää ole puolustamisen arvoinen. Ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettua, että Suomi tulee aina pysymään tälläisenä korkean luottamuksen yhteiskuntana. Mikäli Suomi segregoituu ja muuttuu vähäisen luottamuksen yhteiskunnaksi, niin se tulee tekemään Suomesta paljon huonomman paikan. Osa suomalaisista kärsii henkisesta elintasosairaudesta, eli siitä, että koska nyt menee hyvin, ei ymmärretä että omilla toimilla hyvinvointi voidaan myös tuhota. Positiivista on kuitenkin se, että kansalaiset ovat heränneet kasvavaan ongelmaan ja tiedostavat millaisia haasteita kulttuurien yhteentörmäykset Euroopassa aiheuttavat.
Itse en koe kuuluvani mihinkään suomalaiseen heimoon, sen verran paljon eri puolella Suomea olen asunut. Vielä vähemmän koen kuuluvani samaan heimoon romanialaisten, portugalilaisten ynnä muiden EU-maiden kansalaisten kanssa, mutta ilahduttava asia tässä on se, että myöskään romanialaiset ja portugalilaiset eivät koe kuuluvansa minun kanssa samaan heimoon. Eurooppalainen federalismi on vain ummehtunut muisto 1990-luvulta. Uudet tuulet puhaltavat ja nykyään eurooppalaiset suhtautuvat asiaankuuluvalla kriittisyydellä liittovaltiohaihatteluihin. Euro- ja siirtolaiskriisi on avannut eurooppalaisten silmät. Merkelin sivuun siirtyminen on hyvä alku.
Kieli ei ole välttämättön eikä riittävä tekijä kotoutumiselle. Suomessa kyllä pärjää, vaikka ei puhuisi suomea tai ruotsia, suomalaiset kun sattuvat olemaan kielitaitosta kansaa. Suomessa on maahanmuuttajia jotka pärjäävät työelämässä, eivät hankkiudu ongelmiin virkavallan kanssa ja elävät muutenkin ihmisiksi, huolimatta siitä että he eivät puhu suomea tai ruotsia. Suomen tai ruotsin opiskelu edes kohtalaiselle tasolle on melkoinen ajallinen investointi, ja on ymmärrettävää ettei sellaiseen ryhdytä, jos ilmankin pärjää. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla Lönnrotin reinkarnaatio ollakseen Suomelle hyödyllinen.
Toisaalta suomea ja ruotsia kyllä oppii jos haluaa, kaikilla maahantulijoilla ei vain ole motivaatiota suomen tai ruotsin opiskeluun. Olen joskus hämmästynyt siitä, kuinka vain pari vuotta Suomessa asuneen maahanmuuttajan kanssa voi käydä useamman tunnin keskustelun suomen kielellä. Tälläinen kielenoppiminen vaatii oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta. Näissä tapauksissa olen myös epäillyt, että kyseisten maahantulijoiden kulttuuritausta kannustaa oma-aloitteiseen opiskeluun. Toisaalta mediassa on ollut näitä juttuja, joissa kerrotaan että on asuttu Suomessa jopa 20 vuotta työttömänä, ja sitten mainitaan että ei osata suomea. Tälläisissä tapauksissa kannattaa hakea syytä kielitaidottomuudelle jostain muualta kuin yhteiskunnan sortavista rakenteista, vaikka tälläinen vihjaaminen maahanmuuttajan omasta passiivisuudesta poliittisesti epäkorrektia vihapuhetta onkin. Yhteiskunnan rakenteet ovat päinvastoin mahdollistaneet elämisen kielitaidottomana ja työttömänä.
Eurooppalaisilla valtioilla selvästi on haasteita tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kotouttamisessa, eikä Suomi ole tässä poikkeus. Syy miksi meillä ongelmat eivät vielä ole kovin suuria on yksinkertaisesti se, että meille tulijoita on tullut vähemmän kuin muihin maihin. Määrällisesti olemme ”jäljessä”, mutta laadullisesti emme eroa muista eurooppalaisista valtioista – Suomesta kyllä löytyy tietoja maahanmuuttajaryhmien työttömyydestä ja rikollisuudesta, eivätkä ne tilastot luo kovin positiivista kuvaa tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kotoutumisesta. Meille ei vielä ole muodostunut virkavallalle haastavia maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä yksinkertaisesti siksi, että maahanmuuttajia ei ole ollut tarpeeksi. Tämäkin asia on muuttumassa, ja epäilemättä tulevaisuudessa suomalainen virkavalta pääsee tekemään töitä kulttuurillisesti rikkaissa kaupunginosissa. Kaikki ei tätä kehitystä hahmota, koska se tapahtuu hiljalleen ajan myötä, eikä yhdessä yössä. En suhtaudu kielteisesti aiheessa ehdotettuihin keinoihin maahanmuuttajien kotouttamiseksi, mutta kannattaa harkita myös sitä, että tulijamäärien rajoittaminen ei ole sekään mikään huono työkalu. Selviö on, että kotoutumisessa lähtökohdan tulisi olla se, että maahantulija sopeutuu uuteen asuinmaahansa, ei se, että maa sopeutuu tulijoihin.
Valitettavasti myös toisen sukupolven maahanmuuttajien kotouttaminen ei ole aivan triviaali temppu sekään. Toisen sukupolven maahanmuuttajat on huomioitava jo ihan siksi, että kyseisestä porukasta löytyy esimerkkejä siitä, kuinka kielitaito ei ole tae kotoutumiselle. Varmasti palstalaiset ovat somessa OSINT-operaatioita harrastaessaan törmänneet henkilöihin, joiden nimi on venäläinen, mutta jotka hyvällä suomenkielellä kirjoittavat juttuja, joilla ansaitsisi röllikkä -tagin tällä keskustelupalstalla. Se on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kielitaito ei takaa kotoutumista – vastaavia esimerkkejä löytyy kyllä muistakin maahanmuuttajaryhmistä. Suomessa peruskoulussa toisen sukupolven maahanmuuttajat on keskimäärin noin kaksi vuosiluokkaa jäljessä kantaväestöä. Tuo on vain keskiarvo, kaikista huonoiten pärjäävillä ryhmillä menee vielä huonommin. Mutta miettikääpä tuota eroa: lähes kaksi vuosiluokkaa. Se ei ole mikään mitätön osaamisvaje. Se tulee vaikuttamaan heidän koulutukseen ja työllistymiseen. Epäilemättä Suomessa tulee olemaan yhä kasvava joukko koko elämänsä Suomessa asuneita toisen sukupolven maahanmuuttajia, jotka eivät kuitenkaan koe itseään suomalaiseksi. Kun vielä heidän koulumenestyksensä pitää huolen siitä, että he eivät ole headhuntereiden märkiä päiväunia, niin on selvää että sosiaalisilta ongelmilta ei voida välttyä.
Alkuviikosta uutisoitiin, että Kela alkaa tarjoamaan palveluitaan arabiaksi. Tällä Kela pyrkii tukemaan asiakkaan kotoutumista. En ole aivan vakuuttunut siitä, että tämä edistää arabiankielisen väestön kotoutumista Suomeen, mutta näin se suomalainen yhteiskunta muuttuu kun väestö muuttuu. Väistämättä tulee mieleen, että jos ei osaa suomea, englantia tai ruotsia, niin silloin Kelan palveluille voi tulla erityisen suuri tarve.
Yksittäinen suomalainen voi edistää maahanmuuttajien kotoutumista siten, että kohtelee maahanmuuttajia lähtöperästä riippumatta kuten muitakin kanssaihmisiä. Kielen oppimistakin voi edesauttaa, joskin kokemukseni valossa Washingtonin kulttuuri-imperialismi tekee tästäkin hankalaa, sillä tuttavallisuuden lisääntyessä kieli herkästi vaihtuu englanniksi. Tämä voi tosin johtua omasta karismaattisuudestani, sillä onhan ymmärrettävää, että maahanmuuttajataustainen
Sotilaallisesti Suomen ainut realistinen uhka tulee idästä, ja olisi Putinille kovin mieluisaa, jos Suomeen muodostuisi suomalaisvastainen venäläisvähemmistö. Yksittäisen suomalaisen keinot venäläisvähemmistön suhteen on samat kuin muidenkin maahanmuuttajaryhmien suhteen. Kognitiivisesti vaatimattomimmat russofoobikot eivät välttämättä ymmärrä ajavansa Putinin asiaa. Tämä ei tarkoita sinisilmäisyyttä Venäjän valtion toimia kohtaan, taikka sitä, että unohdetaan mahdolliset laajemmat turvallisuusuhat. Tässä, kuten muissakin ihmisryhmiä koskettavissa asioissa, tulee erottaa yksilöt ja ihmisryhmät. Yksilöitä on kohdeltava yksilöinä, mutta suurempia ihmisryhmiä tulee arvioida realistisesti tosiasioiden avulla. Korostan myös sitä, että vastuuta on myös, ja ennen kaikkea, maahanmuuttajilla itsellään. Jos halua kotoutumiseen ei maahanmuuttajalla ole, silloin kantaväestön keinot kotouttaa hänet vastoin tahtoaan on kovin vähäiset.
Suomen ehdoton vahvuus on se, että Suomi on melko turvallinen, korkean luottamuksen yhteiskunta. Voisi sanoa, että suomalaiset kokevat kuuluvansa samaan ”heimoon”. Ei ole nähtävissä, että suomalaiset (ahtaan konservatiivisesti tulkittuna) heimoutuvat lähitulevaisuudessa. Toisaalta jos suomalaiset heimoutuvat, niin siinä tilanteessa voi kysyä, että onko suomalainen yhteiskunta muuttunut siten, ettei se enää ole puolustamisen arvoinen. Ei kuitenkaan ole kirkossa kuulutettua, että Suomi tulee aina pysymään tälläisenä korkean luottamuksen yhteiskuntana. Mikäli Suomi segregoituu ja muuttuu vähäisen luottamuksen yhteiskunnaksi, niin se tulee tekemään Suomesta paljon huonomman paikan. Osa suomalaisista kärsii henkisesta elintasosairaudesta, eli siitä, että koska nyt menee hyvin, ei ymmärretä että omilla toimilla hyvinvointi voidaan myös tuhota. Positiivista on kuitenkin se, että kansalaiset ovat heränneet kasvavaan ongelmaan ja tiedostavat millaisia haasteita kulttuurien yhteentörmäykset Euroopassa aiheuttavat.
Itse en koe kuuluvani mihinkään suomalaiseen heimoon, sen verran paljon eri puolella Suomea olen asunut. Vielä vähemmän koen kuuluvani samaan heimoon romanialaisten, portugalilaisten ynnä muiden EU-maiden kansalaisten kanssa, mutta ilahduttava asia tässä on se, että myöskään romanialaiset ja portugalilaiset eivät koe kuuluvansa minun kanssa samaan heimoon. Eurooppalainen federalismi on vain ummehtunut muisto 1990-luvulta. Uudet tuulet puhaltavat ja nykyään eurooppalaiset suhtautuvat asiaankuuluvalla kriittisyydellä liittovaltiohaihatteluihin. Euro- ja siirtolaiskriisi on avannut eurooppalaisten silmät. Merkelin sivuun siirtyminen on hyvä alku.
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Voisi olla hyötyä kotoutumisesta suomalaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan yhdessä suomalaisten kanssa.
Tämähän oli juuri Erdon tahto..
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Se on ihan metodista.
Nyt pitäisi meidänkin tehdä politiikkaa huomista pitemmällekin eikä vain helpottaa ja helpottaa ja paapoa kaikki omiin lokeroihinsa muhimaan kusta.
@Tetra mainitsemat henkilöt sijoittaisin "oikeisiin" moniosaajiin..eli ammattilaisiin, jotka ovat muuttaneet työn perässä..
Rasistista, fasista valkoisen miehen tarrautumista katoavaan..(s)
En aio kantaa loputonta ahdistusta ja tuskaa marxilaisten ja liberaalien hulluudesta, heimoutuminen juuri vapauttaa tästä dialogista kylähullujen kanssa.
Heimoutuminen ei ole ideaali tilanne, päinvastoin se on selviytymisen moodiin siirtymistä mutta muodikkaasti ilmaisten se on myös voimaannuttavaa ja vapauttavaa.
arix
Respected Leader
Esimerkkejä kielenvaihdosta(kielen tuhoamisesta) löytyy sekä länsi että itänaapurista. Kummastakin on suomalais-ugrilaiset kielet katoamassa...
Hallinkorva
Ylipäällikkö
Valkoisen miehen pitää tehdä uusi nousu, mutta se vaatii muutamia myönnytyksiä. Tarveharkintainen maahanmuutto säilyy. Seksuaaliset vähemmistöt on hyväksyttävä tosiasioina eikä marxilaisten keksintönä. Sen sijaan tuo naisten kiihottaminen kaikenlaiseen feministiseen vihaan ja someraivoon saattaa hyvinkin olla bezmenovilainen hybridioperaatio, jota itsensä bannannut Pihatonttu varmaan erittelisi 3000 sanan esseellä kuudessa minuutissa. Miksihän se Halonen junttasi itsensä HY:n hallitukseen...
@Hallinkorva Paras näkemäni foliohattuhymiö.
Suomi ei juuri tarvitse edes tarveharkintaista maahanmuuttoa, nykyiset on saatava tuottaviksi ja siksi aikaa pitäisi rajat sulkea kaikelta paitsi avioliitoilta ja adoptiolta.
Tätä tuskin tapahtuu ja tulonsiirrot lakkaavat sitä myöten hyvin pian, tämä voisi saada aikaan muttoliikettä pois täältä.
Ihmisten seksuaalinen suuntautuminen ei minua kiinnosta vähääkään.
Ketään ei voi kuitenkaan pakottaa tunnustamaan mitään biologialle tuntemattomia määritelmiä jotka ovat marxilaisten keksimiä kuten kaikki muukin jonka väitetään olevan sosiaalisia konstruktioita.