Pullosorsa
Luutnantti
SJ kirjoitti:
Kuinka riippuvaisia esim pzh ja Archer ovat sateliittipaikannuksesta? Vaikeutuuko toiminta huomattavasti jos GPS jostain syystä ei toimikaan?
Hollanti jälleen myymässä armeija kamaa
- Viestiketjun aloittaja Radar
- Aloitus PVM
Kuinka riippuvaisia esim pzh ja Archer ovat sateliittipaikannuksesta? Vaikeutuuko toiminta huomattavasti jos GPS jostain syystä ei toimikaan?
Pullosorsa kirjoitti:
Tuskinpa ovat GPS:stä riippuvaisia, mutta GPS:n toimivuus varmaankin nopeuttaa toimintaa. Noissa on joka tapauksessa sensorit inertiaalimittaukseen, joiden avulla ajoneuvon suuntaa, nopeutta ja asentoa mitataan ja samalla saadaan päivitettyä paikkatietoa. GPS:ä käytetään päivittämään paikkaa, joka ryömii inertiaalimittauksen virheiden takia pikkuhiljaa. Sama päivitys voidaan tehdä manuaalisesti katsomalla karttaa ja maastoa ja sen perusteella päivittämällä oikea paikka järjestelmään. Sotilasjärjestelmissä ei juuri ole käytössä ihan pelkästään satelliittipaikannukseen perustuvaa paikannuslaitteistoa vaan se yleensä on vain apujärjestelmä. GPS kun ei kaikkialle aina kuulu riittävästi, sitä voidaan häiritä tai vastaanotin voi rikkoutua.
LasUps
Luutnantti
Einomies1 kirjoitti:
Olet oikeassa, ei se olekaan. Telatykki on mielestäni enemmän panssarivaunu epäsuoran tulen kyvyllä. Toisaalta miksei vedettävässä tykissä voisi olla edellä mainitsemiasi laitteita? Esimerkiksi tuon Vammaksen ylpeydessa K 98:ssa pitäisi olla joitain noista ominaisuuksista. Myös jenkit hankkivat noita uusia kevyita M777-kanuunahaupitseja, jotka ovat vedettäviä ja joissa on kyllä kaikki modernien telakanuunoiden uutuudet.
Ero ei ole niinkään telatykin ja vedettävän ero vaan ihan puhtaasti aikakausien ero. Tottakai uudet hienot kalliit telakanuunat hoitavat homman tehokkaammin, kuin 60-70-lukujen massatuotantohaupitsit. Tykit ovat kuitenkin vain osa tykistöä ja epäsuoraa tulta yleensä. Tehokkuutta on syytä mitata kokonaisuutena ja silloin voi ilmetä, että homma tehostuu esimerkiksi viestijärjestelmiä tai laskintietokoneita parantamalla enemmän kuin muutamilla uusilla telatykeillä. Tottapuhuen en kuitenkaan panisi pahakseni, jos raketinheittimiä hankittaisiin lisää. Niillä on kyllä aika uskomaton hetkellinen tulivoima.
Isäm Maam Puolustaja
Kersantti
LasUps kirjoitti:
Eikö telatykistön nopeampi asemastapoistuminen ole mikää etu? Vaunussa kulkee mukana myös kaikki ampumatarvikkeet ja panssari antaa suojaa miehistölle? M777 on pääasiassa tarkoitettu siirrettäväksi helikopterilla, siinä on naurettavan pienet renkaat. Koko tykistä näkyy selvästi, että siitä on pyritty tekemään mahdollisimman kevyt.
juhapar kirjoitti:
Kuulostaa yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta toimiiko se näin käytännössä (jos MLRSn alusta hajoo niin jollainkulla kasvaa kyrpä otsasta esikunnassa). Huomaa en ole vedettävää vastassa, mutta kun tietää että vastatykistöhippasia on vastassa, niin en hirveästi haluaisi olla tykkijullina siellä. Onko meillä mitään muuta taktiikkaa suojellaksemme noita yksikköjä kuin hippaset?
Ei se hajautetun runsasputkisen tykistön lamauttaminen ihan niin helppoa ole kuin äkkiä kuvittelisi, ompa sitten käytössä AESA, MAESA TAHI RAESA-impulssihypettimet tahi mitkä vaan. Kuten koponen totesi, valmisteltu puolustustöihin pantu tykistö on varsin haasteellinen mille tahansa hyökkääjälle. Se on selvää, että jos jaos sattuu mertsin rypälesateen alle niin hilloa tulee. Patteristokin on jo niin toivottoman levällään, käsittääkseni, että ei se sovi yhteen maalialueeseen millään. Hajauttaminen, ammuntamenetelmät ja taitava johtaminen lienevät tässäkin NE jutut.
veffeade kirjoitti:
Kerran kuuntelin sivusta käsin tykkimiesten paminoita ja jos en väärin ymmärtänyt, niin jo se, että ammutaan eri aseilla samaan maaliin sotkee vastatoimintaa...en tiedä, mutta tuli mieleen, että äkkiä samaa maalia voi meilläkin ampua kaksi eri lajin tykistöasetta ja heittimet. Tykkimiehet osannevat sanoa, onko tuossa perää?
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
baikal kirjoitti:
Ongelma lienee siinä että ymmärtääkseni hajustuskykyä ei ole vedettävistä kuin 155K98 kalustolla...
Ohjus-tiedustelija
Kenraali
baikal kirjoitti:
Hajurako nääs :a-grin:
Onko parikaapelein toteutettu hajautus käytännössä realistinen?
hessukessu
Kenraali
Miten esimerkiksi Irakin tykistö onnistuttiin lamauttamaan viime sodissa?
Luulisi siellä olleen massamaisesti tykkejä ja taitoa ja ammuksiakin. Mikseivät USA:n joukot saaneet tykistötulta niskaansa?
Luulisi siellä olleen massamaisesti tykkejä ja taitoa ja ammuksiakin. Mikseivät USA:n joukot saaneet tykistötulta niskaansa?
hessukessu kirjoitti:
Saivat tykistöä niskaansa, mutta koko operaatio hoitui sen verran nopeasti ja ylivoimalla, että ei Irakilaiset kerennyt paljoa tekemään. Jotakin juttua taisi myös olla, että vaikka jenkkien vastaykistö olikin ollut nopeaa, niin teho ei olisi ollut niin hyvä, kun olivat olettaneet. Olisivatkohan käyttäneet perus sirpaleammusta rypäleammusten sijaan.
LasUps
Luutnantti
hessukessu kirjoitti:
Tuohon voi vastata:
The Iraq War: strategy, tactics, and military lessons
Tiivistettynä tykkejä oli, mutta lähes kaikki muu oli kohtuullisen perseestä kun joukot oli enemmän sisäisen turvallisuuden ylläpitäjiä kuin toimiva armeija. Tuo sota on ehkä paras esimerkki siitä miksi arabit ovat ottaneet aina pataan Israelilta. Näyttävän sotakaluston määrää on, mutta kyky ja organisaatio puuttuu eikä sisäisten ongelmien ja vääränlaisen valtakäsityksen sekä korruption takia kyetä näkemään ongelmia omissa toimissa ja uudistumaan ajoissa.
Hajautuksesta muuten, kaikki on suhteellista. Meilläpäin patterissa ruukaa tykit olemaan vähintään 50m toisistaan ja jaokset vähintään 100m päässä toisistaan. Patterit väh. 500m päässä. Tässä on etuja ja haittoja. Näillä välimatkoilla voidaan vielä huudella ehkä yhden miehen välityksellä tulikomentoja tykiltä toiselle, jos ja kun kaiutinpuhelin laukeaa, tai radio mykistyy. Pidemmällä matkalla homma monimutkaistuu jos pitää laittaa enemmän ukkoa huutamaan jolloin homma voi alkaa muistuttamaan rikkinäistä puhelinta tai muuten hidastua. Toisaalta jos radioita on tarpeeksi, niin jaosjohtajakin voi kirmata viestimieheksi jollekin tykille.
Naapurilla muuten tykit on patteristossa samassa linjassa tai peräkkäisissä linjoissa 10-20m välein ja aina aukealla, josta voi ampua esteettömästi. Lisäksi yhtymään orgaanisesti kuuluva tykistö on n. 2-3km päässä etulinjasta, eikä naapurissa käytetä yhdistämislukuja, joilla tykit saadaan ampumaan samaan pisteeseen. Siellä riittää, että ammutaan samaan suuntaan, mikä levittää tulta enemmän. Lisäksi siellä tykätään mieluummin porrastaa ylempien portaiden putkia alemmas kuin lyödä yhtymälle suoraan suurempaa määrää tykkiä. Tästä hiukan erottaa kumpi on massiivisin tulivalmisteluin hyökkäykseen keskittyvä suurvalta ja kumpi hajautuksella torjuntavoittoihin kykenemiseen tähtäävä pikkuvaltio.
Telatykeistä vielä sen verran, eivät välttämättä ole aina se paras vaihtoehto jos niillä pitää kokoajan vaihtaa asemaa ja vielä sellaisiin paikkoihin joista pystyy ampumaan Suomen maastossa. Varsinkin silloin kun tj huutaa naama punaisena möykky1esteampukaata eetteriin, jolloin sitä morkulaa kaivataan just eikä 15. päivä. Onhan ne hienoja, mutta ehkä kätevämpiä/kustannustehokkaampia hyökkäyksessä ja operatiivisella tasolla, kuin joka yhtymän puolustuksessa. Saa olla erimieltä.
kimmo.j
Respected Leader
Mitään tykistöstä ymmärtämättä tartun haasteeseen ja olen erimieltä.
Telatykistö voi ja todennäköisesti sen kannattaa vaihtaa asemaa usein ja varsinkin apumisen jälkeen. Kuitenkin ne voidaan linnoittaa ja jättää valmiiksi asemaan odottamaan tulikomentoa, aivan kuten vedettäväkin tykistö. Työmäärässä tuskin on merkittävää eroa, kumpikin vaatii ison montun.
Suurin pelkoni on, että tuleva taistelu on erittäin paljon nopeampi kuin kuin kokemuksemme talvi- ja jatkosodista. Jos/kun taistelu raivoaa suuntaan tai toiseen suurella nopeudella, voi vedettävä tykistö olla vaikeuksissa. koska liikkeessä se häviää.
Siinä mitä sanoit tykkien aikakausi eroista on erittäin totta, rynnäkkökivääri puolella vastaavasta asiasta on väännetty todella paljon. Kysymys onkin onko meillä riittävästi sitä oikeaa tekniikkaa jolla vanhojen tykkiemme tehoa nostetaan.
Painotan, että ylläoleva perustuu puhtaasti luuloon, mut sanokaas, miten asia on?
Telatykistö voi ja todennäköisesti sen kannattaa vaihtaa asemaa usein ja varsinkin apumisen jälkeen. Kuitenkin ne voidaan linnoittaa ja jättää valmiiksi asemaan odottamaan tulikomentoa, aivan kuten vedettäväkin tykistö. Työmäärässä tuskin on merkittävää eroa, kumpikin vaatii ison montun.
Suurin pelkoni on, että tuleva taistelu on erittäin paljon nopeampi kuin kuin kokemuksemme talvi- ja jatkosodista. Jos/kun taistelu raivoaa suuntaan tai toiseen suurella nopeudella, voi vedettävä tykistö olla vaikeuksissa. koska liikkeessä se häviää.
Siinä mitä sanoit tykkien aikakausi eroista on erittäin totta, rynnäkkökivääri puolella vastaavasta asiasta on väännetty todella paljon. Kysymys onkin onko meillä riittävästi sitä oikeaa tekniikkaa jolla vanhojen tykkiemme tehoa nostetaan.
Painotan, että ylläoleva perustuu puhtaasti luuloon, mut sanokaas, miten asia on?
LasUps kirjoitti:
Eihän niillä nyt koko ajan tarvitse olla liikkeessä, mutta mekanisoituun tykistöön kuuluu, että sä vaihdat asemia tasaisin väliajoin jotta juuri vastatykistö taikka rynnäkkökoneet eivät pääse jyräämään asemia. Kahdenkymmenen kilometrin päässä etulinjoilta, kaverin ei tarvitse tehdä kovinkaan suurta peliliikettä ilman, että se on iholla kiinni. Jos on mahdollista että mekanoiduilla aseilla saadaan välimatkaa, niin siinä pääsee jo alueelliset joukot suorittamaan porrastetusti puolustusta samalla kun mekanoidut tykit antavat tukea.
Ei kait niiden tartte ajaa kilometrikaupalla toisiin asemiin, vaan kunhan ottavat ja siirtyvät esim puolikilsaa oikealle ja antavat soittaa uudestaan. Kun tuota miettii, niin juuri suomalainen tiestö tarjoaa niille hyviä paikkoja vaikka minne.
Mitä tulee Brittien ja Jenkkien kalustoihin, niin kyllä niillä on enemmän noita vedettävät taikka oikeammin helikopterin alla roikotettavia tykkejä kun mekanisoituja. Me vain joudumme ajattelemaan koko ajan mihin se naapuri rupeaa ja Georgian kohdalla oli juuri niin, että naapurin mekanisoitu ajoi paikalle ja rupesi suoraan vastatykistötoimintaan pelikentällä.
Nämä on juuri niitä asioita joista ei tarpeeksi hyvin tiedä kun ei Rakas Naapuri ole röykyyttänyt kunnon armeijoita pitkään aikaan. Ei sen puoleen en voi sanoa että Britit, Fransmannit taikka Jenkikäät ole tuota suorittanut (en tiedä millaista olisi ollut bosniassa).
LasUps kirjoitti:
Kaikki tykistö meillä tuskin tulee olemaan ikinä mekanisoitua (siis teloilla tai pyörillä), joten osalla kalustoa tuskin on vaihtoehtoja sen kanssa, että liikutaanko vaiko pysytäänkö paikalla. Eli en usko, että ne vähät liikkuvat yksiköt ovat ongelmia. Päin vastoin, niillä on luultavasti paremmat mahkut selvitä hengissä, joten se varmaan kompensoi saatavuudessa. Käytännössä käyttäisin näitä PZH-2000 tyyppisiä yksiköitä ikäänkuin reservinä ja antaisin niille sellaiset tehtävät mitä saattaa tulla yllättäen ja johon ei näitä isoimpaan kiireeseen varattuja yksiköitä jouda. Tätä käyttöä tukee myös pitempi kantama, lyhempi kantamaiset ampuvat sitten kaikkea mitä vaan kantamalle tulee ja ammuksia riittää. Vastatykistötehtävät lasken tälläisiksi "yllättäviksi" tehtäviksi.