Historialliset taistelut

tulikomento kirjoitti:
Oolannin sotaa. Kiitos jäsen @SatSotHist

Klikkaa laajentaaksesi...
Sulavasti etenevä video, dronemateriaalikin nidottu mainiosti esitykseen.
Halkokarin kahakasta on Ville Ranta piirtänyt melko tasokkaan sarjakuvan 'Engelsmannit tulevat'.
0_7381853621221386625.jpg

Tarinassa väitetään että taistelun jälkeisenä päivänä puolustajat olivat juhlineet itsensä niin humalaan että englantilaiset olisivat huoletta voineet hoitaa hommansa rauhassa jos olisivat hoksanneet yrittää uudestaan...
Paljonko venäläistä sotaväkeä taisteluun muuten osallistui, ilmeisesti ei vallan isoa joukkoa? Tykkejäkin oli mukana vain kaksi.
 
fulcrum kirjoitti:
Paljonko venäläistä sotaväkeä taisteluun muuten osallistui, ilmeisesti ei vallan isoa joukkoa? Tykkejäkin oli mukana vain kaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Venäläisten määrä ilmaistaan vähän epämääräisesti. "Kaksi linjapataljoonaa jalkaväkeä ja kasakka-eskadroona" tms.

Minun tulkinta venäläisten osuudesta on että sotilaita oli enemmän kuin vapaaehtoisia, mutta saapuivat ihan viime tingassa, osa jo kahakan alettua. Ne kaksi Närpiöstä tuotua tykkiä olivat isossa roolissa kahakassa.
 
Liitynpä minäkin kehujien joukkoon @SatSotHist . Mielenkiintoinen ja hyvin tehty video.
Joskus 10 vuotta sitten kävin toistaiseksi elämäni ainoan kerran purjeveneilemässä Kokkolan satamasta. Yövyttiin Tankkarilla.
Harmi, etten silloin ollut tietoinen tästä tällä tarkkuudella. Olisi tuonut aivan toisen mielenkiinnon istua purjeveneessä juuri tuossa kohtaa. Ilmeisesti Halkokarin tuntumassa sijaitsevasta pienvenesatamasta lähdettiin.
Mieleen on jäänyt, että varsin tarkasti piti väylällä ajaa, tänäkään päivänä sillä lahdella ei purjehdita huoletta.
 
Isovihan päättymisestä tulee kuluneeksi 300 vuotta.

yle.fi

Hailuodon murhaperjantai oli poikkeuksellinen verilöyly – vanhat tarinat isostavihasta elävät vielä 300 vuotta rauhan jälkeenkin

Isoviha päättyi päivälleen 300 vuotta sitten. Se oli Suomen historiassa pelon ja terrorin aikaa, jolloin kansaa tuhottiin, kidutettiin ja surmattiin tai vietiin orjiksi. Hailuodossa tapettiin yhden yön aikana perimätiedon mukaan 800 ihmistä.
yle.fi yle.fi

Kun viimeiset Ruotsin joukot Suomen aluella oli Napuen taistelussa lyöty, kohdistivat venäläiset huomionsa siviiliväestöön.

Hailuodon murhaperjantaita ei oikein taisteluksi voi kyllä kutsua; kasakoiden ja suojaa etsineiden siviilien kohtaaminen oli täysin yksipuolinen. Venäläiset murhasivat satoja ja orjiksi vietiin monia. Samanlaisia verilöylyjä tehtiin ympäri Suomea.
 
soittaja kirjoitti:
Tsushiman meritaistelu käytiin Venäjän keisarikunnan ja Japanin keisarikunnan välillä 27.-28. toukokuuta 1905.

Edit. Tuon häviön takia seurasi Suomen sortotoimien vähentämien, eduskuntauudistus ja Venäjän duuman perustaminen. Aikamoinen taistelu siis historiallisesti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksi vähemmän tunnettu seuraus tuosta taistelusta on Helsingin ja Espoon lähiöiden yleiskaava.

Laivastonsa menettänyt Venäjä hätääntyi kun Pietari oli yhtäkkiä suojaton mereltä tulevia hyökkäyksiä vastaan, päättivät panostaa rannikkotykistöön. Krepost Sveaborg eli Helsingin ympäristön maalinnakkeet oli osa tätä rakennelmaa.

Kun Venäjän keisarikunta hajosi niin maalinnakkeet hylättiin, mutta niiden välille rakennetut kivetyt tykkitiet jäivät siviilien käyttöön. Asutus ja kauppapaikat kertyivät kuin itsestään tykkiteiden varsille, eli lähes kaikki Kehä I sisäpuolella olevat lähiöt noudattelevat edelleen tykkiteiden reittejä.
 
Väärinajattelija kirjoitti:
Isovihan päättymisestä tulee kuluneeksi 300 vuotta.

Kun viimeiset Ruotsin joukot Suomen aluella oli Napuen taistelussa lyöty, kohdistivat venäläiset huomionsa siviiliväestöön.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olen siinä käsityksessä että Länsi-Suomen hävitys ja murhatyöt oli ihan strateginen päätös, ei pelkästään sotilaiden päätöntä verenhimoa.

Eli venäläiset hävittivät systemaattisesti nimenomaan Pojanmaata jotta tulevaisuudessa Ruotsin olisi vaikeampi tuoda kenttäarmeijaa Suomenniemelle. Murhatöitä tehtiin muuallakin, mutta Pohjanmaalla se oli ihan systemaattista. Karjalan suunnalla käyttäytyivät paljon maltillisemmin.

Ja tuokin oli ihan ajan tapa. Kuolema, kulkutaudit, ryöstely ja hävitys kulkivat kaikkien armeijoiden mukana.
 
Tuolla jutussa sanotaan näin:

Isonvihan taustalla vaikutti ryöstösaalista kärkkyvien sotilaiden ahneuden ja julmuuden lisäksi kylmä suurvaltapolitiikka.

Venäjän uudistajaksi ja länsimaistajaksi usein nostettu tsaari Pietari Suuri määräsi tuhottavaksi Pohjanmaan rannikon Kalajoelta pohjoiseen.

Tsaari halusi raivata sadan kilometrin syvyisen suojavyöhykkeen, jottei tappiolle joutunut Ruotsin armeija enää pääsisi hyökkäämään Venäjää ja sen uutta uljasta pääkaupunkia Pietaria vastaan.

Suojavyöhykettä perusteltiin Venäjän ja pääkaupunki Pietarin suojelemisella. Ajatus turvavyöhykkeestä ei ole tuntematon Suomen myöhemmästäkään historiasta.

Kun ajattelee tätä meidän viime sotaa, niin kuullostaa niiiiin tutulta että.
 
Kustaanmiekka kirjoitti:
Tuolla jutussa sanotaan näin:

Isonvihan taustalla vaikutti ryöstösaalista kärkkyvien sotilaiden ahneuden ja julmuuden lisäksi kylmä suurvaltapolitiikka.

Venäjän uudistajaksi ja länsimaistajaksi usein nostettu tsaari Pietari Suuri määräsi tuhottavaksi Pohjanmaan rannikon Kalajoelta pohjoiseen.

Tsaari halusi raivata sadan kilometrin syvyisen suojavyöhykkeen, jottei tappiolle joutunut Ruotsin armeija enää pääsisi hyökkäämään Venäjää ja sen uutta uljasta pääkaupunkia Pietaria vastaan.

Suojavyöhykettä perusteltiin Venäjän ja pääkaupunki Pietarin suojelemisella. Ajatus turvavyöhykkeestä ei ole tuntematon Suomen myöhemmästäkään historiasta.

Kun ajattelee tätä meidän viime sotaa, niin kuullostaa niiiiin tutulta että.
Klikkaa laajentaaksesi...
Pitää paikkansa, meillähän oli se turvavyöhyke
 
SatSotHist kirjoitti:
Murhatöitä tehtiin muuallakin, mutta Pohjanmaalla se oli ihan systemaattista. Karjalan suunnalla käyttäytyivät paljon maltillisemmin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juurikin noin: Pohjanmaalla toteutettiin järjestelmällinen kansanmurha, muuallakin tapahtui paikallisia joukkomurhia, mutta ne olivat enemmänkin spontaaneja tapahtumia liittyen väestön pelotteluun, ryöstelyyn sekä sissien vastaisiin kostotoimiin. Kaakkois-Suomen sekä mm. Suomenlahden saarten osalta pikkuviha muodostui paljon isoavihaa verisemmäksi.
 
Huhtikuun 22. päivä 1915 Länsirintamalla käytettiin ensimmäisen kerran myrkyllistä kloorikaasua. Saksalaisten 4. Armeija avasi taistelun käytössään olevilla 4000 kaasusylinterillä. Koska briteillä ei ollut mitään suojaa kaasua vastaan, useat yksiköt, jotka pitivät hallussaan rintaman pohjoista sivustaa, joutuivat pakolauhun valtaan ja pakenivat. Toinen kaasuhyökkäys tehtiin samana päivänä.

Lähde: Ian Wesrwellin rusaasti kuvitettu kirja „Ensimmäinen maailmansota. Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä“ (2014), s. 61. Otin omalla puhelimellani kuvan sivulla olleesta valokuvasta, jossa suun suojat muistuttavat nykyaikaa ällistyttävällä tavalla!

Katso kuvaa, niin ymmärrät. Siinä käytetään kaasunaaamarin esimuotoa: sideharsoa. Kyseessä ovat saksalaiset sotilaat.
 

Liitteet

  • 7EDDBCAB-3588-4B2A-8C26-571DF25F15A4.jpeg
    7EDDBCAB-3588-4B2A-8C26-571DF25F15A4.jpeg
    1,015.6 KB · Luettu: 18
  • 04F5D63F-065F-4800-9AF0-ADD72DF5426B.jpeg
    04F5D63F-065F-4800-9AF0-ADD72DF5426B.jpeg
    1.3 MB · Luettu: 19
Viimeksi muokattu:
Historian elävöittämistä jenkkityyliin. Ratsuväkikoulu tarjoaa elämyksiä, joissa pääsee eläytymään 7. ratsuväkirykmentin ja George Custerin viimeiseen päivään.

 
Suuren Pohjan sodan vuosina kun Venäjän armeija eteni Hämeestä pohjoiseen se käytti kahta hiihtopataljoonaa. Tällaiseen väitteeseen törmäsin taannoin. Kertoja korosti ihmetystään siitä, että Suomea puolustanut armeija ei koostunut hiihtojoukoista. Armeija oli värkätty taistelemaan Itämeren eteläpuolen oloissa. Minä korostan sitä, etten tiedä onko väite tosi.

Jos on, niin pakko kysyä, että MH? Jatkan tällä jos oli - teemalla. Mihin oli hukattu hiihtojoukkoihin liittyvä sotaoppi? Kun oli taistella jötyytetty pitkään Euroopassa ja Riistomaa idässä oli kuninkaasta katsoen silkkaa puskuria? Joka puolusti itseään ja emämaataan -tyhjyydellä ja köyhyydellä-?

Miehet todennäköisesti osasivat hiihtää. Oliko pullonkaula upseeriston osaamisessa ja siihen liittyvässä haluttomuudessa? Kun suksijoukkoja osattiin käyttää vielä Joutselässä, niin mihin hukattiin lähes kulttuurinen sotataito?

Se oli kyllä luojan lykky, että Talvisotaan tultaessa hiihtojoukot olivat jees. Ei olisi ollut ilman kansallista itsenäisyyttä, olen siitä kutakuinkin varma.
 
baikal kirjoitti:
Se oli kyllä luojan lykky, että Talvisotaan tultaessa hiihtojoukot olivat jees. Ei olisi ollut ilman kansallista itsenäisyyttä, olen siitä kutakuinkin varma.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hiihtäminen oli turhan perinteistä... Sinänsä voisi olla ihan mielenkiintoista tietää mitä Vanhassa Väessä mietittiin talvitoiminnasta. Ruotsin ja Norjan armeijoissahan talvitoimintaa harjoiteltiin paljon ja sieltä tuli vaikutteita ja ideoita myös Suomeen, tosin Suomessa kun aloitettiin "puhtaalta pöydältä" kehitettiin välineitä jotka ovat käyttökelpoisia edelleen (ahkio, puolijoukkueteltta).

Suomeen potkukelkkailun toi virallisesti vuonna 1889 Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan komentaja eversti Edvard Furuhjelm, joka kiinnostui potkukelkan sotilaskäytöstä: talvisia marsseja kelkka nopeutti tuntuvasti. Furuhjelm muutti 1890-luvulla Ouluun, jonne hän perusti Suomen ensimmäisen potkukelkkaseuran: Oulun Potkinklubin (Uleåborgs Sparkstöttingeklubb).

www.hs.fi

Potkukelkka vapautti naisen

Emännät eivät olleet enää hevoskyydin varassa
www.hs.fi www.hs.fi
 
Dragonslayer kirjoitti:
Hiihtäminen oli turhan perinteistä... Sinänsä voisi olla ihan mielenkiintoista tietää mitä Vanhassa Väessä mietittiin talvitoiminnasta. Ruotsin ja Norjan armeijoissahan talvitoimintaa harjoiteltiin paljon ja sieltä tuli vaikutteita ja ideoita myös Suomeen, tosin Suomessa kun aloitettiin "puhtaalta pöydältä" kehitettiin välineitä jotka ovat käyttökelpoisia edelleen (ahkio, puolijoukkueteltta).

Suomeen potkukelkkailun toi virallisesti vuonna 1889 Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan komentaja eversti Edvard Furuhjelm, joka kiinnostui potkukelkan sotilaskäytöstä: talvisia marsseja kelkka nopeutti tuntuvasti. Furuhjelm muutti 1890-luvulla Ouluun, jonne hän perusti Suomen ensimmäisen potkukelkkaseuran: Oulun Potkinklubin (Uleåborgs Sparkstöttingeklubb).

www.hs.fi

Potkukelkka vapautti naisen

Emännät eivät olleet enää hevoskyydin varassa
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja tässä yhteydessä pitää tietenkin mainita perinteinen joukkoyksikkö: Kuopion Potkukelkkapataljoona (KuoPkP).
 
Dragonslayer kirjoitti:
tosin Suomessa kun aloitettiin "puhtaalta pöydältä" kehitettiin välineitä jotka ovat käyttökelpoisia edelleen (ahkio, puolijoukkueteltta)
Klikkaa laajentaaksesi...

Huomaa, että tuolloin puhtaalta pöydältä asioita lähestyttiin kansallisen puolustuksen ja sodankäynnin eetos edellä. Ja kas, varsin nopeaan tahtiin luotiin taitoa ja kykyä liikutella hiihtojoukkoja. Osattiin ja pystyttiin, kehdattiin ja viitsittiin. Ja halvalla kuin hampparin makkara tai suvisaippua. Itsenäinen tai itsenäisehkö valtio lataa paukkunsa omiin tarpeisiinsa ja sovittaa asiat ns. erityisolosuhteisiin. Kun tämä eetos katoaa, niin luisutaan vähitellen joksikin sellaiseksi, joka edustaa väärää välinettä.
 
baikal kirjoitti:
Suuren Pohjan sodan vuosina kun Venäjän armeija eteni Hämeestä pohjoiseen se käytti kahta hiihtopataljoonaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen lukenut venäläisten joukoissa olleen karjalaisia suksimiehiä. Pietari Suurihan oli eurooppalaistanut armeijaansa ja sielläkin oli paljon länsieurooppalaisia upseereita, mutta ison maan armeijaan mahtui hyvin kirjavaa joukkoa, hiihtäjien lisäksi vaikkapa erilaisia puolisotilaallisia kasakkaosastoja.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top