Heitetään tämmöinen hassu utopia kehiin. Mitäs veikkaat jos Saksan johtavat atomifyysikot olisivat suostuneet kehittämään Aatulle atomiaseen alkuperäisessä aikataulussa, mitä luulet että tästä olisi seurannut?
Ne porukan älykkäimmät tyypit, joita Aatu eniten tarvisi; eivät olleet samoilla linjoilla Aatun visioiden kanssa. He olivat huomanneet että Aatun arvomaailma ja tavoitteet, olivat todella pimeät.
Kannattaa myös miettiä sitä, että mikä merkitys (ainakin vähäinen) oli termin "arjalainen fysiikka" (tai "saksalainen fysiikka") taakse kätkeytyvällä toiminnalla ja aiheuttiko tämä mahdollisia ongelmia tieteelliselle työlle Saksassa ja jos aiheutti niin millaisia.
wikipedia kuvaa lyhyesti liikkeen ideologiaa:
"
Arjalainen fysiikka ei missään vaiheessa saanut johdonmukaista tai ohjelmanomaista muotoa, eikä se myöskään ollut täysin ristiriidaton. Arjalaisen fysiikan käsitteet eivät koskaan nousseet osaksi fysiikan ja muiden luonnontieteiden valtavirtaa. Arjalaiselle fysiikalle ominaista oli se, mitä se vastusti − eli modernia fysiikkaa, monimutkaista matematiikka, visualisoitavuuden puutetta ja intuition vastaisia teoreettisia tuloksia. Arjalaiset fyysikot olivat modernismia vastustavia romantikoita, jotka halusivat, että kokeet ja intuitio ovat sopusoinnussa keskenään ja fysiikka yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää. He vastustivat fysiikan pirstoutunutta erikoistuneisuutta ja kannattivat holistista luonnonkuvaa".
Arjalaisen fysiikan kannatus ei ollut kovinkaan suurta, mutta se sai taakseen useita melko tunnettuja tekijöitä Stark, Lenard, Dingler (tieteen filosofi) etc. Ja tietenkin natsismi yhdessä arjalaisen fysiikan kanssa vaikutti saksalaiseen fysiikkaan sitä taannuttaen, merkittävässä roolissa oli kansallissosialististen 1933 säätämä "virkamieslaki", jonka seurauksena käytännössä kaikki juutalaiset erotettiin (valtion) yliopistojen ja tutkimuslaitosten viroista - merkittävällä tapaa tämä kosketti Berliinin ja Frankfurtin yliopistoja sekä Göttingenin yliopiston matematiikan ja fysiikan laitoksia.
Hitlerin lausahdus Max Planckille on kuvaava - mikäli lausahdus pitää paikkansa: "
Kansallista politiikkaamme ei peruta tai muuteta edes tiedemiesten takia. Jos juutalaisten tiedemiesten erottaminen tarkoittaa Saksan nykyisen tieteen tuhoa, joudumme olemaan ilman tiedettä muutaman vuoden!" tämän oltua huolissaan "arjalaisen fysiikan" korostamisesta ja pelätessään sen voivan vahingoittaa saksalaisen tieteen tulevaisuutta.
Hiukan vastaavaa esiintyi myös Neuvostoliitossa Stalinin kaudella ja jo ennen tätä, jolloin tehtiin ns. "proletaarista tiedettä", neuvostoliittolaisten filosofien mukaan proletaarisen tieteen menetelmät ja tavoitteet olivat erilaiset kuin porvarillisen tieteen. Neuvostoliitossa kuitenkin harva fyysikko vakuuttui filosofien julistuksesta. Tilanne kuitenkin kiristyi Neuvostoliitossa toisen maailmansodan alla ja Stalinin kauden loppupuolella fysiikka politisoitui huomattavasti ja taisteltiin "taantumuksellista einsteinilaisuutta vastaan".
Vaikka Neuvostoliitossa "proletaarinen tiede" ei aivan samaan asemaan päätynyt mitä "arjalainen fysiikka", niin etenkin Stalinin tietyt toimet ja päätökset (ideologiset vaikuttimet takana) vaikuttivat merkittävällä tapaa ja lysenkolaisen biologian ylivalta Neuvostoliitossa v. 1940-1964 lienee kuuluisin esimerkki poliittisen ohjailun turmiollisuudesta luonnontieteissä. Kristian Donnerin kirjoitus Lysenkosta ja hänen vaikutuksesta Neuvostoliiton biotieteisiin:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0606/Donner0606.pdf
Kumpikin "arjalainen fysiikka" ja "proletaarinen tiede" on oivallinen osoitus siitä mitä voi tapahtua kun ideologia pääsee vallalle tieteen tekemisessä ja kun ryhdytään näköalattomiksi.
Mutta kysymykseesi.
Jos Saksa olisi saanut atomipommin käyttöönsä ennen Yhdysvaltoja tilanne olisi ollut kutkuttava - riippuu myös siitä milloin pommi olisi saatu käyttöön, että missä sitä olisi mahdollisesti käytetty. Mutta silti aivan toinen kysymys on se, että kuinka paljon pommin saaminen ja sen käyttäminen olisi muuttanut sodan kulkua? Edelliseen kysymykseen olennaisella tapaa liittyy myös se, että milloin pommi olisi saatu käyttöön. Jos sellainen olisi saatu käyttöön '44 ja sitä olisi myös käytetty sodassa, en ole ollenkaan varma siitä, että sen käyttö olisi kääntänyt "sotaonnea" Saksalle myötäiseksi, Saksa olisi kenties ollut jo liian syvällä suossa päästäkseen sieltä ylös edes parin kolmen atomipommin avulla. Etenkin jos maihinnousu Normandiaan olisi jo ehtinyt tapahtua ja liittoutuneet pureutuneet tiukasti kiinni Ranskan maaperään. Eikä Neuvostoliittokaan välttämättä olisi pysähtynyt yhden tai kahden atomipommin käytön myötä. Mutta jos pommi olisi ollut käytössä ennen sodan käännekohtia, tilanne olisi ollut olennaisesti kimurantinpi - tämä olisi tosin tarkoittanut sitä, ettei ohjelma olisi saanut keskeytyä missään vaiheessa sodan alun jälkeen ja että muita selkeitä virheitä olisi tehty (tällaisena voidaan pitää uudelleen käynnistämisen jälkeen tehtyä päätöstä siirtää ohjelma valtakunnan tutkimusneuvoston alaisuuteen, jonka seurauksena ohjelma hajosi toiminnaksi yhdeksän laitoksen kesken, merkittävä voidaan pitää myös arviota, ettei fissio merkittävästi vaikuttaisi sodan loppumiseen - josta seurasi edellinen "virhe").
vlad.