Hollanti jälleen myymässä armeija kamaa

[vehamala]

Reservin psj takarivistä heittää: "Eiks meillä ole telatykkejä sen takia, että tykistön pitää pysyä perässä kun mennään eteenpäin? Niitä käytetään siis kuten normaaleja tykkejä (ammunnan valmistelut, kuten hinattavallakin kalustolla), mutta tarkoituksena että myös valmistelemattomassa asemassa olisi suojaa ja toimintaedellytykset kuten valmistellussakin asemassa."

Eli telatykkien etu ei ole nopeus tulenavauksessa eikä ajosta tulitukseen kyvyssä tai tuhovoimassa, vaan siinä että ne ovat siellä missä tykistön tulta tarvitaan juuri sillä hetkellä (vrt. ilmatorjunta)? Vaikka ne tekevät omat asemansa, se ei poista sitä tosiasiaa että niillä on samoja rajoitteita kuin vedettävilläkin tykeillä.

Ja jos vielä ajatellaan meikäläistä tiestöä, telakaluston kustannuksia ja maantienopeutta, niin mieluummin panssaroitu pyöräalustainen ratkaisu. Tulevaisuuden liki viidenkymmenen kilometrin ampumaetäisyydellä löytää kyllä ajourat ja tuliasemat vaikkei tela-alustaa olisikaan.

Jostain syystä, vaikka en olekaan kt-mies, Juhaparin esittämät argumentit ovat mielestäni oikeita. Nykyaikainen telakalusto on varmaankin monessa suhteessa hyvää, mutta rahoitustilanne huomioiden, en odota suuria tälläkään sektorilla.

 

[Einomies1]

Epäsuoran käyttämisestä panssarintorjunnassa sanon sen verran, että nämä vaunujen kattoihin ohjautuvat "uutuudet" eivät välttämättä toimi käytännön tilanteissa ihan niin kuin mainosmiesten demoissa... Varmasti tappavan tehokasta tavaraa ideaali tilanteessa, mutta ei varmasti silti mitään laki ja vainaa tavaraa missä ja milloin vain.

Mikä sotatarvike sitten on laaki ja vainaa 100% ? Ei mikään. Se ei silti tee sotatarvikkeesta tehotonta.

Parhaat perustelut löytyy jo ihan siitä ettei kyseiset ammukset ole lyöneet itseään läpi markkinoilla läheskään siinä mittakaavassa mitä mainos videot kyseisestä tekniikan tehosta antavat ymmärtää.

Bofors BONUS ja BONUS II on valmistettu yli 1000 kpl ja käytössä vuodesta 2003 Ruotsissa ja Ranskassa. DM 702 otetaan käyttöön Britanniassa tänä vuonna.
Ruotsalaiset (vaikka kotimaansa teollisuuteen uskovatkin) tuskin ostaisivat kranaattia asevoimilleen jos sen teho olisi kyseenalainen.

Kyllä noita meilläkin on tietääkseni ollut testeissä, ainakin Ruotsalaisten heittimiin suunniteltu Strix, mutta ei kuulema vakuuttanut, muistaakseni mm. sää vaikutti oleellisesti ammuksen hakeutumiskykyyn.

Strix on esihistoriaa noilla markkinoilla. Strix oli 90-luvun tuote joka oli kehitetty 1980-luvulla jolloin tuo infrapunatekniikka oli lasten kengissä noissa projektiileissa.
Kun katsot tuota Boforsin esitettä, huomaat että älyammuksessa on monisensoripaketti, sisältäen myös laser-tutkan. Melko kova tuulikaan ei juuri vaikuta projektiilin toimintaan. Strix käytti vain 1 sensoria, infra-punaa.
http://www.bofors.se/bae/products/Bonus.pdf

Ei ole myöskään ihan itsestään selvää saada ammuksia taivaalle juuri sillä hetkellä ja siihen kohtaan kun vaunuja liikkuu juuri hakupään vaatimissa rajoissa sen alapuolella.

Mikään ei ole itsestäänselvää taistelussa. Ei tarkka tiedustelutieto kuin ei juuri muukaan kuin se että jokainen osapuoli ottaa osumaa ja kipeästi.

Bonuksen 2 tytärammusta hakevat maalia 200 metrin säteeltä yhdessä.
Voisiko ajatella tässäkin suurta kuvaa ja sitä että vihollisen mekanisoitujen joukkojen ottaessa yhteen omien joukkojen kanssa, alueelle ammuttaisiin 35 km:n päästä muutama BONUS tueksi?

Vihollisvaunut joutuvat keskeyttämään etenemisen melko varmasti jos ne kohtaavat pst-aseiden tulta + meikäläisiä vaunuja. BONUS olisi tarkka ja tehokas tulituki joka parhaimmillaan lamauttaisi kärjestä useita vaunuja tai tuhoaisi ne, aiheuttamatta suurta riskiä omille, kontaktissa oleville joukoille.

MLRS ei rypäleammuksineen erottele omia ja vihollisia. Jos patteri ampuu tuhansia sirotteita tueksi, niiden peitto on niin valtava ettei aina voi sanoa saavatko omat siitä osansa. Olisiko kiva tulla omien tappamaksi?

Kaikenlisäksi tuo Pzh + älyammus-ajattelu lähti minulla siitä oletuksesta joka on MLRS:n kohdalla melko todennäköistä eli että siroteammuksia ei hankita.
Jos ei saada brutaalia voimaa pitää saada älyä. MLRS hankinta menee hukkaan, mutta voi voi elämä on....ei auta jäädä tuleen makaamaan.

 

[Mosuri]

Tuonkaltaisten ammusten torjuntaan on jo kehitetty järjestelmiä. Perusratkaisuna on yleensä pieni tutka joka ohjaa 7,62 konekivääriä. Sijoituspaikkana on tst tai ryntövaunun torni. Sotilasaikakausilehdessä niitä taidettiin esitellä jo 10 vuotta sitten. Tietenkään tuon kaltaiset järjestelmät eivät ole halpoja, mutta onhan noilla torjuttavilla ammuksillakin hintaa. Todennäköisesti noita torjuntajärjestelmiä ei tule joka vaunun torniin mutta onhan ne kuitenkin otettava huomioon. Ase - vastaase jne...

 

[Ohjus-tiedustelija]

Mikä sotatarvike sitten on laaki ja vainaa 100% ? Ei mikään. Se ei silti tee sotatarvikkeesta tehotonta.

Mutta sen tehon olisi oltava joka tapauksessa aika hyvä johtuen kyseisten A-tarvikkeiden korkeasta hinnasta. En edelleenkään vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä täysin uuden tekniikan käytännön toimivuudesta mainosmiesten youtube simulaatioiden perusteella. Teoriassahan tuo tosiaan vaikuttaa todella mullistavalta systeemiltä.

Bofors BONUS ja BONUS II on valmistettu yli 1000 kpl ja käytössä vuodesta 2003 Ruotsissa ja Ranskassa. DM 702 otetaan käyttöön Britanniassa tänä vuonna.
Ruotsalaiset (vaikka kotimaansa teollisuuteen uskovatkin) tuskin ostaisivat kranaattia asevoimilleen jos sen teho olisi kyseenalainen.

Määrä ei ole epäsuoran A-tarvikkeeksi vielä kovin kummoinen...
Eiköhän noita ole testattu/testataan jossain vaiheessa meilläkin. Joku tuossa systeemissä vielä enemmän tai vähemmän käytännön tasolla mättää, muutenhan noita olisi myyty räjähdysmäisesti ympäri maailmaa. Hinta ja/tai teho ei vielä ilmeisesti kohtaa riittävän hyvin käytännön tilanteiden kanssa.

MLRS ei rypäleammuksineen erottele omia ja vihollisia. Jos patteri ampuu tuhansia sirotteita tueksi, niiden peitto on niin valtava ettei aina voi sanoa saavatko omat siitä osansa. Olisiko kiva tulla omien tappamaksi?

No eiköhän nuo ole tarkoitus ampua vihollisen joukkojen keskitysten/hyökkäysryhmitysten niskaan, ei siis taisteluskosketuksessa olevan kärjen sekaan.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Reservin psj takarivistä heittää: "Eiks meillä ole telatykkejä sen takia, että tykistön pitää pysyä perässä kun mennään eteenpäin? Niitä käytetään siis kuten normaaleja tykkejä (ammunnan valmistelut, kuten hinattavallakin kalustolla), mutta tarkoituksena että myös valmistelemattomassa asemassa olisi suojaa ja toimintaedellytykset kuten valmistellussakin asemassa."

Eli telatykkien etu ei ole nopeus tulenavauksessa eikä ajosta tulitukseen kyvyssä tai tuhovoimassa, vaan siinä että ne ovat siellä missä tykistön tulta tarvitaan juuri sillä hetkellä (vrt. ilmatorjunta)? Vaikka ne tekevät omat asemansa, se ei poista sitä tosiasiaa että niillä on samoja rajoitteita kuin vedettävilläkin tykeillä.

Kyllä vain, mutta isoin pointti olikin se miksi tela-alustainen joukko olisi järestään hitaampi tulenavauskilpailussa kuin vedettävällä varustetut joukot?

Aijemminhan viittattiin että jopa 152H kalusto on pessyt Psh74:set liki jokaisessa kisassa... Ei ole meinaan mitään kovin kepeää puuhastelua kun noita tonnikeijuja irroitellaan auton perästä ja viritellään ampumavalmiiksi tuliasemaan... Tuo auton perästä irroittelu ja tykin miesvoimin punnertaminen kannuskuopppiin/kiilaaminen maahanhan (ymmärtääkseni tuolla kalustolla auton lavalta pelmautetaan kankaalla vielä laatikko kaupalla kaikenlaista rensseliä, vedetään kelaa ja viritellään radioita) jää ajoneuvoalustaisella tykillä kokonaan pois. Luulisi sen jossain näkyvän vaikka olisi kuinka valmiiksi asti valmistellut asemat.

Toki jos tuo kilpailu on niin laaja että tykkien asemiin ajo ei muodosta koko paketista kuin murto-osan, niin tulos voi olla ymmärrettävä. Tässä vaan herää aina kysymys kuinka lähellä käytäntöä tuollainen kilpailu nyt sitten lopulta on? En tunne aihetta, joten kysyinkin että voisiko joku avata tuota Nenosen kisaa vähän tarkemmin/yksityiskohtaisemmin?

 

[baikal]

Reservin psj takarivistä heittää: "Eiks meillä ole telatykkejä sen takia, että tykistön pitää pysyä perässä kun mennään eteenpäin? Niitä käytetään siis kuten normaaleja tykkejä (ammunnan valmistelut, kuten hinattavallakin kalustolla), mutta tarkoituksena että myös valmistelemattomassa asemassa olisi suojaa ja toimintaedellytykset kuten valmistellussakin asemassa."

Eli telatykkien etu ei ole nopeus tulenavauksessa eikä ajosta tulitukseen kyvyssä tai tuhovoimassa, vaan siinä että ne ovat siellä missä tykistön tulta tarvitaan juuri sillä hetkellä (vrt. ilmatorjunta)? Vaikka ne tekevät omat asemansa, se ei poista sitä tosiasiaa että niillä on samoja rajoitteita kuin vedettävilläkin tykeillä.

Kyllä vain, mutta isoin pointti olikin se miksi tela-alustainen joukko olisi järestään hitaampi tulenavauskilpailussa kuin vedettävällä varustetut joukot?

Aijemminhan viittattiin että jopa 152H kalusto on pessyt Psh74:set liki jokaisessa kisassa... Ei ole meinaan mitään kovin kepeää puuhastelua kun noita tonnikeijuja irroitellaan auton perästä ja viritellään ampumavalmiiksi tuliasemaan... Tuo auton perästä irroittelu ja tykin miesvoimin punnertaminen kannuskuopppiin/kiilaaminen maahanhan jää ajoneualustaisella tykillä kokonaan pois. Luulisi sen jossain näkyvän vaikka olisi kuinka valmiiksi asti valmistellut asemat.

Toki jos tuo kilpailu on niin laaja että tykkien asemiin ajo ei muodosta koko paketista kuin murto-osan, niin tulos voi olla ymmärrettävä. Tässä vaan herää aina kysymys kuinka lähellä käytäntöä tuollainen kilpailu nyt sitten lopulta on? En tunne aihetta, joten kysyinkin että voisiko joku avata tuota Nenosen kisaa vähän tarkemmin/yksityiskohtaisemmin?

Voi viitata siihen, että tulenavauksen nopeus ei ole se ISO juttu vaan ensin hierotaan vajaa viikko tuliasemaa, suunnitelmia ja sitten harjoitellaan ja lauantaina ammutaan kuusi laukausta. Lauantai-iltana hehkutetaan jonkin tykin jaoksen patterin suoritusta ja koroitetaan se voittajaksi unohtamatta mainita kuinka kaikki muutkin olivat ihan tosi hyviä ja särmiä. Mutta toki voimme odottaa ihan oikeiden tykkimiesten esiintuloa tässä asiassa.D.

 

[koponen]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaj%C3%A4rven_ampuma-alue

Tykistökenraali VP Nenosen tulenavauskilpailu on säilynyt ohjelmassa. Siinä patteristo sekä kranaatinheitinkomppania saavat käskyn siirtyä asemiin sekä pataljoona hyökätä. Kilpailusuorituksessa patteristo sekä kranaatinheitinkomppania ampuvat pataljoonan johtamana kaksi tulitehtävää maalialueelle. Nopein ja parhaiten ohjeita noudattanut taisteluosasto saa kiertopalkinnoksi Nenosen tykin.

Joiltain osin mittaa ihan tekemistä, joiltain osin on teatteria. Ihan motivoiva juttu varmaankin yleisesti ottaen.

Olisi sinällään kiinnostavaa nähdä miten sotavalmis (so. juuri leiritetty) patteristo toteuttaisi operatiivisen tehtävän livenä. Sen verran säänneltyä tuo koulutustoiminta on, että koulutus- ja varo-organisaation poisto ja ilman kainalokeppejä ampuminen voisi olla avartava kokemus porukalle.

 

[ctg]

Reservin psj takarivistä heittää: "Eiks meillä ole telatykkejä sen takia, että tykistön pitää pysyä perässä kun mennään eteenpäin? Niitä käytetään siis kuten normaaleja tykkejä (ammunnan valmistelut, kuten hinattavallakin kalustolla), mutta tarkoituksena että myös valmistelemattomassa asemassa olisi suojaa ja toimintaedellytykset kuten valmistellussakin asemassa."

Eli telatykkien etu ei ole nopeus tulenavauksessa eikä ajosta tulitukseen kyvyssä tai tuhovoimassa, vaan siinä että ne ovat siellä missä tykistön tulta tarvitaan juuri sillä hetkellä (vrt. ilmatorjunta)? Vaikka ne tekevät omat asemansa, se ei poista sitä tosiasiaa että niillä on samoja rajoitteita kuin vedettävilläkin tykeillä.

Kyllä vain, mutta isoin pointti olikin se miksi tela-alustainen joukko olisi järestään hitaampi tulenavauskilpailussa kuin vedettävällä varustetut joukot?

Aijemminhan viittattiin että jopa 152H kalusto on pessyt Psh74:set liki jokaisessa kisassa... Ei ole meinaan mitään kovin kepeää puuhastelua kun noita tonnikeijuja irroitellaan auton perästä ja viritellään ampumavalmiiksi tuliasemaan... Tuo auton perästä irroittelu ja tykin miesvoimin punnertaminen kannuskuopppiin/kiilaaminen maahanhan (ymmärtääkseni tuolla kalustolla auton lavalta pelmautetaan kankaalla vielä laatikko kaupalla kaikenlaista rensseliä, vedetään kelaa ja viritellään radioita) jää ajoneuvoalustaisella tykillä kokonaan pois. Luulisi sen jossain näkyvän vaikka olisi kuinka valmiiksi asti valmistellut asemat.

Toki jos tuo kilpailu on niin laaja että tykkien asemiin ajo ei muodosta koko paketista kuin murto-osan, niin tulos voi olla ymmärrettävä. Tässä vaan herää aina kysymys kuinka lähellä käytäntöä tuollainen kilpailu nyt sitten lopulta on? En tunne aihetta, joten kysyinkin että voisiko joku avata tuota Nenosen kisaa vähän tarkemmin/yksityiskohtaisemmin?

Juhapar mainitsi tuossa jo pyöräpohjaiset kalustot, ja olen aivan samaa mieltä. Meidän tiestö suosii tuon tyyllistä kalustoa ja siinä missä tykärit vääntää vedettävää asemiin, esim. Archerin kaltainen tykki on jo ruvennut rouhimaan vastustajaa.

Mitä tulee vedettävään, niin jättäisin sen lähes kokonaan alueellisille joukoille ja antaisin mekanoisoiduille mahdollisuuden liikkeeseen, oli se sitten mihin suuntaan tahansa. Tämä senkin vuoksi, että alueellisilla on paljon koulutettua reserviä ja uudistetuille yhtymille voidaan opettaa sitten uusia liikkeittä samalla kun pelikirjaa uudistetaan.

Mikä auttaisi pst-tykistöammuksessa on että, jos siihen pakettiin voitaisiin ympätä tietovuon avaava järjestelmä, jossa TJ:t voisivat maalata maaleja reaaliaikaisesti. Tietenkin tuon systeemin nopeus on aina suhteellinen ihmisraukan reakointiaikaan, joten jos olisi mahdollista niin tuon tietovuon voisi ohjata isompaan pakettiin, joka sitten laskisi kaikkein optimaallisimmat kohteet jättäen laukaisu ajankohdan itse panokselle. Tällöin vältyttäisiin mahdollisilta suutareilta ja mahdollisesti kovien maalien puuttuessa panos voitasiin muuttaa silmänräpäyksessä torjumaan pehmeitä.

Tähän vielä se että jos paikalla on lennokkeja, niin ne voisivat aloittaa kohteiden paikantamisen, antaa sensoritiedot laskurille ja kun pst-ammus tulee alueella, niin se saa paketin laskurilta, joka auttaisi sitä lopullisessa suoriutumisessa.

Mutta tarkoittaisiko tuo, että Rakas Naapuri rupeaisi ympäämään elektronisen-sodankäynnin järjestelmiä alustoilleen on iso kysymys, ja uskon että jossain vaiheessa he vain toteaisivat, että liian kalliiksi tulevat tuollaiset paketit ja jatkaisivat perinteiseen malliin olemassa olevilla kalustoilla.

 

[SJ]

Reservin psj takarivistä heittää: "Eiks meillä ole telatykkejä sen takia, että tykistön pitää pysyä perässä kun mennään eteenpäin? Niitä käytetään siis kuten normaaleja tykkejä (ammunnan valmistelut, kuten hinattavallakin kalustolla), mutta tarkoituksena että myös valmistelemattomassa asemassa olisi suojaa ja toimintaedellytykset kuten valmistellussakin asemassa."

Eli telatykkien etu ei ole nopeus tulenavauksessa eikä ajosta tulitukseen kyvyssä tai tuhovoimassa, vaan siinä että ne ovat siellä missä tykistön tulta tarvitaan juuri sillä hetkellä (vrt. ilmatorjunta)? Vaikka ne tekevät omat asemansa, se ei poista sitä tosiasiaa että niillä on samoja rajoitteita kuin vedettävilläkin tykeillä.

Kyllä vain, mutta isoin pointti olikin se miksi tela-alustainen joukko olisi järestään hitaampi tulenavauskilpailussa kuin vedettävällä varustetut joukot?

Tulipahan mieleen, että vaikka kaiken järjen mukaan telakaluston pitäisi olla nopeampaa, kuin vedetyn, niin kyllä varmana siellä on eräitä hidastavia juttuja. Esim. se ensimmäinen laukaus, joka ammutaan 50 m pitkän köyden avulla ja varmistetaan, että tykki ei ole vahingoittunut kuljetuksessa. Tämä hommeli suoritetaan käsittääkseni myös telakalustolla?

 

[setämies]

Ne panssarivaunulta näyttävät pömpelit ihan oikeasti ovat VAIN tykkejä jotka on pultattu suoraan vetovaunuun kiinni.

(Auttakaas nyt tykärit kerrankin ja kertokaa mitä kaikkea te teette, ennen kuin se patteri on oikeasti valmis ampumaan sinne 20kilsan päähän 300x100 pläntille. Siinähän on ihan pirusti kaikkea sälää: Sään mittausta, kaapelinvetoa, jne..)

 

[SJ]

Ne panssarivaunulta näyttävät pömpelit ihan oikeasti ovat VAIN tykkejä jotka on pultattu suoraan vetovaunuun kiinni.

(Auttakaas nyt tykärit kerrankin ja kertokaa mitä kaikkea te teette, ennen kuin se patteri on oikeasti valmis ampumaan sinne 20kilsan päähän 300x100 pläntille. Siinähän on ihan pirusti kaikkea sälää: Sään mittausta, kaapelinvetoa, jne..)

Sen minä oikeastaan haluaisin tietää, että millä ihmeellä ne oikein saavat sen tykin osoittamaan niin tarkasti oikeaan suuntaan, jotta sille pläntille osuu. Onko se vain sillä tavalla, että otetaan kompassilla jokin suunta, sieltä jokin kiintopiste ja sitten osoitellaan putkella samaan suuntaan, ja sitten sanotaan, että tuo suunta on sitten itä. Ja sitten kun suuntaillaan tykkiä, niin se tehdään siitä idästä, niin ja niin monta astetta? Vai hoituuko homma niin, että joku sihtailee kompassilla tykin yli ja senoo, kun tykki osoittaa oikeaan suuntaan?

 

[ctg]

Ne panssarivaunulta näyttävät pömpelit ihan oikeasti ovat VAIN tykkejä jotka on pultattu suoraan vetovaunuun kiinni.

(Auttakaas nyt tykärit kerrankin ja kertokaa mitä kaikkea te teette, ennen kuin se patteri on oikeasti valmis ampumaan sinne 20kilsan päähän 300x100 pläntille. Siinähän on ihan pirusti kaikkea sälää: Sään mittausta, kaapelinvetoa, jne..)

Ei tarvitse välittää, koska laskin hoitaa asian Sanlan välityksellä. Joten kunhan vedettävät on asemissa ja ampumavalmiina, niin isku saadaan aikaiseksi hyvin lyhyessä ajassa. Mekanisoidulla alustalla tuo saadaan aikaiseksi hyvin, hyvin lyhyessä ajassa.

 

[Einomies1]

Mikä sotatarvike sitten on laaki ja vainaa 100% ? Ei mikään. Se ei silti tee sotatarvikkeesta tehotonta.

Mutta sen tehon olisi oltava joka tapauksessa aika hyvä johtuen kyseisten A-tarvikkeiden korkeasta hinnasta. En edelleenkään vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä täysin uuden tekniikan käytännön toimivuudesta mainosmiesten youtube simulaatioiden perusteella. Teoriassahan tuo tosiaan vaikuttaa todella mullistavalta systeemiltä.

Bofors BONUS ja BONUS II on valmistettu yli 1000 kpl ja käytössä vuodesta 2003 Ruotsissa ja Ranskassa. DM 702 otetaan käyttöön Britanniassa tänä vuonna.
Ruotsalaiset (vaikka kotimaansa teollisuuteen uskovatkin) tuskin ostaisivat kranaattia asevoimilleen jos sen teho olisi kyseenalainen.

Määrä ei ole epäsuoran A-tarvikkeeksi vielä kovin kummoinen...
Eiköhän noita ole testattu/testataan jossain vaiheessa meilläkin. Joku tuossa systeemissä vielä enemmän tai vähemmän käytännön tasolla mättää, muutenhan noita olisi myyty räjähdysmäisesti ympäri maailmaa. Hinta ja/tai teho ei vielä ilmeisesti kohtaa riittävän hyvin käytännön tilanteiden kanssa.

MLRS ei rypäleammuksineen erottele omia ja vihollisia. Jos patteri ampuu tuhansia sirotteita tueksi, niiden peitto on niin valtava ettei aina voi sanoa saavatko omat siitä osansa. Olisiko kiva tulla omien tappamaksi?

No eiköhän nuo ole tarkoitus ampua vihollisen joukkojen keskitysten/hyökkäysryhmitysten niskaan, ei siis taisteluskosketuksessa olevan kärjen sekaan.

Alyammuksia eli "skeetteja" on käytetty kerran tositoimissa Irakissa 2003.
Allaoleva jälkilavastus kertoo tilanteesta jossa Irakilaisten joukkojen niskaan pudotettiin maailman kehittynein ja tehokkain rypälepommi Sensor Fused Weapon CBU-97. CBU-97 käytetään samanlaisia sisarammuksia (BLU-108) kuin Bonuksessa.
Myös JSOW pommissa voidana käyttää BLU-108 tytärammuksia joita toivottavsti hankitaan myös meille.

BLU-108 esittelyvideo.

Tuota BLU-108 ammusta käyttää myös USA:n skeetmine joka voisi olla yksi vaihtoehto maamiinoja täydentäviin aseisiin.

Ei älyammus korvaa mitään asetta tai ole ihmevehje mutta kyllä sitä sietäisi tutkia ja harkita meidänkin. Vain luottamalla tyhmään rautaan ja räjähteeseen ei pärjätä enää kovin pitkälle kun rahat supistuvat jatkuvasti.
Pitää santsata myös huipputekniikkaan ja laatuun pelkän määrän sijasta. Naapuri tekee niin ja jos tässä luotetaan vaan sakaramiinoihin (joita ei kohta edes ole) ja muutamaan vanhaan Leo-panssariin tms. jäädään kyllä jalkoihin kehityksessä ja mahdollisessa ottelussa.

Me tarvitsemme uusia ratkaisuja ja myös huipputekniikkaa jotta pärjäämme kalustoltaan ylivoimaista ja tappioita hyvin sietävää vastustajaa vastaan. Tarvitaan ns. "voiman moninkertaistajia" (Force multiplier).

 

[SJ]

Tuosta vempeleestä olen huomannut sellaisen jutun, että Bonus hakee maalia huomattavasti suuremmalta alueelta. Ja muutenkin se Bonuksen hakualue vaikuttaisi helpommin arvattavalta, jos/kun noita koettaisi ampua yksittäisinä kranaattteina vihollisen niskaan, jotta saisi maksimi hyödyn kapineista.

 

[LasUps]

Ne panssarivaunulta näyttävät pömpelit ihan oikeasti ovat VAIN tykkejä jotka on pultattu suoraan vetovaunuun kiinni.

(Auttakaas nyt tykärit kerrankin ja kertokaa mitä kaikkea te teette, ennen kuin se patteri on oikeasti valmis ampumaan sinne 20kilsan päähän 300x100 pläntille. Siinähän on ihan pirusti kaikkea sälää: Sään mittausta, kaapelinvetoa, jne..)

Sen minä oikeastaan haluaisin tietää, että millä ihmeellä ne oikein saavat sen tykin osoittamaan niin tarkasti oikeaan suuntaan, jotta sille pläntille osuu. Onko se vain sillä tavalla, että otetaan kompassilla jokin suunta, sieltä jokin kiintopiste ja sitten osoitellaan putkella samaan suuntaan, ja sitten sanotaan, että tuo suunta on sitten itä. Ja sitten kun suuntaillaan tykkiä, niin se tehdään siitä idästä, niin ja niin monta astetta? Vai hoituuko homma niin, että joku sihtailee kompassilla tykin yli ja senoo, kun tykki osoittaa oikeaan suuntaan?

Wikipeediasta lainattuna:

Tykistö muodostaa monimutkaisen asejärjestelmän, jonka käyttö edellyttää huolellista valmistelua. Valmistelu voidaan jakaa ballistiseen ja muuhun valmisteluun. Ballistisessa valmistelussa suuritöisin osa on asemien valmistelu. Aseiden (tykkien tai kranaatinheitinten) tuliasemien paikat ja suunnat on välttämätöntä mitata tarkasti. (Suomessa toleranssi on tykeillä luokkaa 2 m ja 2 piirua.) Myös tulenjohtopaikat on mitattava, vaikkei tarkkuusvaatimus olekaan yhtä suuri. (Suomessa 30 m, 10 piirua.) Telatykistö on varustettu automaattisin inertiapaikannusjärjestelmin, mutta perinteisessä vedettävässä tykistössä mittaukset suoritetaan suuntakehien ja mittavaijereiden avulla. Suomalaisessa maastossa on myös yleensä toteutettava raivauksia, jotta tykkien eteen saataisiin esteetön ampuma-ala. Raivausten laajuus määrätään käskemällä tykeille lyhyin ampumaetäisyys, pienin koro sekä ampumasektorin vasen ja oikea raja perussuuntaan nähden. Lisäksi muutama tykki pyritään aina sijoittamaan siten, että ne voisivat ampua mahdollisesti murtoon päässeitä panssarivaunuja suora-ammunnalla. Usein tämä ei onnistu, jolloin voidaan valmistella erityisiä suora-ammunta-asemia. Vihollisen vastatykistö- ja ilmatoiminnalta suojautumiseksi voidaan valmistella myös väistö- ja valeasemia.

Ballistiseen valmisteluun kuuluu myös tykkien yksilöllisten lähtönopeuksien mittaaminen, joka tehdään säännöllisin väliajoin lähtönopeustutkaa käyttäen. Samaan patteriin olisi sijoitettava ballistisilta ominaisuuksiltaan mahdollisimman samankaltaisia tykkejä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että patterin tykeillä on ammuttu yhtä paljon. Tykistöllä on oma sääpalvelu, joka toimittaa kuuden tunnin välein, tai useammin jos sää on muuttunut merkittävästi, sääsanoman, jossa on tiedot ilmakehän olosuhteista 20 km:n korkeuteen saakka. Säätila vaikuttaa myös ruudin lämpötilaan, joka mitataan tuliasemassa tykkiryhmien toimesta.

Tuliyksikön (Suomessa yleensä patteristo, 18 tai 12 tykkiä) johtaminen edellyttää viestiyhteyksien rakentamista, jota varten tykistöllä on omat viestiosansa. Yhteydet ovat joko radio- tai lankapohjaisia. Pitkäkestoinen taistelu kuluttaa valtavasti ampumatarvikkeita, joiden toimittaminen tykeille edellyttää suurehkoa huolto-organisaatiota. Suomessa kenttätykistö on ainoa aselaji, joka huolehtii omasta ampumatarvikehuollostaan. Näin varmistetaan, että ylempi johtoporras ei vahingossa jätä alistamatta tarvittavia huolto-osia.

Tuossakaan nyt ei ole ihan kaikkea, mutta antaa jonkunlaisen kuvan.
Ihan tarkkaan en itsekään kaikkea muista, kun varusmiespalveluksen lopulla ei tarvinnut itse tykkien kanssa härvätä ja siitäkin on joitakin vuosia.

Asemaanajossa tykit ajetaan asemaan, suunnataan siten, että putket asetetaan perussuuntaan. Mittaripisteiden mukaan suunastetulta tuliasemasuuntakehältä annetaan jaoksen tykeille viuhka, eli perussuunnan arvot, jotka kiinnitetään tykeillä kollimaattoriin. Tarkistetaan suunta, ilmoitetaan ampumavalmius komentopaikalle. Kun kaikki tykit on ampumavalmiina ja komentopaikalla on tehty tarvittavat valmistelut järjestelmästä riippuen (ahjo/laskin/käsipeli) ja verrattu arvoja patteriston tulitoimintaupseerin kanssa niin patteri ilmoittaa olevansa valmis vastaanottamaan tulikomentoja. Komentopaikan valmisteluissa yleensä lasketaan tangotango sääsanoman, ruudin lämpötilan ja laukausyhdistelmien, tuulikorjauksen, maapallon kaarevuuden jne. avulla lentoradan korjauslaskelma jota verrataan patteriston kanssa ja piirretään patteritaso, johon kiinnitetään tasomittari ja jota voi koristella vaikka kukkasilla.

Tulitoiminnassa tulenjohtaja antaa tulikomennon, joka valuu paskan tavoin alaspäin aina patterille, jossa mitataan ja lasketaan ampuma-arvot (sivusuunta/korkeuskulma/maalin korkeusero) jaoksille, annetaan arvot tykeille, verrataan, verrataan arvoja patteriston kanssa, korjataan jos tarvetta, ilmoitetaan ampumavalmius ja sitten ladataan, ammutaan jne. kun saa luvan. Korjataan tulta ja toteutetaan seuraava tulitehtävä. Toleranssi tosiaan se 2 piirua jokaisessa mittauksessa, joten voi alkaa kertautumaan, jos virhe on aina samaan suuntaan. Tämä siis myöskin yksinkertaistettuna.

Ahjolla homma nopeutuu, kun ei tarvitse itse alkaa laskemaan, vaan syötetään arvoja vaan läppäriin. Toisaalta perinteiset keinot ei ole huonompia ja tasolla mittaaminen saattaa olla joissain tapauksissa nopeampaakin (testattu!). Aikaa menee yhteensä n. 2vrk-1h. Riippuen vähän kuinka paljon aletaan viilaamaan ja milloin valmisteluosastot lähtevät, yleensä kuitenkin useita tunteja ennen asemaanajoa. Asemaanajossa menee noin 10-15min ennen kuin ollaan ampumavalmiudessa. Tämä edellyttää, että viestiyhteydet toimii, tykit on suunnassa, ainakin osa kranuista maassa ja komentopaikalla korjauslaskelmat tehty ja patteritaso valmis. Nyt sitten huomiona, että tuli ei oikeastaan ikinä osu ns. ekalla oikeaan, vaan tulta joudutaan yleensä aina korjaamaan. Huom2. nykyiset 122mm panssarihaupitsit ajetaan asemaan samalla tavalla ja suunnataan samalla tavalla. Tästä johtuu suureksi osaksi se, etteivät ne ole juurikaan nopeammin ampumavalmiita kuin vedettävät. Niiden etuna on suojaus ja liikkuvuus. Nekin ovat kuitenkin muuten aika kankeita pelejä, näin ainakin sellaista patteria päälliköineen kaverin sanoin. PzH2000 onkin jo sen verran moderni systeemi, että siinä ei käsipelillä tartte varmaan mitään laskea ja tykkikin suuntaa itsensä tietokoneohjelman avulla. Archeria ei tartte suunnilleen kuin ajaa ja painaa nappia niin kuuluu PUM! ja morkula menee oikeaan osoitteeseen. Ei yksi sellainen siltikään vedettävää patteria korvaa vaikka niin mainostetaankin, varsinkin jos tulitehtävien määrä kasvaa.

Edit. Pikkuviilausta. Termistö alkaa unohtua.

 

[SJ]

Ei yksi sellainen siltikään vedettävää patteria korvaa vaikka niin mainostetaankin, varsinkin jos tulitehtävien määrä kasvaa.

Tuo on toki aika selvää, kun eihän se putki voi kestää samoja laukausmääriä (sekä lyhyellä, että pitkällä aikavälillä). Mutta varmasti sille käyttöä löytyisi.

 

[setämies]

Kiitoksen LasUps:lle tyhjentävästä vastauksesta.

Vaikka näemmä joissakin kohdissa voidaan oikaista (esim ampua eilisen säällä tai jopa taulukkoarvoilla) ei toimintaa välttämättä nopauteta oleellisesti sillä että pelkkä tykki on pultattu ajoneuvoon. Jos lähdetään oikaisemaan liikaa tai oletetaan, sen maksaa todennäköisesti oma etulinja. Jokainen ymmärtänee miksi.

 

[SJ]

Kiitoksen LasUps:lle tyhjentävästä vastauksesta.

Vaikka näemmä joissakin kohdissa voidaan oikaista (esim ampua eilisen säällä tai jopa taulukkoarvoilla) ei toimintaa välttämättä nopauteta oleellisesti sillä että pelkkä tykki on pultattu ajoneuvoon. Jos lähdetään oikaisemaan liikaa tai oletetaan, sen maksaa todennäköisesti oma etulinja. Jokainen ymmärtänee miksi.

Sanoisin, että se ajoneuvoon pulttaaminen ei tosiaankaan nopeuta paljoakaan, mutta, jos on vermeet jotka sallivat sen, että tietoja ei tarvitse välittää puheviestinnällä tykiltä toiselle, niin se nopeuttanee eniten.

 

[Einomies1]

Kiitoksen LasUps:lle tyhjentävästä vastauksesta.

Vaikka näemmä joissakin kohdissa voidaan oikaista (esim ampua eilisen säällä tai jopa taulukkoarvoilla) ei toimintaa välttämättä nopauteta oleellisesti sillä että pelkkä tykki on pultattu ajoneuvoon. Jos lähdetään oikaisemaan liikaa tai oletetaan, sen maksaa todennäköisesti oma etulinja. Jokainen ymmärtänee miksi.

Edelleenkin en ole tykkimies, mutta on melko pelkistettyä kutsua panssarihaupitsia "tykiksi joka on pultattu kiinni ajoneuvoon".

Onhan siinä vähän nyt muutakin: suunnistus-ja paikannuslaitteisto, tykin suuntauskoneisto, laskinjärjestelmä, automaattinen ammuksienhallinta- ja lataus sekä oma, panssarin sisällä kulkeva ammusvarasto. Ei se nyt ihan pelkkä rautaputki kehikon päällä ole, ainakin jos puhutaan Pzh 2000:a tai Archerista.

Fakta on se että suomella ei ollut aikanaan rahaa noihin ja sillä siisti!
Tuo telatykkiin laitettu raha ei ole ihan ilmaa kuitenkaan vaikka kallis se olisi.
Rutkasti enemmän tehoa sillä on verrattuna vedettävään tykkiin, koska telatykki on asejärjestelmä, ei pelkkä tykki.

 

[SJ]

Kiitoksen LasUps:lle tyhjentävästä vastauksesta.

Vaikka näemmä joissakin kohdissa voidaan oikaista (esim ampua eilisen säällä tai jopa taulukkoarvoilla) ei toimintaa välttämättä nopauteta oleellisesti sillä että pelkkä tykki on pultattu ajoneuvoon. Jos lähdetään oikaisemaan liikaa tai oletetaan, sen maksaa todennäköisesti oma etulinja. Jokainen ymmärtänee miksi.

Edelleenkin en ole tykkimies, mutta on melko pelkistettyä kutsua panssarihaupitsia "tykiksi joka on pultattu kiinni ajoneuvoon".

Onhan siinä vähän nyt muutakin: suunnistus-ja paikannuslaitteisto, tykin suuntauskoneisto, laskinjärjestelmä, automaattinen ammuksienhallinta- ja lataus sekä oma, panssarin sisällä kulkeva ammusvarasto. Ei se nyt ihan pelkkä rautaputki kehikon päällä ole, ainakin jos puhutaan Pzh 2000:a tai Archerista.

Huomaa muuten, että se kommentti viittasi lähinnä noihin käytössä oleviin panssarihaupitseihin, jotka mielestäni juurikin niin pelkistettyjä. Suunnistus- ja paikannuslaitteistoa ei tietääkseni ole, suuntauskoneisto on mahdollisesti sähköinen, mutta ei varmana automaattinen, eli ukon on itse laitettava putki oikeaan suuntaan. Muutakaan automatiikkaa niissä en tiedä olevan. Ammukset toki kulkee mukana.

Mutta olen kyllä samaa mieltä noiden telakanuunoiden tarpeellisuudesta. Sellaisten olemassa olo varmaankin veisi kerralla osan vastustajan vastatykistövoimasta ja siten parantaisi muun tykistön tehokkuutta.