Jotain kameroita näyttää olevan mahassa kiinni. Joku keikari siinä teki duunia macbookilla ohjaamossa rantasandaalit jalassa. Piti mennä kyselemään kopterista mutta en iljennyt.
Heko-rykmentti
- Viestiketjun aloittaja baikal
- Aloitus PVM
GRU:n agentteja.
Eikö NH koptereihin luoteta?
Rajavartiolaitoksella kolmen pelastushelikopterin vajaus – Suomi ei selviäisi Ruotsia kohdanneista metsäpaloista
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja sanoo, että Suomi ei selviäisi tämänhetkisellä kalustolla omin avuin esimerkiksi Ruotsin metsäpalojen suuruisesta katastrofista. RVL:n mukaan valmius suuronnettomuuden varalta on vaaditunlainen.
Riika Nykänen
10.9. 20:26
Kaksi Rajavartiolaitoksen viidestä Super Pumasta on tällä hetkellä pajalla. (KUVA: Antti Hämäläinen)
Ilta-Sanomat selvitti, että Rajavartiolaitoksen ilma-aluskalustossa on tällä hetkellä kolmen pelastushelikopterin suuruinen vajaus.
Rajavartiolaitoksesta kerrotaan IS:lle, että yhteensä viidestä Super Puma -meripelastushelikopterista kaksi on tällä hetkellä pois käytöstä. Samanaikaisesti myös yksi Bell 412 -pelastushelikopteri on pois käytöstä.
Rajavartiolaitoksen ranskalaisvalmisteiset Super Pumat kuuluvat päivystyskäytössä pelastustoiminnan tukipilareihin.
Vartiolentolaivueen komentaja Risto Jääskeläinen Rajavartiolaitoksesta sanoo, että helikopterit ovat uudistettavina valmistajan tehtailla ulkomailla.
– Kaksi näistä vanhoista Super Puma -helikoptereista on modifikaatiotyön alla Airbusin tehtailla Ranskassa ja Romaniassa. Niitä siis uusitaan uutta vastaaviksi, jolloin niille saadaan uusi elinkaari. Myös yksi 412-kopteri on modifioitavana Ruotsissa.
Jääskeläisen mukaan käytössä on tällä hetkellä yhteensä 6 meripelastushelikopteria ja 4 kevyempää yksimoottorista Koala-helikopteria. Jälkimmäisiä käytetään erityisesti rajaturvallisuuden tehtäviin ja koulutukseen.
”Jos tulee tosi iso katastrofi, niin varmasti ollaan vaikeuksissa”
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo, että valmius on onnistuttu pitämään hyvänä kalustovajauksesta huolimatta.
Pelastuslaitoksilla ei ole omia helikoptereita vaan ne tukeutuvat Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien tai yksityisten toimijoiden helikoptereihin.
Ruuskan mukaan kalustovajaus vaikuttaa kuitenkin pelastustoimen päivittäiseen toimintaan.
– Mutta Rajavartiolaitos on hyvissä ajoin tiedottanut meitä siitä, että koska tämä kaluston päivitys on edessä. Eli he ilmoittivat etukäteen, että tilapäisiä valmiuden rajoitteita tai taukoja lentovalmiudessa voi kesällä tulla.
Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska, onko toimintavalmius vajeen vuoksi alentunut?
– Valmius on ollut aika hyvä, parempi kuin mitä itse odotin. He ovat todella paljon venyneet ja lentäneet pelastustoimen tehtäviä. Tiedän, että tilanne on ollut siellä (Rajavartiolaitoksessa) vaikea. Minun tietoon ei ole tullut kertaakaan sellaista, että kopteri ei olisi lentoon lähtenyt, kun sitä on pelastustoimen tehtäviin tarvittu.
– Tehtävät on hoidettu hyvin huolimatta siitä, että on ollut vaikea tilanne puuttuvien koptereiden vuoksi.
Jos Suomeen iskisi esimerkiksi yllättävä suuri luonnonkatastrofi, niin pystyttäisiinkö siihen tämänhetkisellä kalustolla reagoimaan tarvittavalla tavalla?
– Jos tulee tosi iso katastrofi, kuten esimerkiksi Ruotsin metsäpalot, niin varmasti ollaan vaikeuksissa. Ja suurissa vaikeuksissa. Emme selviäisi siitä omin avuin, näin se on.
”Paniikkinappulaa ei ole tarvinnut vielä painaa onneksi mihinkään suuntaan”
Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen komentaja Risto Jääskeläisen mukaan valmiustaso ei ole kaluston vajauksen vuoksi laskenut.
– Päivystys ei ole meillä katkennut missään vaiheessa. Olemme kyenneet täyttämään kaikki vaatimukset näillä kolmen etelän Super Puman ja kolmen pohjoisen koneen normaalilla toiminnalla. Mutta tilanne on huomattavasti helpompi, kun saamme kaikki maailmalla olevat koneet valmiiksi ja kotimaahan.
Eli Rajavartiolaitoksen toimintakykykö ei ole konevajauksen vuoksi heikentynyt?
– Selviämme tehtävistämme ja pystymme täyttämään ne, mutta joudumme tekemään enemmän töitä sen eteen, että kaikki sujuu hyvin. Huollossa joudutaan tekemään välillä pidempää päivää, että saadaan nopeutettua koneiden kiertoa, koska runkoja on vähemmän. Paniikkinappulaa ei ole tarvinnut vielä painaa onneksi mihinkään suuntaan.
Pystyttäisiinkö tämänhetkisillä pelastushelikoptereilla reagoimaan riittävän hyvin, mikäli Suomeen tulisi yllättävä suuronnettomuus?
– Nyt on hyvä kysyä, että mikä on riittävän hyvin. Suuronnettomuuteen meillä valmius on se, mikä on vaadittu. Eli pystymme aina irrottamaan neljä meripelastuskonetta yhteen tehtävään.
Vaikuttiko kalustovajaus siihen, ettei Ruotsiin lähetetty heinäkuussa heti apua metsäpalojen sammuttamiseen? Ruotsiin pyydettiin erityisesti ilmasammutuskalustoa.
– Minun pöydälleni ei koskaan tullut avunpyyntöä. Eli ajatus on varmaan ollut siellä poliittisella tasolla. Tilanne on se, että pystymme vastaamaan niistä velvoitteista, mitä täällä kotimaassa on asetettu.
– Jos meille olisi tullut esimerkiksi käsky tukea Ruotsia ilma-aluksella, niin olisimme pystyneet irrottamaan pohjoisesta koneen miehistöineen. Se olisi kuitenkin tarkoittanut jonkinlaisia muutoksia kotimaassa. Ei valmiuteen, mutta muutoksia sekä henkilöstön että kaluston sijoittelussa.
Milloin Super Pumien odotetaan olevan jälleen käyttökelpoisia?
– Kun kaksi nyt ulkomailla olevaa Super Puma -konetta ovat palanneet Suomeen, lähtee vielä yksi kone ulkomaille modifikaatioon. Ajatus on, että keväällä 2020 meillä on koko modifikaatio-ohjelma läpi käyty, ja kaikki viisi konetta olisivat normaalisti käytössä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005822596.html?ref=rss
Rajavartiolaitoksella kolmen pelastushelikopterin vajaus – Suomi ei selviäisi Ruotsia kohdanneista metsäpaloista
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja sanoo, että Suomi ei selviäisi tämänhetkisellä kalustolla omin avuin esimerkiksi Ruotsin metsäpalojen suuruisesta katastrofista. RVL:n mukaan valmius suuronnettomuuden varalta on vaaditunlainen.
Riika Nykänen
10.9. 20:26
Kaksi Rajavartiolaitoksen viidestä Super Pumasta on tällä hetkellä pajalla. (KUVA: Antti Hämäläinen)
Ilta-Sanomat selvitti, että Rajavartiolaitoksen ilma-aluskalustossa on tällä hetkellä kolmen pelastushelikopterin suuruinen vajaus.
Rajavartiolaitoksesta kerrotaan IS:lle, että yhteensä viidestä Super Puma -meripelastushelikopterista kaksi on tällä hetkellä pois käytöstä. Samanaikaisesti myös yksi Bell 412 -pelastushelikopteri on pois käytöstä.
Rajavartiolaitoksen ranskalaisvalmisteiset Super Pumat kuuluvat päivystyskäytössä pelastustoiminnan tukipilareihin.
Vartiolentolaivueen komentaja Risto Jääskeläinen Rajavartiolaitoksesta sanoo, että helikopterit ovat uudistettavina valmistajan tehtailla ulkomailla.
– Kaksi näistä vanhoista Super Puma -helikoptereista on modifikaatiotyön alla Airbusin tehtailla Ranskassa ja Romaniassa. Niitä siis uusitaan uutta vastaaviksi, jolloin niille saadaan uusi elinkaari. Myös yksi 412-kopteri on modifioitavana Ruotsissa.
Jääskeläisen mukaan käytössä on tällä hetkellä yhteensä 6 meripelastushelikopteria ja 4 kevyempää yksimoottorista Koala-helikopteria. Jälkimmäisiä käytetään erityisesti rajaturvallisuuden tehtäviin ja koulutukseen.
”Jos tulee tosi iso katastrofi, niin varmasti ollaan vaikeuksissa”
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sanoo, että valmius on onnistuttu pitämään hyvänä kalustovajauksesta huolimatta.
Pelastuslaitoksilla ei ole omia helikoptereita vaan ne tukeutuvat Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien tai yksityisten toimijoiden helikoptereihin.
Ruuskan mukaan kalustovajaus vaikuttaa kuitenkin pelastustoimen päivittäiseen toimintaan.
– Mutta Rajavartiolaitos on hyvissä ajoin tiedottanut meitä siitä, että koska tämä kaluston päivitys on edessä. Eli he ilmoittivat etukäteen, että tilapäisiä valmiuden rajoitteita tai taukoja lentovalmiudessa voi kesällä tulla.
Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska, onko toimintavalmius vajeen vuoksi alentunut?
– Valmius on ollut aika hyvä, parempi kuin mitä itse odotin. He ovat todella paljon venyneet ja lentäneet pelastustoimen tehtäviä. Tiedän, että tilanne on ollut siellä (Rajavartiolaitoksessa) vaikea. Minun tietoon ei ole tullut kertaakaan sellaista, että kopteri ei olisi lentoon lähtenyt, kun sitä on pelastustoimen tehtäviin tarvittu.
– Tehtävät on hoidettu hyvin huolimatta siitä, että on ollut vaikea tilanne puuttuvien koptereiden vuoksi.
Jos Suomeen iskisi esimerkiksi yllättävä suuri luonnonkatastrofi, niin pystyttäisiinkö siihen tämänhetkisellä kalustolla reagoimaan tarvittavalla tavalla?
– Jos tulee tosi iso katastrofi, kuten esimerkiksi Ruotsin metsäpalot, niin varmasti ollaan vaikeuksissa. Ja suurissa vaikeuksissa. Emme selviäisi siitä omin avuin, näin se on.
”Paniikkinappulaa ei ole tarvinnut vielä painaa onneksi mihinkään suuntaan”
Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen komentaja Risto Jääskeläisen mukaan valmiustaso ei ole kaluston vajauksen vuoksi laskenut.
– Päivystys ei ole meillä katkennut missään vaiheessa. Olemme kyenneet täyttämään kaikki vaatimukset näillä kolmen etelän Super Puman ja kolmen pohjoisen koneen normaalilla toiminnalla. Mutta tilanne on huomattavasti helpompi, kun saamme kaikki maailmalla olevat koneet valmiiksi ja kotimaahan.
Eli Rajavartiolaitoksen toimintakykykö ei ole konevajauksen vuoksi heikentynyt?
– Selviämme tehtävistämme ja pystymme täyttämään ne, mutta joudumme tekemään enemmän töitä sen eteen, että kaikki sujuu hyvin. Huollossa joudutaan tekemään välillä pidempää päivää, että saadaan nopeutettua koneiden kiertoa, koska runkoja on vähemmän. Paniikkinappulaa ei ole tarvinnut vielä painaa onneksi mihinkään suuntaan.
Pystyttäisiinkö tämänhetkisillä pelastushelikoptereilla reagoimaan riittävän hyvin, mikäli Suomeen tulisi yllättävä suuronnettomuus?
– Nyt on hyvä kysyä, että mikä on riittävän hyvin. Suuronnettomuuteen meillä valmius on se, mikä on vaadittu. Eli pystymme aina irrottamaan neljä meripelastuskonetta yhteen tehtävään.
Vaikuttiko kalustovajaus siihen, ettei Ruotsiin lähetetty heinäkuussa heti apua metsäpalojen sammuttamiseen? Ruotsiin pyydettiin erityisesti ilmasammutuskalustoa.
– Minun pöydälleni ei koskaan tullut avunpyyntöä. Eli ajatus on varmaan ollut siellä poliittisella tasolla. Tilanne on se, että pystymme vastaamaan niistä velvoitteista, mitä täällä kotimaassa on asetettu.
– Jos meille olisi tullut esimerkiksi käsky tukea Ruotsia ilma-aluksella, niin olisimme pystyneet irrottamaan pohjoisesta koneen miehistöineen. Se olisi kuitenkin tarkoittanut jonkinlaisia muutoksia kotimaassa. Ei valmiuteen, mutta muutoksia sekä henkilöstön että kaluston sijoittelussa.
Milloin Super Pumien odotetaan olevan jälleen käyttökelpoisia?
– Kun kaksi nyt ulkomailla olevaa Super Puma -konetta ovat palanneet Suomeen, lähtee vielä yksi kone ulkomaille modifikaatioon. Ajatus on, että keväällä 2020 meillä on koko modifikaatio-ohjelma läpi käyty, ja kaikki viisi konetta olisivat normaalisti käytössä.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005822596.html?ref=rss
Voi toki olla sekin, tai sitten ei vaan löydy tarpeeksi nostokapasiteettia tai varustusta. Se mitä tuossa jutussa ei mainita on se, että tuleeko nuo päivitettävänä olevat kopterit takaisin kesäksi?
Voisiko muka tuollainen tehdaspäivitys kestää yli puoli vuotta? Erikoista.
Huhta
Greatest Leader
Olisiko ongelma osin siinä, että NH90:t ovat väärässä paikassa normaaliaikana? Mikä lie myöskään pintapelastajien tilanne, löytyykö PV:lta omasta takaa vai lainataanko heidät tarvittaessa rajalta?
Mikä ettei, kun kopteri puretaan atomeiksi, tutkitaan ja korjataan paikkoja sekä laitetaan lopuksi takaisin kasaan. Esim. Hornetien vastaavankaltainen proseduuri kestää melkein vuoden.
http://australianaviation.com.au/2010/06/raaf-hornet-centre-barrel-program-completed/
kimmo.j
Respected Leader
Kyllä, samaa mieltä.
Omasta mielestäni suurin kysymys on valmius ja hälyttämisen vaikeus. Rajan kopterin "saa" karkeasti ottaen ottamalla VIRVEn käteen ja sanomalla HÄKE:lle "Hälytä RAJA:n kopteri".
Estonian operaation aikana ilmavoimien MI-8 koptereissa oli ilmavoimien pinturit.
Edit: muistaakseni
Edit: muistaakseni
Viimeksi muokattu:
Eiköhän ne Mi-8 pintapelastajat olleet pääasiassa turkulaisia ja helsinkiläisiä palomiehiä.
Selvitän. Löytyy nimittäin Siivet lehti joka käsitteli operaatiota tuoreeltaan.
Ei tarvitse, muistan tapahtuneen ja tunnen jopa yhden mukana olleen.
Tuossa on lähde.
https://pelastustieto.fi/wp-content/uploads/2015/04/arkisto_estonia_1994.pdf
LEKA ryhmä oli tuolloin olemassa pelastuslaitoksella. Saattoivat olla niitä ukkoja. Perus palomiehille saattaisi tehtävä olla liian haastava.
Siis mitä?
Tuossa artikkelissahan nyt oli selostettu operaatio päärpiiteittäin ja kerrottu myös ne yksiköt jotka siihen osallistuivat.
Yllättäen laivapalot, meripelastus, öljyntorjunta, sukeltaminen tai vaikka pintapelastus on enemmän pinnalla rannikon palokunnissa.
Kaikki pelastuslaitosten palomiehet saavat koulutuksen palomiesten perustehtäviin, mutta osa porukasta koulutetaan myös sukeltajiksi, pintapelastajiksi, eläintehtäviin tai vaikka huoltamaan jotain harvinaisempia laitteita. Palokunnat myös hankkivat erikoisosaamista jos toiminta-alueella sijaitsee jotain erikoiskohteita, kuten vaikka öljynjalostamo, ydinvoimala tai vaikka metro.
Juu en ole lukenut vielä. Illalla ehdin.
Shadowmon
Kenraali
Mitä tulee itse tuohon artikkeliin, niin aivan ymmärrettävää ettei tuollaisen katastrofin torjuntaan ole rahkeita. Ei ollut Ruotsillakaan. Jos kerran 100 -vuodessa tuollaiset metsäpalot osuu päälle, niin täytyisikö meillä olla tätä varten suuri osa NH:t varattu kokoajan pelastustehtäviin ja koulutettua pelastusmiehistöä päällä.
Kulut kasvaa ja sitten mennään seuraavat 100 vuotta ilman mitään katastrofia. Jos varaudutaan kokoajan kaikkein pahimpiin skenaarioihin niin se tottavia maksaa.
Kulut kasvaa ja sitten mennään seuraavat 100 vuotta ilman mitään katastrofia. Jos varaudutaan kokoajan kaikkein pahimpiin skenaarioihin niin se tottavia maksaa.
Huhta
Greatest Leader
Jos Suomi joutuu sotaan kerran sadassa vuodessa, niin onko sen armeijan ylläpidon kanssa nyt niin väliä...
Shadowmon
Kenraali
Jos Suomi joutuu sotaan kerran sadassa vuodessa, niin onko sen armeijan ylläpidon kanssa nyt niin väliä...
Varmaan kieli poskella kirjoitettu mutta vertaus ei todellakaan toimi. Mikäli tänne tulee Ruotsin metsäpaloa vastaava palo niin varmaan kuitenkaan kukaan ei kuole ja apua saadaan ulkomailta varmasti. Sodan kohdalla tilanne on täysin eri ja vakuutuksetkin täytyy olla eri kaliiberia
Koko homma on rakennettu niin ettei tuollaisia satu. Kirjoitin lähinnä ruotsalaiselle yleisölle miksi noita ei ollut Suomessa kun Ruotsissa roihui
Tässä
https://goadam7.blogspot.com/2018/07/skogsbrander-en-fraga-man-ofta-ser.html
kimmo.j
Respected Leader
Sellainen korjaus, että pintapelastaminen on ihan jokaisen palomiehen perustaito. Kuuluu normaaliin opetusohjelmaan.
Se ei tietenkään tarkoita samaa kuin helikopterilla lentävän RAJA:n pintapelastajaa. Sitten ovat nämä pelastuslaitosten MIRG-miehet (Maritime Incident Response Group) ovat erikseen (ex LEKA/EKA).