Henkilöstöryhmien välinen kuilu

Mukava huomata, että aihe, jota olen joskus yrittänyt huonolla menestyksellä tuoda esiin, on edelleen ajankohtainen ja eri intressiryhmien näkemykset ovat suurinpiirtein entisenlaiset.

En usko, että kovinkaan moni reserviläinen odottaa PV:n henkilökunnan oman työnsä ohella omalla ajallaan järjestävän resursseja eri tilaisuuksiin, kouluttavan tai johtavan reservin harjoituksia tms.
Sen pitäisi olla yksi PV:n perustehtäviä eli hallinnonalan budjetissa samalla tavoin kuin varusmieskoulutus on.

Sensijaan ainakin minä pidän erikoisena joidenkin PV:n edustajien näkemyksiä reservistä, sehän tuntuu näissä puheissa toimivan vain
Maakuntakomppanioissa ("kodinturvajoukkoja, vartiomiehiä kotirintamallla"), MPK:n kursseilla (makkaranpaistoa) tai niissä "poikakerhoissa".

Mistähän se kenttäarmeija otetaan, jos tarvis tulee ?

Samaa mieltä olen siitä, että kaiken reservin koulutustoiminnan pitää olla PV:n "valvonnassa" eli vaikkapa kuten edellä esitettiin: MPK osaksi PV:tä.

PS. tuosta maanpuolustusjuhlasta sen verran, että sitä on järjestämässä myös PV. Nuo MPK:n kurssilaiset ovat tukemassa/auttamassa ko. juhlan järjestämisessä.
Voisi tuon aikaisemman kommentin vuoksi kysäistä, miten tuollaisen juhlan järjestäminen parantaa sotilaallista suoritus- tai toimintakykyä ? (kuten Skärdiskin edellä kyseli)
Sitä PV:n edustajat ovat järjestämässä työajallaan, kun taas kurssilaiset omalla ajallaan (mahdollista ?) VEH-korvausta vastaan.
 
No en toivo kenenkään vetävän minun sanomisistani minkäänlaisia johtopäätöksiä ammattiryhmäni asennoitumisesta saati kaikkien ammattisotilaiden asennoitumisesta.
PS. tuosta maanpuolustusjuhlasta sen verran, että sitä on järjestämässä myös PV. Nuo MPK:n kurssilaiset ovat tukemassa/auttamassa ko. juhlan järjestämisessä.
Voisi tuon aikaisemman kommentin vuoksi kysäistä, miten tuollaisen juhlan järjestäminen parantaa sotilaallista suoritus- tai toimintakykyä ? (kuten Skärdiskin edellä kyseli)
Sitä PV:n edustajat ovat järjestämässä työajallaan, kun taas kurssilaiset omalla ajallaan (mahdollista ?) VEH-korvausta vastaan.
Kun KH/VEH rahasta on pulaa tänäkin vuonna niin on aivan järjetöntä tuhlata rahaa tuollaiseen VEH:iin. PV:n (ALTSTO:n) henkilökunta osallistukoon verkostoitumisen hengessä ja tuettakoon maanpuolustushenkeä sotilassoittokunnalla, mutta noillakin VEH rahoilla olisi pitänyt 2vrk hyökkäysharjoituksen yhdelle MAAKJ:lle....reserviläiset osallistukoot aatteelliseen toimintaan vapaaehtoisesti korvauksetta kuten kapiaisetkin jos eivät ole työtehtävissä.
 
Viimeksi muokattu:
En voisi olla CV kanssa enemmän samaa mieltä. Serkkupoika aina inttää "millä tavoin tekeminen X kehittää / ylläpitää reservin (tai Puolustusvoimien, kokonaismaanpuolustuksen) suorituskykyä". Jos ei selkeää vastausta tule, niin osallistuminen jää siihen. On ollut itsellänikin hiljaisempaa noiden juhlien ja muiden "vähänksmyöollaanhyviä" suhteen.

Itse erehdyin yhden kerran MPK-kurssille, joka vaikutti tekstissä ihan fiksulta, mutta osoittautui olevan erään paikkakunnan pikkupiirin keskinäishyväilytilaisuus. Jopa syletti kovasti. Hyvä päivä meni tasan tarkkaan hukkaan. Olisin voinut mennä vaikka ampumaan tai soutamaan sen sijaan. Enkä toisaalta ihmettele että aatteellista työtä tekevät järjestöt ihmettelevät mitä ihmettä koulutusorganisaatio tekee puuhastelemassa juhlissa ymv.

Organisatorisesti asia olisi helppo ratkaista. MPK:n sotilaallinen koulutus yhdistetään PV:n toimintoihin ja muu koulutus eriytetään "YTK" eli yhteiskunnan turvallisuuskoulutus -organisaatioon. Jälkimmäinen on sisäministeriön hallinnonalaa, ensimmäinen PLM. Samoin resurssit. Yleinen kuuhastelu eli ei-koulutus tarjotaan otettavaksi haluavalle ja/tai lopetetaan. Organisaatio on kuitenkin pienin haasteista. Tosiasia on, että aktiivista laajaa reserviä ei osana Suomen puolustusratkaisua ole viime vuosikymmeninä haluttu, ja siksipä sitä ei ole. Kentällä voidaan tuskailla jos jotakin tekosyytä, mutta kansakunnan ylimmässä johdossa on selkeät linjaukset tehty ja niitä suhteellisen johdonmukaisesti toteutettu. Tämä jos ei muutu, niin turha leikkiä laatikkoleikkejä.

Aikanaan varusmiesjohtajana pidin huolta siitä, että halukkaat alaiset pääsivät käsittelemään kalustoa, treenaamaan suoritteita, lukemaan materiaaleja kasarmipäivien iltaisin jos vain intoa riitti. Kyllä se työllisti itseänikin, mutta tuloksia näkyi kyllä - ja ne tulokset säteilivät muuhun joukkoon kun ei ollutkaan kuusi tyhmää asiassa ihmettelemässä vaan yksi-kaksi fiksua neuvomassa niille vertaisilleen. Tämä oikeus päättyy reserviläiseltä kotiutumiseen, vaikka moni voisi toivoa toisin. Sitten kun yhteys PV:iin on hautautunut kaikkien muiden juttujen alle, on palauttelemisessa iso savotta.

Muuten, lähipäivien koulutustarjontaa MPK sivuilta:

- toiminnalliset ammunnat
- reserviläisammunnat
- pistooli r2
- taistelutekniikkaharjoitus
- milfight jatkokurssi
- asekäsittely 2 kivääri 1/3
- falling plates
- reserviläisammunnat / sra
- huollon kouluttajakoulutus
- huollon suunnittelukurssi 2
- tarkka-ammunta, kouluttajakoulutus 6
- sotilastaitokilpailu
- RA7 ja rk kenttä kilpailu
- panssariharjoitus 3
- sillanrakennuskurssi
- jotos
- komppanian epäsuoran tulen kurssi
- tiedustelukouluttajakurssi 2
- tiedustelu-upseerikurssi
- joukkueen tukikohta tiedustelun alla + ammunta
- kohteensuojauskurssi
- ...

Tyhmemminkin voisi kesäpäiviä käyttää. Ainakin jos tuote vastaa etikettiä.
 
Tutkitaan, mikä on totta. Asia pöydälle ja katsotaan, mitä se oikeasti on syönyt.

MPK, Helsinki, taoahtumia kaksi kuukautta eteenpäin. Minkä poistaisitte tarpeettomana puuhasteluna sotilaallisessa tai maanpuolustuksellisessa mielessä? Maastovaelluksen aikana joku voi paistaa tseeguran mutta tarvitseehan sitä ruokaa. Pitäisikö jälttää vain sissipakkausta muristen kuin hullu, rauhanajan viikonloppuna? Kehitysvammaisten info intistä on järjestettävissä ilman kustannuksia jne.

Sen sijaan otin jo Hamina Tattoon pois tapahtumista koska en ole musikaalinen ja minusta se oli koko listan ehdottomasti pellein juttu. Ai niin, sehän on joku Pääesikunnan tornihomma... p-leen puuhastelijat. :)

Asekäsittely 2 KIVÄÄRI tekn.aseK1 ja K2

Pistooli r2

Pistooli r2

HRUP:n ja HELRESP:n ammunta- ja liikuntapäivä

Kivääri 150m

Kivääri 150m

Kivääri 150m

Asekäsittely 2 PISTOOLI tekn.aseK 2/

Tarkka-ammunta, kouluttajakoulutus 6

Admiral Pitka 2014 -sotilastaitokilpailu tuomari- ja kilpailutoiminta

Pistooli r2

Pistooli r2

Tiedustelukouluttajakurssi 2

Pistooli r2

Pistooli r2

Pistooli r2

Pistooli r2

Pistooli r2

Jukajärvi ammunnat (ammunnan res. johtajat ja kalusto)

Intti tutuksi naisille 22. - 24.8.2014 (ammunnan res. johtajat ja kalusto)

Kohteensuojauskurssi 5

HRUP Viesti.OS Toimintapäivä Kuisma

Pistooli r2

Pistooli r2

Tarkka-ammunta, kouluttajakoulutus

Asekäsittely 2 Huolto ammunnan kouluttaja harjoitus

Kivääri 150m KILPAILU RESERVILÄISASE Pa1, Pa2, KeA

Pistooli r2

Kivääri 150m

Kivääri 150m

Kivääri 150m

Perinnease syyskilpailu

Pistooli r2

Tilannekuvajärjestelmän käyttö

Pistooli r2

Maastovaellus

Pistooli r2

Pistooli r2

Kyberturvallisuus, erikoiskurssi

Taajamatarkka-ammuntakurssi

SRA-kurssi, Vantaa

Kenttäsähkö, jatkokurssi

Jalkaväen kevytasekurssi, jatkokurssi

Sotilaskouluttajakurssi 3

LVRU:n syysampumaleiri

ESSL:n maanpuolustuspäivä

Intti tutuksi kehitysvammaisille

Pistooli r2

Reserviläisjohtaja 1

Pistooli r2

Jääkärin yö III

Reserviläisase syyskilpailu

Kivääri 150m

Kivääri 150m

Kivääri 150m

Kansainvälinen yhteistoiminta 2

Pistooli 2

Radioasema ja radioliikenne

Maastovaellus 2

Kohteensuojauskurssi 6

Tiedustelu, peruskurssi
 
Viimeksi muokattu:
Omat aseet, ammukset, jopa muuta kalustoa on. Siviilikoulutusta taas ei koskaan pidä väheksyä ja sitä varten saamme kunnilta koululuokkia ym. VEH-rahaa palaa oikeastaan vain kohteensuojaajien kouluttamiseen ja jumaliste heitä voidaan vielä valitettavasti tarvita.

Makuasia ovat sitten esim. lukiolaisten turvakurssit. Hyötyä vai ei? Pitäisikö kuitenkin järjestää lähimmässä skutsissa eikä varuskunta-alueella? Helsingissä on päädytty varuskuntaan.
 
Nyt kyllä @Vonka puhuu vasten parempaa tietoa; yllättäväkin iso osa VEH rahoista kuluu erilaisiin lippulinnoihin, paraateihin, ampumakilpailujen toimitsijoihin, jne ei sotilaallista suorituskykyä kehittävään toimintaan. Itse en tätä ymmärrä.
 
Helsingissä on sitten aika vähän näitä PR-hommia. Kun katsot listaani kahdelta kuukaudelta, niitä on todella vähän, ja nekään eivät välttämättä oman piirin, vaan joitakin isompia kalaaseja.

Mutta kyllä MPK:ssa paljon sitä "kauniin ilman puuhastelua" on.

Tämä ei ole oma väitteeni enkä seurannut alkuvaiheita 1990-luvulla. Ystäväni mukaan:

"alkuvaiheissa perustettiin Malmin paikalliskomppania, mutta kansanedustajat säikähtivät aika lailla, että vapaaehtoissektorilla on jo jotain komppanioita ja varmaan kohta pataljoonia. Sitten tuli suojeluskuntapeikko mukaan ja niinpä käsittääkseni Valtioneuvosto ja PV yhdessä nitistivät ja kesyttivät touhun näillä MPKry- (sittemmin MPK)-jutuilla."

Viisaampi ja kokeneempi ystäväni Jukka I Mattila kertoo julkisesti:

"Kun aloitin maanpuolustustehtävissä, koulutus Suomessa oli järjestettävä peiteltyinä "maastokursseina", suunnistustaitokilpailuina jne. Aseistuksesta ei saanut puhua, ryhmistä ja joukkueista käytettiin "etsintäpartio"-termiä, miinoista puhuttiin "sissiliukasteina" ja niin pois päin.

YYA-sopimuksen uudelleentulkinnan jälkeen toiminta muuttui. Sotilaskoulutus tuli mahdolliseksi puolustusvoimien ulkopuolella. Vapaaehtoinen maanpuolustus sai uusia mahdollisuuksia. Alkanutta koulutusta koordinoimaan perustettiin Maanpuolustuskoulutus ry.

Suomeen perustettiin myös niin kutsuttuja paikalliskomppanioita, itsekin olin heti alkuvaiheessa Malmin paikalliskomppanian aktiivinen kouluttaja. Myöhemmin osastot nimettiin paikallisosastoiksi ja ne toimivat edelleen.

Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminta on jatkunut jo kohta 15 vuotta. Se tarjoaa laajan valikoiman sotilaallista ja kansalaistaitoja kohottavaa koulutusta. Itse vastaan Helsingin maanpuolustuspiirin johtamistaidon koulutuksesta.

MPK:n kurssien ongelma on ollut, että ei ole olemassa kurssijärjestelmää, jossa kurssitus olisi nousujohteista ja päällystö (aliupseerit ja upseerit) saisivat tehtäväänsä kuuluvaa harjaantumista käytännössä. MPK:N kurssit ovat yksittäisiä kurssisirpaleita. Johtamista voi harjoitella simuloituna, mutta aitoa johtamistilannetta ja toimimista esimerkiksi 30-henkisen joukkueen johtajana kenttäoloissa ei korvaa mikään."

Siksi me helsinkiläiset piirinä otimme kantaa maakuntajoukkojen puolesta.
 
Viimeksi muokattu:
Aihe on ikiaikainen, mutta aina yhtä herkullinen ja siihen on mukava tarttua vaikka kaksin käsin. Käsiteltävää ja analysoitavaa riittää massiivisesti, jonka kannalta on kuitenkin ensisijaisen tärkeää tuntea asioiden taustat ja eri organisaatioiden toiminta sekä toimintakulttuuri perinpohjaisesti. Tällöin kysymystä voidaan tarkastella onnistuneesti eri näkökulmista, joita on ainakin varusmiehen/reserviläisen näkökulma ml. res-toiminta, virkamiessotilaan näkökulma ja poliitikon näkökulma. Rajaan seuraavan kommentin koskemaan kuitenkin vain asian käsittelyä yleisellä tasolla, mutta vain toistaiseksi.

Huolimatta MPK:n lakisääteisestä asemasta reserviläistoiminnalla tai reserviläisellä ei ole maanpuolustuksessa mitään oikeaa todellista statusta tai tehtävää normaaliolojen aikana. Joukkoja tuotetaan reserviin ja ne ovat olemassa paperilla sen äärimmäisen epätodennäköisen skenarion varalta, jos nyt vaikka ufot sattuvat laskeutumaan tai vaihtoehtoisesti luovat "olemassaolollaan" sellaisen pelotteen, että ufomiehet päättävät Suomen sijaan laskeutua mieluummin johonkin muualle, mikä taas ei ole Suomen ongelma, joten se ei myöskään johda paperitiikerin kaivamiseen alimmasta pöytälaatikosta. Rautaristit kasvavat muualla.

Todellinen voimassaoleva henkilöstön jaottelun ydin on virkamiessotilaat ja asevelvolliset eli varusmiehet sekä kertausharjoituksiin käsketyt reserviläiset. Sotilasviroissa palveleva henkilöstö ja palveluksessa olevat asevelvolliset on määritelty laissa. Kaikki muut ovat siviilejä, epämääräistä harmaata heterogeenistä massaa, jolla ei ole mitään tekemistä sotilaallisen maanpuolustuksen kanssa. Tätä tosiasiaa ei muuta edes se vähäpätöinen yksityisseikka, että 97 % sodanajan joukoista on reserviläisiä, joiden enemmistön tilastotieteen perusteella ja Suomen väestö sekä väestörakenne huomioiden aivan pakko olla sitä harmaata siviilimassaa, vaikka isojen poikien huhut kadettikellarilla kuittaavatkin moiset joutavat lörpöttelyt pelkkänä dosentuurin propagandana. Onneksi ja ennen kaikkea toivottavasti ei sotaa meidän aikanamme, joten ei tässä mitään hätää ole. Asento, lepo, käännökset, powerpoint ja PVAH - soturin tie!

Virkamieskunnasta käsin on äärimmäisen helppo naureskella reserviläisten puuhastelulle, mikä kieltämättä näyttää pelkältä räpellykseltä, jonka ainoa onnistunut lopputuote lienee grillattu b-luokan makkara. Musta päältä ja kylmä sisältä. Kokonaisuutena toiminta on epäsotilaallista ja sen vuoksi myös hieman epämääräistä. Sen tuottama todellinen lisäarvo jäävät hieman hämärän peittoon tai arvailujen varaan. Mitään hat-hat-sturm-joukkoja niistä kinkereistä ei ainakaan kotiudu. Ehkä ensisijainen lisäarvo on sitten se kuuluisa maanpuolustustahdon ylläpito. Aikanaan 90-luvun alussa MPK perustettiin alunperin lama-ajan kustannustehokkaaksi hätäratkaisuksi tuottamaan kertausharjoituksia, joiden määrä oli silloin dramaattisesti romahtanut. Jos toiminta näyttää ulospäin pultsarileirin makkaranpaistolta, niin silloin se on sitä ja arvostus sen mukaisesti.

Oli reserviläistoiminnan taso sitten puuhastelu tai ammattimainen rautaisia ramboja ja Lauri Törnejä vapaille markkinoille liukuhihnalta tuottava sotatyön korkeakoulu, niin sille naureskelu on typerää ja lyhytnäköistä. Jos toiminta ei vastaa tarkoitustaan tai ei muuten kykene täyttämään sille asetettuja tavoitteita, on siihen puututtava ja asia korjattava säädylliseen kuntoon. Rahallisten resurssien kaataminen kankkulankaivoon ilman vastineena saatavaa lisäarvoa ei ole sotilaallisen maanpuolustuksen tai yhteiskunnan etujen mukaista. Etsittäessä myös vastuuhenkilöt koottuine selityksineen löytyvät helposti.

Vaikka reserviläisten aliarvioiminen on palkatulta henkilökunnalta typerää ja lapsellista käytöstä, on se kuitenkin yksi keino virkamiessotilaiden ryhmäkoheesion kiinteyttämiseen ja oman pienen egon pönkittämiseen. Suomalainen sotilaskulttuuri ja -perinteet ovat jo pitkään kärsineet pikkusieluisuudesta ja nurkkakuntaisuudesta - toisinsanoen sivistymättömyydestä, jossa ylpeyden aiheet ja ryhmähengen kasvattaminen haetaan oman pesän likaamisesta. Näin nopeasti ajateltuna ei tule yhtään ainoaa oikeaa sotavaltiota mieleen, jossa päällystö pönkittäisi omaa egoaan ja statustaan ensisijaisesti kusemalla sotaväen suorittavan portaan eli miehistön (suom. vrt. reserviläiset) päälle. Sen sijaan kulttuuri ja perinteet haetaan sotilaallisista saavutuksista ja näytöistä vaikka useammankin vuosisadan takaa. Suomessa sama ei mahdollisuuksista huolimatta vain onnistu, joskin leikkimiekan heiluttelu sulkahattu päässä ja muutaman saman henkisen kaverin ympäröimänä on toki helpompaa.

Kyllä suomalaiset ovat tsuhnia.

Edit: kirottu autokorrekti.
 
Viimeksi muokattu:
MPK:n tarkoitus palvelee siis siviiliyhteiskuntaa mutta myös yksilön taitoja. Muistan, miten itse menin toimintaan vahingossa. Näin Suomessa "eläkevirkaan" asetuttuani, urheilun lopetettuani ja laiskistuttuani jossain reserviläislehdessä kaksipäiväisen sotilastaitokilpailun ilmoituksen ja ajattelin mennä kokeilemaan aikani kuluksi, mikä on ranking nuorempien Suomen armeijan urhojen parissa. Kun oli ammuttu, heitetty kranaattia, laitettu aseita ja radioita käyttökuntoon sekuntikellon kanssa, johdettu tulta, mitattu etäisyyttä ja suunnistettu joku kympin rata, huomasin olevani voittajana ylivoimaisessa pistejohdossa. Olin toiseksi vanhin osanottaja, sijoittamaton 38-vuotias upseeri, joka ei ollut koskaan kerrannut Suomessa eikä ulkomailla, ei pakolla eikä vapaaehtoisena. Osallistujien keski-ikä oli 25-vuotta eli he olivat parasta operatiivista reserviä.

Paikallisosastossa pyydettiin mukaan touhuun. Näin ollen turvasin kotikulmiani kahdeksan vuoden ajan "vihreiltä miehiltä" vaikka heitä ei onneksi koskaan näkynyt, mikä oli parempi molemmille.

Jatkan silloin tällöin jossain pikku puuhassa ruutiukkojen parissa enkä ole moksistaan näistä ns. käsityksistä. Kyllä jokainen asevelvolllinen tarvitsee koulutusta uusista välineistä ja perustaidoistakin riippumatta siitä, onko kyseessä koulutusputki. Ja ampumataito, aseen käsittely, on ykkönen.
 
Viimeksi muokattu:
Quote: "Huolimatta MPK:n lakisääteisestä asemasta reserviläistoiminnalla tai reserviläisellä ei ole maanpuolustuksessa mitään oikeaa todellista statusta tai tehtävää normaaliolojen aikana."

Laamanator puki yhteen lauseeseen sen, mitä edellä ja aiemmin olen yrittänyt sanoa. Jos ei itse jollain tavalla hankkiudu tuonne vapaaehtois"kuuhastelun" piiriin, mitään roolia tai yhteyttä PV:n kanssa ressulla ei ole.
 
Aihe on ikiaikainen, mutta aina yhtä herkullinen ja siihen on mukava tarttua vaikka kaksin käsin.
Nimenomaan herkullinen, koska jokaisella osapuolella on siihen oma näkökulmansa ja sanansa sanottavana - ja onhan toki pahimmillaan aihe hengissä pysymisen kysymys sekä yksilö- että valtiotasolla. Mutta jokainen kommentoija on tavallaan asiantuntija omasta näkökulmastaan, omien varusmies-, ressu-, yms. kokemusten kautta.
 
Täytyy taas lieventää omia kommentteja sen verran, kuten CVkin tuossa sanoi puhuvansa vain omasta puolestaan, että meidän seinien sisällä tapahtuva ressuille naureskelu voi olla ihan aiheellistakin eli meidän perheen upseeri ottaa työnsä niin tosissaan, että haluaisi vaimonsa maanpuolustuksellisen panostuksen olevankin vähäinen eikä halua kannustaa vapaaehtoiseen toimintaan. Ja kun minulla on tapana tulla kovinkin "asiantuntijana" metsäviikonloppujen jälkeen selvittämään pv:n kaluston ja henkilöstön tilaa kotiväelle, niin soppahan siitä syntyy. Ja kun lisätään vielä se sukupuoliteema, niin avot. Ja sirpaleisen veh-opin palasista ei minulle ole kertynyt todellista taitoa.
Tuohon paraati- yms. pr-toimintaan on oma suhtautumisenikin kaksijakoinen: toisaalta se on yksi kanava maanpuolustustahdon ylläpitoon ja näkyy siviileille. Toisaalta itse en aikaani (ja pv:n rahoja) siihen liiemmin kuluttaisi, koska se ei tuo varsinaiseen mp-tehtävään lisäarvoa; tuskin luetaan kovinkaan merkittäväksi signaaliksi puolustushalustamme ja -kyvystämme naapurissa.
Koposen makkaranpaistoyhteisö-ehdotuksessa on ideaa, mutta valitettavasti toteutukseltaan utopistinen.
Totisesti asiaa ovat kommentit (kadetti)upseereiden sisäpiirin pyörimisestä: sitä tapahtuu kurssitasolla, työtehtävätasolla, työpistetasolla. Toisaalta siinä on jotain ihailtavaakin, kun itselläni ei ole sellaista työelämän tuomaa yhteisöä, mutta toiminnan kehittämisessä se on haitta ja ylläpitää epäluuloja toimijoiden välillä.
 
Niin, utopiaa... "Puolustusvoimien sisäinen järjestys on sotilaallinen." Laitetaanpa SA-sijoitetuille henkilökuntaan kuuluville HENKI-osan perusteeksi oman "sodan ajan joukon kehittäminen" sopivilla mittareilla tarkasteltuna. Sijoitusasteen sijaan mitataan tarkastettujen sijoitusten astetta (tarkastus ei tarkoita vaihtoa...), mitattua koulutus-/kouluttautumissuoritetta (PV, MPK, tilastoitavat ampuma- ja kestävyysurheilut jne.), (vähintään runkojen) osallistumista koulutustasomittauksiin ja niiden tuloksellisuutta.

Kaikki mittarointi on varsin helposti toteutettavissa ja automatisoitavissa. Seuranta voi olla siinä työaseman putkella joka toimistoaamu tervehtimässä. Tai järjestelmä voi lähettää virkapuhelimeen tekstiviestiä jos tavoitetasosta pahasti jäädään jälkeen. Täysin laiminlyödyt SA-joukot ovat este (nousujohteiselle) tehtäväkierrolle.

Tapahtuuko viidessä tai kymmenessä vuodessa mitään?
 
Edelleen näen suurimmaksi ongelmaksi MPK:n kurssitoiminnan hajanaisuuden ja tavoitteellisuuden puutteen...se ei hyödytä SA puolustusvoimia kokonaisuutena, vaikka yksilöiden osaamista ja joissa erittäin harvoissa tapauksissa jopa jonkin kokonaisuuden kannalta merkityksettömän yksikön osaamista lisäisikin. MPK toiminta ei korvaa KH:a millään tasolla. Lisäksi MPK toiminta tulisi ottaa PV:n tiukkaan johtoon ja asettaa tiukat tulostavoitteet mitä sotilaallista suorituskykyä MPK:n tule rahoituksensa vastineeksi tuottaa. Kaikenlainen aatteellinen ja yleismaanpuolustustoiminta tulee erottaa uuden MPK:n toiminnasta ja siirtää killoille sekä reserviläisyhdistyksille jotka myös etsiköön rahoituksen jostain muualta kun PV:lta.

Edit: kirjoitusvirheitä
 
Viimeksi muokattu:
Saahan se normaalioloissa ollakin näin, ettei ole kontakteja. Kyllä kai PV tietää, milloin ja missä määrin haluaa sotilaallista koulutusta jollekin paikallispumpulle johonkin tarkoitukseen, ja MPK:lla on kuitenkin, kaikesta huolimatta, myös osaajia paikallistasolla.

Kokonaismaanpuolustuksen kannalta yhteiskunnan voimavarat eivät ole koordinoidusti käytössä rauhanajan lakien puitteissa. Osaamista kuitenkin on, ja se on otettavissa. Tietoturva-alan ammattilaiset voi rekrytoida tietoturva-aukkojen paikkaamiseen. Joku keski-ikäinen kuorma-autoyrittäjä luultavasti on logistiikalle osaavampi kuski kuin moni varusmies. Tilanteen kiristyessä koko Suomeen ankkuroitunut kotimainen yritysverkosto ammattiosaajineen voidaan valjastaa toimiin, muutkin kuin julkisen sektorin toimihenkilöt.

PV:n pitäisi itse nähdä väkensä, asevelvolliset, ja poliitikkojen antaa sellainen rahoitus, että KH:t pyörivät rauhan aikana. Olisi se perskelettä, että 200 000 ukkoa otettaisiin riviin ja olisivat unohtaneet liki kaiken. Miten suuri osa heistä muuten tarvitaan huoltotehtäviin...

PV:n kehitystyö on silti ollut oikeansuuntaista. Tässä millään peltikypäräisillä hirviprikaateilla ja vanhalla itäkalustolla pärjätä. Suuremman sodanajan reservin kyllä olisin jättänyt ja kouluttaisin hiukan yli tarpeen. Ajanmukaisuus ja varustus vain maksaa.
 
Viimeksi muokattu:
Edelleen näen suurimmaksi ongelmaksi MPK:n kurssi toiminnan hajanaisuuden ja tavoitteellisuuden puutteen...se ei hyödytä SA puolustusvoimia kokonaisuutena, vaikka yksilöiden osaamista ja joissa erittäin harvoissa tapauksissa jopa jonkin kokonaisuuden kannalta merkityksettömän yksikön osaamista lisäisikin. MPK toiminta ei korvaa KH:a millään tasolla. Lisäksi MPK toiminta tulisi ottaa PV:n tiukkaan johtoon ja asetaa tiukat tulostavoitteet mitä sotilaallista suorituskykyä MPK:n tule rahoituksensa vastineeksi tuottaa. Kaikenlainen aatteellinen ja ylesimaanpuolustustoiminta tulee erottaa uuden MPK:n toiminnasta ja siirtää killoille sekä reserviläisyhdistyksille jotka myös etsiköön rahoituksen jostain muualta kun PV:lta.

Helsingin Koulutus- ja tukiyksikkö
on yksi Etelä-Suomen maaanpuolustuspiirin KOTU-yksiköistä. Yksikkö muodostuu neljän kaupungin (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) alueella toimivista koulutusosastoista.

Kotu-yksikössä ja sen tuki- ja koulutusosastoissa annetaan koulutusta reserviläisille suunnatuilla sotilaallisilla kursseilla ja kaikille kansalaisille tarkoitetuilla yleiskursseilla. Sotilaallisen kurssien painopiste on maakuntajoukkojen koulutuksessa.

Erityisen suosion ovat saavuttaneet lukiolaisten turvakurssit, joita pidetään keväällä ja syksyllä. Kurssitarjonnasta löytyy mielenkiintoisia koulutuspaketteja, jotka lisäävät tietoutta arjen turvallisuudesta ja voivat antaa kipinän myös uusille harrasteille.

Koulutus tapahtuu pääosin Santahaminassa, missä sijaitsee myös Etelä-Suomen maanpuolustuspiirin toimisto.

KOTU-yksikön tehtävänä on

- suunnitella ja toteuttaa piirin vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaiset sekä piiripäällikön hyväksymät muut koulutus-, valistus- ja tiedotustehtävät
- osallistua koulutuksen kehittämiseen muun muassa järjestämällä uusien menetelmien ja välineiden kokeiluja.

Yksikön kokoonpanoon kuuluvat
- päällikkö
- varapäällikkö
- esikunta, jossa ovat tiedottaja ja esikuntavääpeli sekä suunnittelijoita
- 4 koulutusosastoa
- tukiosasto
Toimintaan sitoutuvat vapaaehtoistoimijat sijoitetaan yksiköiden kokoonpanoon.

Koulutusosastojen tehtävät:
- toteuttavat käytännön koulutuksen
- rekrytoivat kouluttajia ja käytännön toimijoita omalla alueellaan
- ylläpitävät koulutusosaston kouluttajapankkia
- vastaavat erikseen määrättyjen toimialojen antamasta koulutuksesta piirin alueella.

Tukiyksikön tehtävät:
- tukee koulutustehtävien toteuttamalla pyydettyjä tukitehtäviä
- johtaa ja antaa huollon koulutusta
- ylläpitää huollon kouluttajapankkia
 
Yksi aspekti on jäänyt sivuun.

Poliitikot. Koko MPK:n toiminta on saatu myytyä valtioneuvostolle, joka on sen toiminnan valvoja, juuri "kaikkien kansalaisten" yhteiskunnallisena valistustyönä. Kaikki sotilaallisuuteen viittaava oli ainakin alkuvaiheessa vieläkin myrkkyä tietyille poliitikoille. Vieläkin moni vasemmistoliittolainen hyväksyy MPK:n, koska pitää sitä makkaranpaistona ja jonkinlaisena sielunhoitona. Ovatpa sitten edes kantahenkilökunnan kanssa jostain samaa mieltä.
 
@koponen antoi ihan reilun palautteen käyttämästäni vähättelevästä "poikakerho" -termistä, mutta en kyllä siltikään ymmärrä miten alla olevan lainauksen tyyppiset VEH-tapahtumat palvelevat sotilaallista suorituskykyä...ei ihme jos kapiaiset näkevät MPK toiminnan puuhasteluna ja makkaranpaistona.

Paraatit sulkeisjärjestyksineen on vuosisatoja vanhaa sotilasperinnettä, ja intissähän lienee opetettu se sulkeisten tarkoitus ja merkitys itse kullekin. En ole kertaakaan törmännyt siihen, että kapiaiset jollain tavalla vähättelisivät MPK:n toimintaa, kouluttajista puhumattakaan- päinvastoin. Ainakin meilläpäin, siis :)
 
Sen verran täytyy reserviläisjärjestöjen toiminnan ansioksi ehdottomasti tunnustuksena todeta, että ase- ja ampumakoulutus sekä erilaiset ampumakilpailut ovat aivan omalla tasollaan. Kansallisella tasolla ne käytännössä hallitsevat koko asekoulutuksen kenttää varsin suvereenisti eikä haastajaa ole näköpiirissä. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Puolustusvoimien näkyvyys on sen statuksen säilymisen kannalta kriittinen, mikä vaikuttaa kansalaisiin, näiden suhtautumiseen sekä sitä kautta vaikutus yltää myös poliittiselle tasolle. Tilanne, jossa puolustusvoimat on eristetty jonnekin perämetsän tunkion taakse ilman minkäänlaista näkyvyyttä yhteiskunnassa on omiaan murentamaan sen kansansuosiota kansalaisten kuin myös rahoituksesta päättävien poliitikkojen keskuudessa. Tämä on tietysti joidenkin poliittisten aatesuuntauksien tavoitetila, mutta puolustusvoimien kannalta se on kuitenkin kestämätön. Sen vuoksi on kokonaisuuden kannalta edullisempaa käyttää rahallinen resurssi n vaikka pienen paraatin, messujen, soittokunnan konsertin tai whatever lippulinnan järjestämiseen kuin parin päivän makkaranpaistokurssin järjestäminen marginaalisilla muutamalle kymmenelle osallistujalle suuren yleisön näkymättömissä, jolla saavutettava hyöty jää kuitenkin pieneksi mysteeriksi.
 
Paraatit sulkeisjärjestyksineen on vuosisatoja vanhaa sotilasperinnettä, ja intissähän lienee opetettu se sulkeisten tarkoitus ja merkitys itse kullekin. En ole kertaakaan törmännyt siihen, että kapiaiset jollain tavalla vähättelisivät MPK:n toimintaa, kouluttajista puhumattakaan- päinvastoin. Ainakin meilläpäin, siis :)

Puolustusvoimien näkyvyys on sen statuksen säilymisen kannalta kriittinen, mikä vaikuttaa kansalaisiin, näiden suhtautumiseen sekä sitä kautta vaikutus yltää myös poliittiselle tasolle. Tilanne, jossa puolustusvoimat on eristetty jonnekin perämetsän tunkion taakse ilman minkäänlaista näkyvyyttä yhteiskunnassa on omiaan murentamaan sen kansansuosiota kansalaisten kuin myös rahoituksesta päättävien poliitikkojen keskuudessa. Tämä on tietysti joidenkin poliittisten aatesuuntauksien tavoitetila, mutta puolustusvoimien kannalta se on kuitenkin kestämätön. Sen vuoksi on kokonaisuuden kannalta edullisempaa käyttää rahallinen resurssi n vaikka pienen paraatin, messujen, soittokunnan konsertin tai whatever lippulinnan järjestämiseen kuin parin päivän makkaranpaistokurssin järjestäminen marginaalisilla muutamalle kymmenelle osallistujalle suuren yleisön näkymättömissä, jolla saavutettava hyöty jää kuitenkin pieneksi mysteeriksi.

Tuo on kyllä nyt aivan höpö höpöä. Puolustusvoimat ei ole mikään sirkusorganisaatio. Puolustusvoimat järjestää omat tapahtumansa (valat, itsenäisyyspäivän paraatit, jne.) ja reserviläisten tulisi ihan itse järjestää omansa. PV on rauhan aikana koulutusorganisaatio ja kaikkia liikenevät resurssit tulee resurssipulan aikana käyttää koulutukseen. Varsinkin reserviläiskoulutuksessa on edelleen turhaa ilmaa ja tehotonta toimintaa. Ikävä kyllä. Lainaan itseäni:
Edelleen näen suurimmaksi ongelmaksi MPK:n kurssitoiminnan hajanaisuuden ja tavoitteellisuuden puutteen...se ei hyödytä SA puolustusvoimia kokonaisuutena, vaikka yksilöiden osaamista ja joissa erittäin harvoissa tapauksissa jopa jonkin kokonaisuuden kannalta merkityksettömän yksikön osaamista lisäisikin. MPK toiminta ei korvaa KH:a millään tasolla. Lisäksi MPK toiminta tulisi ottaa PV:n tiukkaan johtoon ja asettaa tiukat tulostavoitteet mitä sotilaallista suorituskykyä MPK:n tule rahoituksensa vastineeksi tuottaa. Kaikenlainen aatteellinen ja yleismaanpuolustustoiminta tulee erottaa uuden MPK:n toiminnasta ja siirtää killoille sekä reserviläisyhdistyksille jotka myös etsiköön rahoituksen jostain muualta kun PV:lta.

Kyllä tuon "maanpuolustushenki" -toiminnan itse itsellensä saa järjestää ihan rauhassa reserviläiset itse. Jos perähikiän reserviläisyhdistys haluaa järjestää maanpuolustustapahtuman, niin PV:t voi toki tukea JOS omilta (prioriteetti!) tapahtumiltaan pystyvät. Kyllä se ALTSTO:n yksittäinen Evl tai Maj joutaa puhumaan jaloja sanoja maanpuolustuksesta ja jos soittokunnan aikatauluun sopii niin annetaan se käyttöön - hitto pannaan vielä lähi joukko-osaston sotilaspastori pitämään hartaus! MUTTA tapahtuman järjestää vapaaehtoiset reserviläiset... ei järjestelyorganisaatiolle VEH:iä, ei lainata maastopukuja 30 min patsastelua varten eikä lähetetä varusmiehiä mihinkään kunnia-osastoihin.

Kyllä ne reserviläiset sen paraatin saa pidettyä ilman PV:na rahaakin ja jos ei saa = ei pidetä mitään "maanpuolustusjuhlia". Tämä on ihan sama asia kun minkä tahansa yhdistystoiminnan kanssa; jos ei ole rahaa järjestää tapahtumaa ei sitä järjestetä. Harvalla muulla harrastusyhdistyksellä on luukkua mistä mennä ruinaamaan rahaa. Sitä paitsi maanpuolustusyhdistyksillä/killoilla/järjestöillä jos joillain Suomessa on RAHAA ja OMAISUUTTA...
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top