Historialliset taistelut

Vonka kirjoitti:
Tämä elokuva on kuin dokumentti norjalaisten poliittisesta jahkailusta huhtikuussa 1940. Varsinaisia taisteluita elokuvassa ei ole kuin Oscarsborgin linnakkeen taistelu ja yhden joukkueen kohteensuojaustehtävä Elverumin Midtskogissa, jossa oli mukana myös helsinkiläissyntyinen "norski", 17-vuotias alokas Fredrik Seeberg.

Kerrataan vielä elokuvan katsomisen pohjaksi oikeat tapahtumat:

- Norjan armeijan yleisesikunnan päällikkö kenraali Hatledal oli vaatinut armeijan täyttä liikekannallepanoa jo 5. huhtikuuta, mutta tähän ei annettu lupaa. Norja oli siis täysin valmistautumaton.
- 9.4.1940 Oslon ja Stavangerin lentokentille tuli laskuvarjojoukkoja sekä laivoilla kuuteen kohteeseen.
- Norjan armeijan ylipäällikkö Kristian Laake ei tehnyt mitään kuullessaan, että laivoja liikkuu Oslovuonossa.
- Kirjeitse aivan liian myöhään lähetettyyn liikekannallepanokutsuun vastasi noin 40 000 miestä. Armeijan aseistus oli erittäin huono, mutta taisteluhenki hyvä. Aseisiin saapuneet olivat patriootteja.
- liittoutuneet valtasivat myöhemmin Narvikin, mutta norjalaisten yllätykseksi apujoukot päättivät vetäytyä pois. Norjan oli Narvikin voitosta huolimatta antauduttava, suojattuaan ensin liittoutuneiden evakuoinnin.
- Erilaista kähinöintiä kesti kaksi kuukautta.
- Midtskogin taistelusta mainittakoon, että saksalaiset laskuvarjojääkärit, joiden piti kaapata kuningas Haakon ja Norjan hallitus Elverumissa, joutui jättämään tehtävänsä sekasorrossa ja sen päällikkö, kapteeni Spiller kaatui.

areena.yle.fi

Kuninkaan päätös

Kun natsi-Saksa miehitti Norjan 9.4.1940, kuningasperhe pakeni Oslosta. Seuraavana päivänä saksalaiset esittivät kuningas Haakon VII:lle uhkavaatimuksen. Vaihtoehdot olivat antautuminen tai sota maailman vahvinta sotilasmahtia vastaan. Ohjaaja: Erik Poppe. Rooleissa: Jesper Christensen, Anders...
areena.yle.fi areena.yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuli kans katseltua jossain välissä ko. Pätkä ja ikävästi tuli moneen kertaan mieleen että mahtaisko sama jahkailu koitua suomen kohtaloks jos nyt jotain kähinää naapurin kans olisi tulossa tulevaisuudessa.. Pessimisti ei nääs pety
 
Hyvää juttua siitä miksi USA:n sisällissota oli niin tuhoisa ihmishenkien kannalta.


1700- ja 1800-lukujen jalkaväkitaktiikkaa.

 
tulikomento kirjoitti:
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä pätkä tämäkin. Fredrik oli aggressiivinen ja hyökkäyshenkinen komentaja. Itse asiassa hänen perintönsä vaikutti saksalaiseen sotataitoon todella paljon ja se näkyi vielä toisen maailmansodan aikana. Preussi oli vihollisten saartama jokaiselta ilmansuunnalta. Fredrikin tavoitteena oli liikkua nopeasti ja lyödä jokainen vastustaja kerrallaan. Pahin mahdollinen vaihtoehto oli että viholliset kykenisivät yhdistämään voimansa ja ylivoiman turvin jyräämään Preussin. Liikuntasota, bewegungskrieg.

 
Talvela kirjoitti:
Ensimmäinen maailmansota eli Seitsenvuotinen sota on oma intohimoni, siinä on kaikkea eeppisistä suurtaisteluista Keski-Euroopassa, Pohjois-Amerikan erämaissa kahinointia intiaanien rinnalla, Intian niemimaalla kauppakomppaniat ja Karibialla kaaparilaivojen seikkailuja.
Konfliktista voisi tuottaa loputtoman määrän faktaa ja fiktiota mutta suuri yleisö on sen unohtanut.

Hieno saitti.

Project Seven Years War

www.kronoskaf.com www.kronoskaf.com
Klikkaa laajentaaksesi...

Sen kunniaksi modaan tähän suomeksi saksalaisen ensimmäisen maailmansodan aikaisen laulun, jonka sanoituksessa on oikeastaan kaikki tarvittava. En tee sanatarkkaa käännöstä, vaan pyrin enemmänkin toistamaan teoksen hengen.

Kova sota sotilaille.



Mihin kaikki tiet päättyvät


Mihin kaikki tiet päättyvät

ei pääty polkumme,

minne käännymme,

aika kulkee kulkuaan.

Sydän, palanut

kipuun sidottuna.

Eksymme läpi

harmaan ei kenenkään maan.

Ehkä kukaan meistä ei palaa kotimaahan.



Isä, äiti ja sisar ovat muistoissamme.

Tykkiorkesteri ei tarjoa voittoa.

Kapteeni käskee kohti tavoitetta.

Annamme veremme uskollisina keisarille

fransmannien verisessä myrskyssä.



Kenttäposti on kadonnut,

Muta on nilkansyvää

syötävänä ruumiilta haisevia juuria.



Olemme hukassa

Olemme hukassa

Olemme hukassa,

jäätyneet tuulessa

erossa rakkaistamme jo pitkän vuoden.


Itään tarvitaan suojaa venäläisten laumoilta.



Pilvet liikkuvat kohti itää

ja kylät ovat tulessa.

Nuoret miehet kuolevat kaikkialla.



Kuoleman käsi poltti maan

jättäen käteen vain hiekkaa.

Silmissäni välkkyy kauhea sota.

Makaanko pian viileässä haudassa kuin muutkin?



Kuljen ruumiskasojen ohi.

Eilen he olivat elossa.

Kuka tietää tarkoituksemme?

Me emme.

Niin kuumaa.

Kuka tietää, miten kauan kirkas aurinko paistaa minulle?

Tiedän olevani kuollut, kun äitini itkee.


 
Viimeksi muokattu:
Osallistun keskisteluun 1. maailmasodan meritaisteluista puhumalla. Olen kirjoittanut mm. tästä aiheesta omalla julkaisukanavallani (blogissa).

Tässä on eräitä tärkeimpiä näistä taisteluista:

1. Helgolandin taistelu 28.8.1914 oli maailmansodan ensimmäinen meritaistelu. Se käytiin saksalaisten ja englantilaisten kesken. Neljä Saksan alusta upotettiin. Jäljelle jääneet saksalaiset pakenivat.

2. Doggermatalikon taistelu 24.1.1915. Saksalaisten panssariristeilijä SMS Blücher upotettiin, kun brittien alukset ensin ympäröivät sen. Saksalaista taisteluristeilijä SMS Seydlitz sai suoran osuman ja 160 sen miestä kuoli. Brittien HMS Lion vaurioitui saatuaan kolme osumaa. Lopit saksalaiset laivat pakenivat.

3. Coronelin taistelu 1.11.1914 tapahtui Tyynellä merellä chileläisen Coronelin satamakaupungin edustalla. Saksalaisten osastoa johti vara-amiraali von Spee. Britannian panssariristeilijät Good Hope ja Monmouth upposivat vieden mukanaan yhteensä 1600 miehistön jäsentä. Jäljelle jääneet englantilaiset alukset pakenivat. Kyseessä oli Britannian ensimmäinen tappio merellä yli sataan vuoteen. Britannian osaston johtaja kontra-amiraali Cradock oli kuolleiden joukossa.

4. Falklandinsaarten taistelu 18.12.1914 Etelä- Atlantilla Saksan ja Britannian laivastojen välillä päättyi saksalaisten häviöön. Vain kevyt risteilijä Dresden onnistui pakenemaan. Yli 1800 saksalaista kaatui ja niiden mukana vara-amiraali von Spee. Brittien tappiot jäivät pieniksi. Oli kyse edellisen meritaistelun saksalaisista voittajista, jotka olivat käskyn mukaisesti palaamassa kotimaahansa.

5. Skagerrakin suuri meritaistelu (englanniksi Battle of Jutland) alkoi 31.5.1916 ja aiheutti paljon menetyksiä kummallekin osapuolelle eli Saksalle ja Britannialle. Taistelu päättyi saksalaisten perääntymiseen. Britit kuitenkin menettivät enemmän laivoja ja miehiä.

Aihe on mielestäni mielenkiintoinen.
 
1. maailmansodan taisteluista Ranskassa 1914 kertova dokumenttivideo. Videon kesto on 15 minuuttia. Se on puhuttu ja tekstitetty englanniksi. Aiheen ymmärtämiseksi kertaan jotain tapahtumia:

16. elokuuta • Saksan 1. ja 2. armeija etenevät länteen Maasjoen yli. Belgian armeija vetää joukkojaan takaisinpäin.

20. elokuuta • Saksalaiset valtaavat Belgian pääkaupungin Brysselin. He eivät hyökkää Hollantiin, joka säästyy puolueettomana.

22. elokuuta • Kaksi ranskalaista armeijaa törmää matkallaan Belgiaan kahteen saksalaiseen armeijaan. Syntyy 3 päivää kestävä taistelu, jonka ranskalaiset voittavat. Samaan aikaan Ardennien pohjoispuolella kolme saksalaista armeijaa lähestyy Ranskan rajaa ja syntyy taistelu. Ranskalaiset joutuvat täällä perääntymään.

23. elokuuta • Monsissa brittien siirtoarmeija kohtaa Saksan 1. armeijan. Britit torjuvat hyvin koulutetuilla joukoillaan tarkalla kivääritulella saksalaisten ensimmäisen hyökkäyksen. Taistelun jatkuessa britit joutuvat perääntymään hieman.



Teksti ja video on lainattu blogistani www.eino-lukee-ja-kertoo.fi.
 
Mitä tekemistä Betlehemillä, Mauserilla, kilteillä ja suomalaisilla on keskenään?

Magersfonteinin taistelussa 11. joulukuuta 1899 brittikomentaja Methuenin skottiyksikkö - joka vaikka muuten khakeissa, käytti kilttejä - marssi buurien puolustusasemaa vastaan kopjen edustalla. Puolustusta johti kenraali De la Rey, joka oli vakuutettu Modder-joen taistelussa taisteluhautojen ja yleensä kaivautumisen hyödyistä makasiinisyötteisten tuliaseiden aikakaudella.

Tähän taisteluun osallistui mm. Oranjen vapaavaltion Betlehemin kommando sekä skandinaavinen vapaaehtoisyksikkö, jossa oli myös 18 suomalaista. Buurit olivat aseistuneet moderneilla Mausereilla, joka kuten brittien Lee-Metfordit ja Lee-Enfieldit, tulivat muuttamaan sodankäynnin luonteen pysyvästi, ennen kaikkea tekemään tiiviistä muodostelmasta hyödyttömän ja suorastaan vaarallisen.

Arvattavasti vihreät kiltit olivat oiva kohde tarkoille kivääreille, vaikka ne olikin edestä peitetty khakinvärisellä esiliinalla: skottimiehistöstä valtaosa kaatui yhdeksän tunnin taistelun jälkeen alkaneessa hallitsemattomassa perääntymisessä eli kiltit vilkkuivat; upseeritappiot - jotka olivat runsaat tässä sekä ylipäätänsä koko sodassa briteillä - taas tulivat heti buurien yllätettyä britit (buurien oletettiin olevan kopjen päällä).

Loopgrawe.JPG

Taistelussa oli myös iso ja pieni Maxim vastakkain: skottien ainoa konekivääri sai täysosuman buurien 'pom-pomista'.

Ilman brittien tykistöä, joka onnistui hiljentämään pom-pomit, ylämaan miehet olisivat olleet täydellisessä kusessa.
 
Viimeksi muokattu:
Aiheesta on tehty muutama vuosi sitten elokuva. Aika kökköjä erikoistehosteita. Ei ollut katsomisen arvoinen.

 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top