Novo-Ogarjovon kokous
Putin kokosi kymmenen suurliikemiestä illalliselle. Hän puhui kaikille. Jukosilla oli monopoli öljytuotteista 42 alueella. Jos toimitukset lopetettaisiin, alueet pysähtyisivät. Ambulanssit, paloautot, kaikki elintärkeä pysähtyisi kolmessa päivässä. Putin pyysi oligarkeilta, etteivät he käyttäisi tällaisia vipusimia. Silloin heille ei tulisi ongelmia silovikien kanssa.
Tätä kutsutaan Venäjällä "šaslikkitapaamiseksi". Hodorkovski muisteli Berliinissä vuonna 2013, että eniten asia koski tiedotusvälineitä. Omistajat kykenivät niiden kautta painostamaan poliittisesti.
Hodorkovski oli tuohon aikaan huimaantunut vallastaan. Hän puhui BP:n lordi Brownille, miten saadaan ihmisiä duumaan, miten vähennyksiä yhtiöille, keitä vaikutusvaltaisia hän valvoo.
Totta se oli. Silloin hän oli Venäjän rikkain mies, jolla oli keinonsa.
Lisäksi hän oli liberaalin älymystön lemmikki, joka veti jopa internet-yhteydet kyläkouluihin, antoi rahaa kulttuurille ja valistustyöhön.
Putin ei sanonut illalliskokouksessa, että oligarkille oli kiellettyä olla kansansuosikki, mutta hän tarkoitti myös sitä.
Vuonna 2002 kun Kudrin ja Gref ajoivat kaivannaisten hankintaveroa, heille sanottiin, ettei sitä tule, koska "se on vastoin Jukosin intressejä" ja jos hallitus painaa päälle, öljyntuottajat vaativat ministerien eroa. Ministerit lähtivät kaksin käsin ajamaan veroa tuohtuneina. Duuma kuitenkin äänesti sen nurin. Jopa kommunistit estivät verottamasta öljyoligarkkeja. Samoin jopa Kremliä lähellä olevat piirit. Hodorkovski (Jukos) oli siis duumassa ja vahvasti. Nyt menikin kokonainen vuosi ennen kuin vero saatiin aikaan.
Vuosi 2004 oli vaalivuosi. Hodorkovski alkoi pohtia parlamentarismia vuotta ennen. Vuoden 1993 laki oli jättänyt presidentille aivan liikaa valtaoikeuksia. Hodorkovski halusi eurooppalaisemman mallin ja arveli muutoksen olevan mahdollinen vuoden 2004 jälkeen.
Vuotta ennen vaaleja Hodorkovski rahoitti kaikkia tärkeitä oppositiopuolueita Jablokosta kommmunisteihin.
Mutta se ei Hodorkovskia vielä kaatanut, kuten on luultu.
Vanhan ja uuden liiton yhteenotto
Hodorkovski huoletti Vološinia ja liberaalieja ministereitä, mutta enemmän heitä alkoi askarruttaa mies nimeltään Igor Setšin. Ensimmäiset pari vuotta kaikki olivat luulleet, että hän oli vain pikkuvirkailija, joka kantoi Putinin salkkua. Pikkuhiljaa he huomasivat, että Putinin henkilökohtainen hallintoavustaja Setšin kykeni tekemään odottamattomia henkilöratkaisuja, omasi tiukat suhteet FSB:hen ja oli ehtinyt hiljaa muodostaa ympärilleen entisten KGB-virkailijoiden ja Putinin vanhojen Pietarin ystävien piirin. Keskeinen hahmo piirissä oli myös Patrušev.
Tulevassa konfliktissa oli yhtäältä vastakkain vanha eliitti (vallan vivuissa kiinni oleva) ja uusi eliitti, joka halusi osansa, sekä vanhan eliitin virkamiehistö vastaan uudet turvallisuustaustaiset silovikit.
Vološin päätti käyttää Hodorkovskia silovikeja vastaan, Setšiniä vastaan.
Helmikuun 19. vuonna 2003 oli kaikkien suurten yrittäjien ja teollisuudenharjoittajien tapaaminen Putinin kanssa. Puheenjohtajana oli Vološinin varamies Medvedev. Osanottajat olivat sopineet myös korruptionvastaisesta esitelmästä. Sen piti Hodorkovski, joka hyökkäsi Rosneftia vastaan. Hodorkovski oli etukäteen varmistanut, että puheen voi pitää. Vološin sanoi näyttäneensä sen presidentille ja että lupa on.
Puhe taisi silti olla Putinille yllätys. Puheen jälkeen Putin kysyi, mistä sitten Jukos oli saanut ylivarantonsa. Putin oli täysin tietoinen siitä, miten Venäjän yksityistäminen oli 1990-luvulla tapahtunut. Enää oli tämä pieni Severnaja Neft -yhtiö, joka koski hänen oman hallinnon aikaansa. Putin oli valvonut kaupan. Nyt tuli valtavan Jukosin lahjaksi saanut mies ja syytti häntä korruptiosta kameroiden edessä.
Hodorkovski sai kuitenkin jatkaa hommiaan normaalisti.
Silovikit alkoivat nuuskia öljy-yhtiöitä. Tehtiin pidätyksiä, etenkin Jukosissa. Kansallisen strategian neuvoston raportti ilmestyi. Todettiin, että oligarkia yksityisti myös Venäjän poliittista valtatilaa. Oligarkkien perheintressit suuntautuivat länteen ja pääomat vietiin maasta. "Hedonismi, rahan kultti välineenä ja oligarkian ulkopuolella olevien ihmisten tahallinen väheksyminen", luki raportissa.
Ja silovikien tuottamassa raportissa mainittiin salaliittolaiset FPG, Jukos, Alfa Group eli Venäjän neljä rikkainta ihmistä (Abramovitš, Hodorkovski, Deripaska, Fridman).
Lisäksi Putinia peloteltiin sillä, että näillä mätäsäkeillä oli vaikutusvaltaa Kasjanoviin ja Vološiniin.
Mikäli Vološin oli yrittänyt lyödä Setšiniä salaa ja piilosta, jostain syystä hänen aikanaan pikkuvirkamieheksi luulemansa näki suoraan ketunkoloon. Setšin vei raportin henkilökohtaisesti Putinin pöydälle ja sitä ennen se meni jo tiedotusvälineille.
Putiniin ei tehnyt vaikutusta raportti, vaan se, kun Setšin samalla antoi koosteen kaikista Hodorkovskin puheluista. Hodorkovski puhui Putinista mitättömyytenä, oikeana kääpiönä. Hodorkovski luuli tarttuneensa Jumalaa parrasta eikä ottanut edes huomioon sitä, että hänen puhelujaan kuunneltiin.
Putin antoi mahdollisuuden. Hän pidätytti Jukosin Lebedevin. Berezovski ja Gusinski olivat ymmärtäneet häipyä vastaavassa tilanteessa. Hodorkovski odotteli vielä jotain neuvotteluja. Sitten hänet pidätettiin.
Aleksandr Vološin jätti eroanomuksensa. Hänen tilalleen pääideologiksi tuli Vitali Surkov - joka oli aloittanut Hodorkovskin turvamiehenä, sitten PR-miehenä ja nouseskellut Kremliin aina hallinnon varapäälliköksi... Edit. varsinainen viranhoitaja (hallinnon päällikkö) vaihtui uuteen kasvoon Medvedeviin.
.
