Ruotsi kävi ansiokasta suurvaltasotaa Euroopassa ja jätti itäisen suuntansa melko nöpen osalle. Kuningas johti valtiota pahimmillaan Turkista käsin....aikana, jolloin viesti ei kulkenut kusona saati nettiyhteyksillä. Oikeastaan koko kuvio on surkea, mitä tulee Ruotsiin valtiona. Anyway Rajamaa tai Riistomaa sai tuta sen nahkoissaan.
Historialliset taistelut
- Viestiketjun aloittaja Entiteetti
- Aloitus PVM
Ruotsi kävi ansiokasta suurvaltasotaa Euroopassa ja jätti itäisen suuntansa melko nöpen osalle. Kuningas johti valtiota pahimmillaan Turkista käsin....aikana, jolloin viesti ei kulkenut kusona saati nettiyhteyksillä. Oikeastaan koko kuvio on surkea, mitä tulee Ruotsiin valtiona. Anyway Rajamaa tai Riistomaa sai tuta sen nahkoissaan.
Dragonslayer
Kapteeni
Talvella huolto maitse olisi onnistunut helpommin eikä hiihtotaitoa olisi sinänsä täytynyt erityisesti ruotujoukoille kouluttaa. Teknologian puolesta niin ahkio kuin puolijoukkueteltta olisivat voineet toteutua jo 1700-luvulla, kamina lienee tullut liian kalliiksi ja painavaksi.
Sen sijaan pääarmeijaa ei olisi voinut laivata Ruotsista Suomeen talvisaikaan, marssi meren yli oli liian riskaabeli ja marssi Perämeren ympäri olisi vienyt paljon aikaa.
Dragonslayer
Kapteeni
Vaan riistettiinkö Suomea sen enempää kuin Skånea tai Smålantia? Kurjaa oli ruotsalaisen elo suurvalta-aikana, ylhäisaatelistoa lukuun ottamatta. Toisaalta ruotsalaisen talonpojan asema oli hulppean hyvä verrattuna tanskalaiseen tai ranskalaiseen verrokkiinsa, jostain baltialaisesta puhumattakaan.
Viimeksi muokattu:
Totta noinkin.
Mutta ruotsin alue hyötyi ajan mittaan sotateollisuuden kasvun kautta kruunun tuhlaamisesta. Turanistaniaan (lue: nykyinen suomi) ei tullut takaisin mitään.
Nykyisen ruotsin teollisuuspohja alkoi kehittymän juuri 1600-luvun sotien johdosta.
Täytyy muistaa että nykyinen Suomi on liitetty/liittynyt Ruotsiin niin varhain että varmaa tietoa siitä ei edes ole säilynyt. Suomen maakunnat olivat Ruotsin maakuntia siinä kuin Smålandit ja Taalainmaat ja me suomalaiset olimme samoja Ruotsin kansalaisia kuin lahden toisellakin puolella asuvat. Samaa herravihaa varmaan tunnettiin kaikissa savupirteissä äidinkielestä riippumatta. Suomi ei todellakaan ollut mikään riistetty siirtomaa vaan suomen talonpojat edustivat säätyään valtiopäivillä siinä kuin ruotsalaiset kanssaveljet.
Erkki
Ylipäällikkö
Käsittääkseni suomalaisen talonpojan vero- ja sotaväkirasitus ei poikennut ruotsalaisesta. Ei ollut hääppöistä, mutta tosiaan kesti kuitenkin vertailun tuon ajan muihin valtioihin. Ruotsissa oli aikalaisekseen hyvä oikeusjärjestelmä ja toisin kuin muissa maissa, oli myös talonpoikaissäädyllä edustus valtiopäivillä. Virossa muuten kansa muisti jälkikäteen noita aikoja "hyvänä Ruotsin aikana."
Varsinaista sotaväkeä oli vähän, mutta Pohjan sodan aikana muodostettiin ylimääräisiä joukkoja sekä talonpoikaista nostoväkeä. Mitään suksimiehiä eivät nämäkään olleet. Jalkaisin lumessa paarustaneet Kaarle XII:n ruotsalais-suomalaiset joukot saivat hiihtojoukkoja kimppuunsa myös sodan loppunäytökseksi muodostuneella Norjan sotaretkellä norjalaisten hiihtosissien muodossa.
Dragonslayer
Kapteeni
Juuriki näin, aivan kuten @Erkki mainitsee myös. Suomalaiset olivat ruotsalaisia siinä missä smålantilaiset tms. Baltiassa talonpojilla olikin sitten astetta heikommat olot vaikka se "vanha hyvä Ruotsin aika" sielläkin toi parannuksia.
Olennaiset erot syntyivät siinä mihin yhteiskuntaluokkaan kuului, toissijaisesti siinä oliko valtakunnan keskusta vai periferiaa. Turku oli keskustaa siinä missä joku Göteborg. Savon korpimaat periferiaa siinä missä Smålannin metsät. Tosin Ruotsissa yhteiskuntaluokkien erot olivat huikean paljon pienemmät kuin jossain Puolassa tai Ranskassa vaikka papit ja aateliset elelivätkin vauraasti talonpoikiin verrattuna.
Lakihan olikin sitten niin hyvä että se on osin edelleen voimassa. Finlexistä voi katsoa esim. maakaarta jossa on osia vuodelta 1734. Muistatte sitten sikojen terhometsään laskemisessa...
Rakennuskaari 2/1734 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
www.finlex.fi
12 luku
Miten sikoja saa terhometsään laskea
1 §
Jos useammilla on yhteinen terhometsä, niin sopikoot keskenänsä oikealla ajalla, kuinka monta sikaa siinä voipi elättää, ja laskekoon sitten kunkin sinne sikoja metsäosansa mukaan. Jos joku heistä laskee sinne useampia, olkoon toisilla valta ottaa ne kiinni, ja hän vetäköön sakkoa markan joka sialta ja korvatkoon vahingon. Jos hänellä itsellänsä ei ole niin monta sikaa, kuin hän osallensa saisi elättää, olkoon hänellä valta vuokrasta laskea sinne muiden sikoja. Jos hän ei sitä tee, käyttäkööt toiset vapaasti hänen osansa.
2 §
Joka ottaa maksusta toisen sikoja elätettäväkseen, toimittakoon ne takaisin taikka korvatkoon sen arvon, mikä niillä ottaessa oli. Jos hän voipi näyttää, että ne ovat tautiin kuolleet tahi muusta sattumuksesta hukkaan joutuneet, ja havaitaan, ettei hän ole ollut siihen syypää, niin olkoon vastuusta vapaa. Sama olkoon laki, jos karjaa otetaan maksusta laitumelle tahi ruokolle.
3 §
Jos siat juoksevat yhdestä metsästä toiseen, joka ei ole sen yhteydessä, niin käskeköön metsän omistaja ensimmäisellä ja toisella kertaa sikain omistajaa ottamaan ne pois ja pidättämään ne sieltä. Jos ne sitten siellä tavataan, saakoon metsän omistaja ottaa ne kiinni ja arvauttakoon uskottavilla miehillä, mitä niistä on maksettava, jolleivät omistajat keskenänsä siitä sovi.4 §
Joka tahallansa laskee sikoja toisen aidattuun terhometsään, menettäköön ne metsän omistajalle. Jos sikoja taikka muita terhonsyöviä eläimiä muutoin sinne tulee, käyköön niinkuin 9 Luvussa on säädetty. Jos surmataan tahi lyödään sikoja, olkoon sakko ja korvaus niinkuin muista eläimistä 22 Luvussa säädetään.Tai sitten sitä Joutselkää ei ollut olemassa. Sen paikkansapitävyydestä ollaan vähintään kahta eri mieltä, kuten Viipurin pamauksesta ja siihen liittyvästä piirityksestäkin.
Tuohon aikaan talvisodankäynti ei ollut oikein tapana. Etenkin hevosten tarvitsema rehu oli melkoinen ongelma Keski-Euroopassakin, Pohjois-Euroopasta puhumattakaan. Ihan jo roomalaisilla Mars-kuu eli maaliskuu kertoi, milloin sotaretket voitiin aloittaa. Se näivetti erillistä talvisotataitoa. Toinen ongelma oli senaikainen taktiikka, johon tuo hiihtäminen sopi myöskin melkoisen huonosti. Kenttätaisteluita ei oikein suksijalassa voinut käydä. Poikkeuksia tietysti on, kuten tuo venäläisten hyökkäys Suomeen tai Suomen sota tai sitten Kaarle X:n hyökkäys Tanskaan. Kuitenkin ne osaltaan onnistuvat juuri siksi, että kukaan ei oikein osannut odottaa sitä talvisodankäyntiä ja olivat melkoinen riskiyritys (tosin Suomen sodassa venäläisten tukialueet olivat huomattavasti lähempänä kuin noissa kahdessa muussa esimerkissä).
Kustaa Vaasahan osasi kyllä hiihtää ja erilaiset sissi- ja vapaaosastot hiihtelivät, mutta sotia ratkaistiin huomattavasti perinteisemmillä ja raskaammin liikkuvilla osastoilla. Varmaan tuota voi osaltaan pistää upseerien mielikuvituksettomuuden piikkiin. Sprengtportenhan sitten ryhtyi kehittämään myöhemmin sitä kevyempää sodankäyntiä ja vissiin kohtuu hyvällä menestyksellä.
Suuri Pohjan sota oli nimensä mukaisesti suuri ja vei joukot tietysti Suomesta, mutta ennen kaikkea Inkerinmaalta, joka oli kuitenkin Suomen itäpuolella. Jopa Baltia, joka oli kuitenkin Ruotsin vilja-aitta, tyhjeni varusväestä Kaarle XII:n tarpeisiin. Se raukka luuli, että Narvan taistelun jälkeen Venäjä ei enää nouse ja sitten ajatteli voivansa kukistaa uudelleen nousseen Pietari I:n uudella menestyksekkäällä sotaretkellä. Aikalaiset näkivät toisin, mutta itsevaltiudessa on juuri se ongelma, että se itsevaltias voi olla väärässä. Tuohon aikaan vakinaisella sotaväellä ja nostoväellä, jota ne suomalaiset hiihtopataljoonat olisivat olleet, oli erittäin suuri ero. Ei niillä oikein olisi täysimittaista venäläistä hyökkäystä pysäytetty. Lisäksi se asekuntoinen miesväki oli melko pitkälti vedetty jo niille muille sotatantereille. Ja kannattaa huomioida myös suuret kuolonvuodet 1600-luvun lopussa.
Ainakin Peter Englund (muistaakseni Suuren sodan vuodet -teoksessaan) on sitä mieltä, että Suomi tai siis Itämaa kantoi kokoaan suurempaa taakkaa Ruotsin suurvalta-aikana.
Luvalla sanoen luulen, että suomalaiskäsityksissä Ruotsin vallan aika näyttäytyy edelleen vähintään jonkin verran runebergiläisessä katsannossa.
1650-1718 väliset väenotot olisivat samaa kuin nykyisestä väkiluvusta otettaisiin samalla jaksolla miljoona asekuntoista miestä. Joiden paluuprosentti oli todella heppoinen. Työvoimakeskeiset elinkeinot kokivat katastrofin toisensa perään. Samaan löysiin rankka verorasite. EmäRuotsin väenotto ei ollut samalla prosentilla toteutettua.
Oletan vahvasti, että käsityksiin vielä tänäänkin vaikuttaa runebergiläinen romanttinen loilotus. Kuten sen tarkoituskin oli vaikuttaa.
1650-1718 väliset väenotot olisivat samaa kuin nykyisestä väkiluvusta otettaisiin samalla jaksolla miljoona asekuntoista miestä. Joiden paluuprosentti oli todella heppoinen. Työvoimakeskeiset elinkeinot kokivat katastrofin toisensa perään. Samaan löysiin rankka verorasite. EmäRuotsin väenotto ei ollut samalla prosentilla toteutettua.
Oletan vahvasti, että käsityksiin vielä tänäänkin vaikuttaa runebergiläinen romanttinen loilotus. Kuten sen tarkoituskin oli vaikuttaa.
Dragonslayer
Kapteeni
Suomi oli osa Ruotsia sellaiset lähes tuhat vuotta, suurvalta-ajan katastrofivaihe kesti sen seitsemänkymmentä vuotta. Suomen korkeampi kruunun verorasite johtui siitä että aateliston verorasite oli pienempi kuin Ruotsin ydinalueilla. Periferiaa kohdeltiin huonommin kuin ydinalueita, olipa kyse 2020-luvun Kainuusta verrattuna Helsinkiin tai 1620-luvun Kainuusta verrattuna Tukholmaan.
Rasitetta pitää suhteuttaa myös naapureihin. Baltian kalparitareihin, Venäjään, Tanskaan. Saksan täystuhosota-alueeseen.
Suurin vika tässä ei ole runebergilaisuus joka pyrki palauttamaan omanarvontunnetta hävityn sodan jälkeen, ihan kuin veteraanitoiminta talvi- ja jatkosotien jälkeen (Lapin sotahan sentään voitettiin!) vaan Ruotsista kopioitu ideaali jossa suurvalta-aika nähtiin jotenkin hienona. Tavoiteltiinpa Suur-Ruotsia, Suur-Venäjää, Suur-Saksaa tai Suur-Suomea jää tavan kansalaiselle mopen rooli harvalukuisen eliitin kerätessä hyödyt. Se nähtiin harvoina rampoina palanneina hakkapeliittoina, Saksan Stunde Nullina tai jatkosodan valtavina tappioina kun Itä-Karjala vallattiin ja siitä nopsassa tahdissa luovuttiin juuri ja juuri suursaarrostuksista selviten.
Veikkaisinpa että ilman Suur-Suomi -katastrofia olisi kansan yhtenäisyys ja sekä poliiitikkojen ja kansan maanpuolustushenkisyys ollut aivan eri luokkaa kylmän sodan vuosina kun toteutuneessa kehityskulussa.
arix
Respected Leader
Juu, ei pidä paikkaansa, Ruotsin valta alkoi aikaisintaan siinä 1250 -luvulla ja päättyi 1809 eli semmoiset 560 vuotta.
Mutta kauemmin me oltiin Ruotsia kuin Skoone joka siirtyi Ruotsille vasta 1600-luvulla.
Commander
Kenraali
Lappalainen valottaa teoksessaan "Sadan vuoden sotatie" kohtuu hyvin silloisen sotalaitosjärjestelmän kehittymistä aina Suuren pohjan sodan alkuun asti.
Commander
Kenraali
Itse uskon, että suurin vaikutus käsityksiin on muotoutunut A Karimon teoksen "Kumpujen yöstä" teoksen myötä.
Viimeksi muokattu:
Solidsnake
Respected Leader
Kuinka moni on lukenut.? Muutama tarina on jäänyt mieleen
Commander
Kenraali
Minulta ainakin löytyy 80-luvun juhlapainos, missä on koottu samoihin kansiin kaikki neljä osaa. Ennen vuotta 45 painetuissa koulujen historiankirjoissa pääosa kuvituksesta on lainattu samoista opuksista.