Tilausvaltuudesta leikataan pois 1,2 miljardia
Eduskunta pienentää helikopterihankintaa
Puolustusvoimille kaavailtua helikopterihankintaa supistetaan. Hallituksen esittämästä 7,7 miljardin markan tilausvaltuudesta leikataan pois 1,2 miljardia.
Syksystä asti hiertänyt kiista sovittiin tiistaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien sekä pääministeri
Paavo Lipposen (SDP) ja puolustusministeri
Anneli Tainan (kok) neuvottelussa.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Erkki Tuomioja kertoi neuvottelun jälkeen, että tilausvaltuuksien leikkaus kohdistetaan nimenomaan helikopterihankintoihin.
Puolustusvoimien uutta tilausvaltuutta tullaan käyttämään vuosina 1998-2006 uusien valmiusyhtymien varustamiseen.
Alkuperäisestä 7,7 miljardin markan summasta vajaat 4 miljardia oli tarkoitus käyttää helikoptereiden hankintaan. Myöhemmin tarvitaan vielä 1,5 miljardia markkaa mm. koptereiden asejärjestelmiin ja koulutukseen.
Tarkoituksena on ollut hankkia 20-30 kuljetuskopteria ja 9-15 saattotehtäviin varustettua taistelukopteria sekä lisäksi 2-4 kevyempää kuljetuskopteria. Tuomioja ei osannut sanoa, kuinka paljon vähemmän helikoptereita voidaan leikkauksen jälkeen hankkia.
- Se asia jää hallituksen ja puolustushallinnon omaan harkintaan, mitä he sillä summalla sitten tekevät, hän sanoi.
Tuomiojan mukaan nyt sovittu 1,2 miljardin markan vähennys tullaan jaksottamaan jollakin johdonmukaisella tavalla tilausvaltuuskauden eri vuosille. Hallitus joutui taipumaan tilausvaltuuden pienentämiseen, kun hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä jo syksyllä noussut vastarinta ei ottanut laantuakseen.
Vastarinnan vuoksi päätöksen tekeminen piti jo irrottaa valtion tämän vuoden budjetista ja tuoda uudelleen eduskuntaan lisäbudjetin yhteydessä. Tuomioja ja muut hallitusrintaman ryhmäjohtajat vakuuttivat tyytyväisyyttään ratkaisuun, joka menee nyt eduskuntaryhmien hyväksyttäväksi.
Nähtäväksi jää, tyydyttääkö sovittu tilausvaltuuden pienentäminen myös helikopterihankinnan jyrkimpiä arvostelijoita hallituksen omissa riveissä. Tiistaina arvioitiin, että yksittäisiä vastaanäänestäjiä saattaa yhä ilmaantua.
"Eduskunta sanoi viimeisen sanan"
Vihreiden
Osmo Soininvaara iloitsi historiallisesta tapahtumasta, kun eduskunta pitkään aikaan ensimmäisen kerran osoitti, että se käyttää viimeistä sanaa myös puolustuspolitiikassa.
Vasemmistoliiton
Martti Korhonen piti nyt sovittua lähes 20 prosentin pienennystä tilausvaltuuksiin "merkittävänä".
Kokoomuksen
Ben Zyskowicz muisti kiitellä myös hallitusta ja puolustusministeri Tainaa, joka heti asian uuden eduskuntakäsittelyn alussa osoitti valmiutta hakea sopuratkaisua.
Ratkaisun syntymistä oli pohjustettu jo aamusta myös hallituksen piirissä. Hallitusryhmien puheenjohtajat käsittelivät asiaa pääministeri Lipposen johdolla.
Puolustusministeri Taina poistui tyytyväisenä neuvotteluhuoneesta.
- Minä olen tietysti tyytyväinen, kun meidän suunnitelmat on hyväksytty, Taina sanoi. Tainan mukaan ratkaisuehdotus tuli hallituksen puolelta ja sitä muotoiltiin yhdessä eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa.
Sotavarustepäällikkö leikkauksista: "Saattohelikopterien hankinta siirtyy"
Puolustusvoimien helikopterihankinnan tilausvaltuuksien leikkaus siirtää sotavarustepäällikkö, kenraalimajuri
Vesa Kämärin mukaan saattokoptereiden hankintaa, mutta antaa yhä edellytykset valmiusyhtymien tarvitsemien kuljetushelikopterien hankintaan.
Kenraalimajuri Kämäri totesi tiistaina heti hallituksen ja eduskuntaryhmien puheenjohtajien neuvottelujen jälkeen, että tilausvaltuus luo edellytykset kyllä kuljetushelikoptereiden sekä niiden huolto- ja tukeutumisjärjestelmien hankintaan.
- Se luo ihan selvästi edellytykset myös valmistella saattohelikoptereiden hankintaa. Kuinka pitkälle rahoitus sitten tässä yhteydessä riittää, senhän me joudumme sitten matkan varrella katsomaan, kommentoi Kämäri.
Sikäli kun Suomen puolustusvoimilla on tiedossa, niin Ruotsi aikoo käsitellä omaa saattokopterihankintaansa seuraavassa puolustuspäätöksessään vuosina 2000-2001.
Suomella on kenraalimajuri Kämärin käsityksen mukaan näin olemassa kaikki edellytykset yhteisiin perusjärjestelyihin Ruotsin kanssa myös saattokoptereiden suhteen.
Sotavarustepäällikkö muistutti, että jo kuljetushelikoptereiden osalta Suomi pyrkii ensisijaisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Kenraalimajuri Kämäri painotti, ettei hänelle ilmoitettu neuvottelutulos ole sinänsä sulkenut saattohelikoptereiden hankinnan aloittamista sinänsä.
- Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, ettei rahoitus riitä siihen, selvitti Kämäri.
Valmiusprikaatit voidaan varustaa
Kenraalimajuri Kämäri sanoi näkevänsä hankinnasta vastaavana henkilönä nyt sovitun ratkaisun puolustusvoimille myönteisenä: valmiusyhtymiä päästään kehittämään ja niiltä puuttuvaa materiaalia, mm. kuljetushelikoptereita, voidaan hankkia ja aloittaa järjestelmän koulutus.
- Toisaalta saattohelikoptereiden hankintaa ei minun ymmärtääkseni poissuljettu. Sitä on vaan siirretty, arvioi kenraalimajuri Vesa Kämäri.
Puolustusministeriön esittämän alkuperäisen tilausvaltuuden mukaan kuljetushelikoptereita tarvitaan kolmelle valmiusprikaatille 20-30 kappaletta ja saattotehtäviin varustettuja taisteluhelikoptereita 9-15 kappaletta. Lisäksi hankittaisiin 2-4 kevyttä koulutushelikopteria.
STT-IA
10.3.1998
