Historialliset taistelut

Jatkosodan jälkeisistä painoksista puuttuu suur-Suomi -viittaukset.

Kyllä Ivalon historiallinen sarja (vaikka koskettaakin vain osaltaan samaa aikakautta) alkaen Erämaan taistelusta on kaunokirjallisesti ihan vitjasti parempaa kamaa. Historiallisesti taitaa olla puuta heinää molemmat.
Sarjan toisessa osassa eli 'Viipurin pamauksessa 'annetaan kyseiselle tapahtumalle sekä ristille ihan järkiperäiset selitykset, mutta onko nekään sitten tosia on ihan eri asia.

Mutta edelleen etsin nidettä Karimon Kohtalon kolmannesta hetkestä, joka mainittiin jossain langassa. Tuntuu olevan aika kiven alla. Tietäisi missä Hakkapeliitan vuosikerrassa (tai -kerroissa) kyseinen teos jatkokertomuksena julkaistiin, auttaisi myös asiaa.
 
Mutta edelleen etsin nidettä Karimon Kohtalon kolmannesta hetkestä, joka mainittiin jossain langassa. Tuntuu olevan aika kiven alla. Tietäisi missä Hakkapeliitan vuosikerrassa (tai -kerroissa) kyseinen teos jatkokertomuksena julkaistiin, auttaisi myös asiaa.

Vuosikerrassa 1926, numerosta 22 sivulta 23 alkaa kirjoittajan kuvittamana... tuolla lehdet digitoituna

 
Vuonna 1937 Japani kiihdytti Kiinaa vastaan käymäänsä sotaa hyökkäämällä ensin Shangaihin ja sen jälkeen Kiinan silloiseen pääkaupunkiin Nankingiin. Pääkaupunki oli ollut aikaisemmin Pekingissä. Shanghaissa kiinalaiset antoivat kovan vastuksen, mutta hävisivät taistelun. He siis taistelivat kuitenkin.

Nankingissa tapahtui myöhemmin toisin. Japanilaisten lähestyessä, ylin johtaja pakeni hyvissä ajoin paikalta ja jätti sinne „varajohtajan“. Nankingin kaupunki saarrettiin niin, että sieltä pääsi pois vain laivoilla. Silloin ylin johtaja Tsiang Kai-sek määräsi lukemani kirjan perusteella tuon „varajohtaja“ lähtemään pakoon mukanan osa joukkoja ja jättämään kaupungissa olevat aika suuret joukko-osastot yksin antautumaan viholliselle taistelutta.

Siitä seurasi kauhea verilöyly. Japanilaiset alkoivat kiihkossaan tappaa, polttaa ja ampua miehiä; raiskata ja sen jälkeen tappaa naisia. Olivat he sitten sotilaita tai siviilejä. Kaikki oli luvallista riistaa esimiesten hyväksymänä. Paikalle jääneet ulkomaalaiset järjestivät suoja-alueen merkiten sen selvästi mm. punaisen ristin merkein ja sekä USAn että natsi-Saksan lipuilla. Siiitä huolimatta sieltäkin tultiin luvatta hakemaan ihmisiä, mutta sen ansiosta suuri määrä kiinalaisia pelastui.

Kiinalaisia tapettiin muutamassa viikossa ehkä noin 300 000 henkeä. Asia on Japanille niin hävettävä muisto, että kaikki japanilaiset eivät tunnusta sitä. Se kielletään tapahtuneen kuten myös natsi-Saksan holokaustin tapahtumat kielletään joissakin piireissä.

Eräät keisarin lähipiirin henkilöt olivat myötävaikuttamassa tapahtuneeseen katastrofiin. Koska Japanin Keisari vapautettiin rauhansopimuksessa kaikista syytteistä ja sotasyyllisyydestä, myös hänen lähipiirinsä tapahtumaan osallistuneita pääsi ilman rangaistusta elämään. Myöhemmin vastuussa olevia muitakaan korkeita upseereita ei ole katsottu esteellisiksi korkeisiin virkoihin. Se on siis toisin kuin Länsi-Saksassa ja myöhemmin Saksassa.

Otan tähän kopiot kahdesta Wikin sivusta, joissa tapahtumia selostetaan:
 

Liitteet

  • BDB644FB-AAB1-49FE-85AF-4C1B417EBE0D.png
    BDB644FB-AAB1-49FE-85AF-4C1B417EBE0D.png
    744.5 KB · Luettu: 7
  • 673A68D9-AED3-4D4B-AF95-83C1930D10A6.png
    673A68D9-AED3-4D4B-AF95-83C1930D10A6.png
    425.7 KB · Luettu: 7
Zhukovin varjoon jäänyt, maineeltaan loistava Neuvosto-kenraali, lähinna koska ei ikinä tapellut meitä hurjia vastaan :uzi:!

Konstantin Rokossovski siis kyseessä, puolalais-venäläinen kenraali, joka teki Berliinin kilpajuoksusta juoksun. Tuli etelämpää reittiä, ja melkein perille palkinnolle asti?

 
Zhukovin varjoon jäänyt, maineeltaan loistava Neuvosto-kenraali, lähinna koska ei ikinä tapellut meitä hurjia vastaan :uzi:!

Konstantin Rokossovski siis kyseessä, puolalais-venäläinen kenraali, joka teki Berliinin kilpajuoksusta juoksun. Tuli etelämpää reittiä, ja melkein perille palkinnolle asti?


Rokossovski johti armeijaryhmää (venäläisittäin rintamaa), joka puhdisti Itämeren rannikkoa. Lieneekö tavoitteena ollut saavuttaa Tanskan maaperä ? Berliinin eteläpuolella eteni marsalkka Ivan Konev. Sodan jälkeen puolalaistaustaisesta Rokossovskista tehtiin kommunistisen Puolan puolustusministeri.

Tässä agiteeraa puolaksi puolalaisessa asepuvussa vuonna 1949.

 
Rokossovski johti armeijaryhmää (venäläisittäin rintamaa), joka puhdisti Itämeren rannikkoa. Lieneekö tavoitteena ollut saavuttaa Tanskan maaperä ? Berliinin eteläpuolella eteni marsalkka Ivan Konev. Sodan jälkeen puolalaistaustaisesta Rokossovskista tehtiin kommunistisen Puolan puolustusministeri.

Tässä agiteeraa puolaksi puolalaisessa asepuvussa vuonna 1949.

Katos perhana, meni ilmeisesti ilmansuunnat ristiin! Eli Konyev punki kaakosta, pitäisi tietää kuka siellä Balatonilla sai turpaansa sitten vähän etelämpänä vielä, saksalaisten lisäksi siis?
Jahah, siis Kuurlannin motti oli Rokossovskin käsialaa, aina jotenkin muistin että hänellä oli Bagrationin kilpajuoksun etelälaita. Olin itse asiassa vakuuttunut tästä, olisi ollut että hän oli armeijoineen Berliinistä etelään ihan lopussa? Mistähän on jäänyt moinen vaikutelma?
 
Katos perhana, meni ilmeisesti ilmansuunnat ristiin! Eli Konyev punki kaakosta, pitäisi tietää kuka siellä Balatonilla sai turpaansa sitten vähän etelämpänä vielä, saksalaisten lisäksi siis?
Jahah, siis Kuurlannin motti oli Rokossovskin käsialaa, aina jotenkin muistin että hänellä oli Bagrationin kilpajuoksun etelälaita. Olin itse asiassa vakuuttunut tästä, olisi ollut että hän oli armeijoineen Berliinistä etelään ihan lopussa? Mistähän on jäänyt moinen vaikutelma?
Rokossovki oli valmistautumassa Veikselin ylitykseen suurinpiirtein Berliinin tasalla kun Stavkalta tuli uudet määräykset kääntää hyökkäyssuunta pohjoiseen itä Preussia vastaan.
Sitä ennen Stalin siirsi Rokossovskin 1. Valko-Venäjän rintaman johdosta 2. VVR johtoon ja tilalle tuli Zukov.
Josippi oli siis päättänyt antaa Berliinin valtauksen Zukoville. Tätä edeltävää aikaa sä muistelit.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa dokumentissa kuvattiin Rokossovkia ja Zhukovia "ystäviksi" mutta lukemassani Zhukovin elämänkerrassa ystävyys oli kaukana kilpajuoksussa. Jotenkin jäi semmonen kuva että Zhukovi työnteli tikkuja Rokossovskin rattaisiin ehtiäkseen Berliiniin ennen muita.
 
Katos perhana, meni ilmeisesti ilmansuunnat ristiin! Eli Konyev punki kaakosta, pitäisi tietää kuka siellä Balatonilla sai turpaansa sitten vähän etelämpänä vielä, saksalaisten lisäksi siis?
Jahah, siis Kuurlannin motti oli Rokossovskin käsialaa, aina jotenkin muistin että hänellä oli Bagrationin kilpajuoksun etelälaita. Olin itse asiassa vakuuttunut tästä, olisi ollut että hän oli armeijoineen Berliinistä etelään ihan lopussa? Mistähän on jäänyt moinen vaikutelma?

Rokossovki oli valmistautumassa Veikselin ylitykseen suurinpiirtein Berliinin tasalla kun Stavkalta tuli uudet määräykset kääntää hyökkäyssuunta pohjoiseen itä Preussia vastaan.
Sitä ennen Stalin siirsi Rokossovskin 1. Valko-Venäjän rintaman johdosta 2. VVR johtoon ja tilalle tuli Zukov.
Josippi oli siis päättänyt antaa Berliinin valtauksen Zukoville. Tätä edeltävää aikaa sä muistelit.

Tuossa dokumentissa kuvattiin Rokossovkia ja Zhukovia "ystäviksi" mutta lukemassani Zhukovin elämänkerrassa ystävyys oli kaukana kilpajuoksussa. Jotenkin jäi semmonen kuva että Zhukovi työnteli tikkuja Rokossovskin rattaisiin ehtiäkseen Berliiniin ennen muita.
@ Fremen Ei Rokossovski Kuurinmaalla käynyt. Siellä hyökkäsi Baltian rntamat.
 
Tuossa dokumentissa kuvattiin Rokossovkia ja Zhukovia "ystäviksi" mutta lukemassani Zhukovin elämänkerrassa ystävyys oli kaukana kilpajuoksussa. Jotenkin jäi semmonen kuva että Zhukovi työnteli tikkuja Rokossovskin rattaisiin ehtiäkseen Berliiniin ennen muita.
Viimekädessä Stalin päätti kuka saa vallata Berliinin. Rokossovski, Konev vai Zukov. Näistä Josippi päätti antaa kunnian Zukoville.
Ihan helpolla se ei Zukovilta käynyt ja miestä kaatui kuin heinää jälleen kerran.
 
Viimekädessä Stalin päätti kuka saa vallata Berliinin. Rokossovski, Konev vai Zukov. Näistä Josippi päätti antaa kunnian Zukoville.
Ihan helpolla se ei Zukovilta käynyt ja miestä kaatui kuin heinää jälleen kerran.

Oli eräs tärkeä tekijä, joka mahdollisti Žukovin menestymisen – hänen halukkuutensa ottaa vastaan suuria tappioita. Tämä ei todellakaan ollut harvinainen ominaisuus Puna-armeijassa, mutta Žukovin menestys sai suuret (ja usein turhat) miehistötappiot näyttämään vähemmän julmilta verrattaessa muihin kenraaleihin, jotka hukkasivat miehiä ilman voittoa.
 
Wuhanin taistelu vuonna 1938

Wuhanin taistelu oli suuri taistelu Kiinan-Japanin sodassa kesäkuu – lokakuu vuonna 1938. Taisteluun osallistui Kiinan puolella yli miljoona vallankumousarmeijan sotilasta sekä Neuvostoliiton ilmavoimien vapaaehtoisia lentäjiä. He puolustivat kaupunkia Yasuji Okamuran johtamien japanilaisten joukkoja vastaan. Taistelu käytiin Jangtse-joen pohjoisilla ja eteläisillä rannoilla, leviten laajoille alueille. Taistelu kesti yhteensä neljä ja puoli kuukautta ja oli pisin, suurin ja yksi merkittävimmistä taisteluista koko sodassa.

Kesäkuussa 1938 Tšiang Kai-šek antoi Keltaisenjoen patojen murtua, jotta joen tulviminen estäisi japanilaisten etenemisen. Siviiliväestöä ei kuitenkaan ollut varoitettu, ja seurauksena oli 500 000–900 000 kuolonuhria, 4 000 tuhoutunutta kylää, 11 tuhoutunutta kaupunkia ja 12 miljoonaa koditonta. Jopa koko joen kulku muuttui. Tulva ei juurikaan vaikuttanut japanilaisten etenemiseen.

Wuhanin taistelussa Kiina hävisi 350 000 japanilaiselle joukolle, jotka menettivät noin 140 000 miestä. Kiinalaisia kuoli taisteluissa vastaavasti noin 400 000, kun heitä oli mukana noin 1,1 miljoonaa miestä.

Tapaus osoitti, kuinka vähän ihmishengille annettiin arvoa tuossa sodassa. Tässä tapauksessa syyllinen oli Kiinan tasavalta, joka myöhemmin hävisi kommunisteille Kiinan sisäisessä kamppailussa toisen maailmansodan jälkeen.
 
Kertokaapas ketkä Suomalaisia uhkasi joskus viikinkiaikana esimerkiksi täällä Varsinais-Suomessa? Linnanvuoret olivat aktiivisessa käytössä mutta mistä uhka tuli?
 
Back
Top