+ MEDIA ohjaamaan ihmisten ajattelua uutta oikeuskäytäntöä hyväksyväksi. Ja kansallista yhtenäisyyttä särkemään.
Se, että yhtenäisyys olisi ollut Suomen vahvuus on mielestäni haitallinen valhe.
Suomen vahvuus esim. sodissa ei ollut yhtenäisyys vaan kyky rakentavaan erimieliseen ja mielipiteiltään ja arvoiltaan epäyhtenäiseen yhteistoimintaan.
Yhtenäisyys tuottaa näkemysten ja tavoitteiden ennustettavuutta, mielikuvituksettomuutta, adaptiivisuuden ja luovuuden puutetta, orgaanisen kasvun ja kehityksen heikkenemistä jne. Se on yhtä tuhoisaa kuin ryhmätyö. Mikään ei tapa aloitteellisuutta ja kehitystä yhtä tehokkaasti kuin yhtenäisyys.
Rakentava ja epäyhtenäinen yhteistoiminta ja siihen perustuva yhteistyökyky antaa tilaa nopealle reagoinnille, aloitteellisuudelle, luovuudelle, oman toiminnan kehittämiselle jne. Se on yhtä hyödyllistä kuin saumattomasti toimiva yhteistyö.
(Toivottavasti kukaan ei ole liian yksinkertainen käsittämään yhteis- ja ryhmätyön välistä jättiläismäistä eroa. Ne ovat monilla osa-alueilla toistensa täydellisiä vastakohtia.)
Katsokaa miten Israelin armeija toimii varusmiehiä kouluttaessaan. Tyypit ryhmäytetään tavalla joka minimoi ryhmien välisen yhtenäisyyden ja antaa ryhmien sisällä tilaa yksilöllisyydelle. Ja katsokaa tuloksia! Verratkaa niitä vaikka johonkin neuvostohenkiseen yhtenäisyystuotantoon.
Yhtenäisellä Suomella ei ole mitään mahdollisuutta selvitä esim. subversion, epävakauttamisen ja kriisiyttämisen kohteeksi joutuessaan. "Massan hitauden laki", ennustettavuus ja muut yhtenäisyyden haitat varmistavat että yhtenäinen kohde pysyy reaktiivisena liian pitkään ja reagoi tavoilla jotka voimistava manipuloivan tahon tavoittelemaa vaikutusta.
Lisäksi yhtenäinen maa on yhden kulttuurillisen säätelyjärjestelmän vanki. Jos joku saa otteen siitä säätelyjärjestelmästä, niin yhtenäistä maata viedään kuin pässiä teuraalle.
Yhtenäisyys tuottaa optimioloissa aika kauan optimaalista tehokkuutta. (Sitten se sortuu.) Hyvin lyhyessä, tapahtumaluonteisessa kriisissä se lienee myös tehokkain mahdollinen lähtökohta. Pitkään jatkuvassa, ulkoa generoidussa kriisiyttämis- ja kriisiprosessissa se on lähes varmin tie tuhoon.
Katsokaa Ruotsia. Se on maa, johon mahtuu vain yksi mielipide kerrallaan. Se on ollut jo kauan menossa yksimielisyyden ajamana kohti tuhoaan. Verratkaa taas vaikka Israeliin, jossa kahden ihmisen tavatessa on ainakin kolme mielipidettä ja ideologiaa konfliktissa. Kumpi maa kestää paremmin ulkoista painetta? Kumpi osaa hoitaa kriisit? Kumpi on sotilaallisesti vahvempi? Kumpaan luottaisitte enemmän jos voisitte valita toisen niistä Suomen tueksi?
Yhtenäisyyden ajaminen on Suomen tuhoutumisen ajamista - joko tieten tai ymmärtämättömyyden takia.