HS tietovuoto Puolustusvoimien tiedustelusta

Vaan tärkeintä on, että vastuuton päätoimittaja pääsi kuin Land Rover parkkihallista koira veräjästä

Katso liite: 88675



Kun katselin tuon videon, ne vartijat olisi ansainneet tuosta oikeasti jonkun kunniamerkin. Joku olisi voinut kuolla, kun tuo pölvästi olisi ajanut jonkun yli. Mutta eihän täällä merkkejä jaeta tavallisille ihmisille.
 
No johan nyt on sählätty HS ja toimittajien osalta kun ilmeisesti tällaista ei ole ostattu ottaa huomioon.

KHO katsoi, että tietovuoto-oikeudenkäynnissä Helsin Sanomien toimittajille kustantama asianajaja on veronalaista tuloa asianajajapalkkioiden osalta, koska syytettyjen syyte oli henkilökohtainen. Syyte siis kohdistui henkilöihin suoraan, ei Helsingin Sanomiin.

HS:lta paloi 2,4 meur asianajokuluihin, joista yhden (lähiesimies) kaatuneen syytteen osalta valtio korvaa reilu 0,2 meur.

Tuosta nyt ei ihan suoraan käynyt ilmi, mutta jos lopusta 2,2 meur:sta nämä kaksi tuomittua (Pietiläinen + Halminen) nyt joutuvat maksamaan verot niin melekonen lasku... Tuosta napsahtaa yksityishenkilöinä (ei toimittajina) tuomituille yhteensä satojen tuhansien verot? Siis jos vaikka tasajaolla 1,1 meur per nuppi, tuloverolla 45% niin se on 450 000 euroa veroa per toimittaja.

Kotivakuutukseen liittyvä oikeusturva ei korvaa asianajokuluja mikäli vakuutettu on syytettynä rikosasiassa.

Asia on sinänsä täysin mittasuhteiltaan irti oikeuden tuomiosta, koska Pietiläinen sai 4200€ päiväsakkoja ja Halminen jäi ilman rangaistusta.


 
Viimeksi muokattu:
Luin toisaalta, että HS oli nimenomaan kysynyt Verottajalta ennakkopäätöstä, ja tämän piti olla OK. Onhan tuo nyt aivan p*rseestä oleva päätös, tämä on sellainen hyväveli-korruption luvattu maa, että jos nyt lehdistöltä leikataan siivet pois, niin kuka uskaltaa tutkia enää mitään.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa Hesari meni itse artikkelissa sensaatiojournalismiin ja punaleimapornoon, jos minulta kysyy. Mutta onhan tämä nyt todella hurja ennakkopäätös rivitoimittajia kohtaan. Päätoimittajat ja työnantaja surffaavat samalla ilman huolenpäivää.
 
Luin toisaalta, että HS oli nimenomaan kysynyt Verottajalta ennakkopäätöstä, ja tämän piti olla OK. Onhan tuo nyt aivan p*rseestä oleva päätös, tämä on sellainen hyväveli-korruption luvattu maa, että jos nyt lehdistöltä leikataan siivet pois, niin kuka uskaltaa tutkia enää mitään.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa Hesari meni itse artikkelissa sensaatiojournalismiin ja punaleimapornoon, jos minulta kysyy. Mutta onhan tämä nyt todella hurja ennakkopäätös rivitoimittajia kohtaan. Päätoimittajat ja työnantaja surffaavat samalla ilman huolenpäivää.

Virhe on sitten verottajan jos ovat antaneet lainvastaisen ennakkopäätöksen. Verottajan tietäen asia on "voi voi", ei taida olla yksityishenkilöllä mahdollisuutta haastaa verottajaa oikeuteen virheellisen ohjeen antamisesta mitenkään.

Ja siis onhan tuo verolaskun summa aivan epäinhimillisessä mittaluokassa ja täysin irti oikeuden langettamasta tuomiosta.

Näin jälkikäteen katsottuna toimittajien olisi pitänyt olla julkaisematta saamiaan tietoja, sillä nyt siinä tapahtui rikos. Rikoksen tapahduttua ja tultua ilmi toimittajien olisi kannattanut palkata omat asianajajat huomattavasti halvemmalla, mutta luulivat työnantajan maksavan, koska olivat saaneet väärää tietoa verottajalta ja siinä tapahtui vääryys.

Jatkossa toimittajien kannattaa yhtään epäselvissä tapauksissa hyväksyttää jutun julkaisu kirjallisesti työnantajallaan ja siirtää jutun julkaisu lehden eli tässä tapauksessa HS vastuulle. Näin jälkikäteen omaa oikeustajua vastaan kyllä sotii ajatus, että HS ei muka vastaa yhtiönä siitä, mitä sen sivuilla kirjoitetaan. Jos vastuun siirto lehdelle ei ole mahdollista, niin sitten tämä tulee sananvapautta kyllä rajoittamaan.

Muok: Vaan onkohan niin, että rikoksesta ei voi tuomita kuin luonnollisen henkilön? Eli Helsingin Sanomat ei voi syyllistyä rikokseen vaan työtehtävässäkin tapahtuneesta rikoksesta vastaa aina joku luonnollinen henkilö/henkilöt organisaatiossa.
 
Viimeksi muokattu:
Edelleen mielestäni on kovin merkillistä, että toimituspäällikkö ja vastaava päätoimittaja eivät saa koko hommasta mitään.

Esa Mäkinen, niemi tossa edellä jo vetelikin mallikkaasti

1702303111381.png
 
Virhe on sitten verottajan jos ovat antaneet lainvastaisen ennakkopäätöksen. Verottajan tietäen asia on "voi voi", ei taida olla yksityishenkilöllä mahdollisuutta haastaa verottajaa oikeuteen virheellisen ohjeen antamisesta mitenkään.

Ja siis onhan tuo verolaskun summa aivan epäinhimillisessä mittaluokassa ja täysin irti oikeuden langettamasta tuomiosta.

Näin jälkikäteen katsottuna toimittajien olisi pitänyt olla julkaisematta saamiaan tietoja, sillä nyt siinä tapahtui rikos. Rikoksen tapahduttua ja tultua ilmi toimittajien olisi kannattanut palkata omat asianajajat huomattavasti halvemmalla, mutta luulivat työnantajan maksavan, koska olivat saaneet väärää tietoa verottajalta ja siinä tapahtui vääryys.

Jatkossa toimittajien kannattaa yhtään epäselvissä tapauksissa hyväksyttää jutun julkaisu kirjallisesti työnantajallaan ja siirtää jutun julkaisu lehden eli tässä tapauksessa HS vastuulle. Näin jälkikäteen omaa oikeustajua vastaan kyllä sotii ajatus, että HS ei muka vastaa yhtiönä siitä, mitä sen sivuilla kirjoitetaan. Jos vastuun siirto lehdelle ei ole mahdollista, niin sitten tämä tulee sananvapautta kyllä rajoittamaan.

Muok: Vaan onkohan niin, että rikoksesta ei voi tuomita kuin luonnollisen henkilön? Eli Helsingin Sanomat ei voi syyllistyä rikokseen vaan työtehtävässäkin tapahtuneesta rikoksesta vastaa aina joku luonnollinen henkilö/henkilöt organisaatiossa.
Ennakkopäätös ei sido verottajaa, jos asiat muuttuvat hakemuksesta ilmoitetusta. Ja sehän käy helposti.

Vaan jos tuosta oikeusmiljoonasta aletaan tekemään sellaisenaan ansiotuloa, niin huhuijaa.. alkaa olla kohtuus menetetty. Toisaalta on kyllä kovasti käytetty rahaa oikeudenkäyntiin, aivan kohtuuttomasti.
Alkaa Suomessa oikeus olla sitä, että sieltä saatu hyöty on pienempi kuin haitta oikeudenkäynnistä. Siellä määrätään sakkoa tai korvauksia joitain hiluja ja oikea rangaistus tulee oikeudenkäyntikuluista. Eikä tässä välttämättä löydy voittajaa voittavalta osapuoleltakaan, jos siellä on yksityishenkilö. Ihmisiltä lähtökohtaisesti on turha odottaa kymmeniä tuhansia euroja noin vain.

Hesarilla toimittajien työstä vastaa viimekädessä päätoimittaja, jonka vastuulla on torpata toimittajien lennokkaimmat ajatukset.
 
Ennakkopäätös ei sido verottajaa

En edelleenkään usko, että verottaja voi antaa pitävää lainvastaista ennakkopäätöstä. Eri asia jos kyse on tulkinnasta. Tässä ilmeisesti verottaja tulkitsi asiaa, joka ei ollut tulkittavissa. Verottaja tulkitsi väärin.

Ihan sama mikä muuttuu tai ei muutu, mutta Suomen Laki on sellainen, että siitä ei voi millään sopimuksilla ja päätöksillä poiketa.

Jos verottajaa ei saa korvausvastuuseen Pietiläinen ja Honkasalo voinevat yrittää haastaa asianajajansa oikeuteen ja hakevat veromätkyjään heiltä korvaukseksi jos se vain on mahdollista.
 
En edelleenkään usko, että verottaja voi antaa pitävää lainvastaista ennakkopäätöstä. Eri asia jos kyse on tulkinnasta. Tässä ilmeisesti verottaja tulkitsi asiaa, joka ei ollut tulkittavissa. Verottaja tulkitsi väärin.

Ihan sama mikä muuttuu tai ei muutu, mutta Suomen Laki on sellainen, että siitä ei voi millään sopimuksilla ja päätöksillä poiketa.

Jos verottajaa ei saa korvausvastuuseen Pietiläinen ja Honkasalo voinevat yrittää haastaa asianajajansa oikeuteen ja hakevat veromätkyjään heiltä korvaukseksi jos se vain on mahdollista.
Verottajan ennakkopäätös sitoo hakemuksessa haettujen esitettyjen asioiden pohjalta. Jos todellisuus ei vastaa ennakkopäätöksen pohjana käytettyjä perusteita, niin tietystikään ennakkopäätös ei sido sitä asiaa, joka ei ole ennakkopäätöksessä käsitelty asia. Muutenhan sitä voisi perustella kaikenmoisia veronkiertokoijauksia ennakkopäätöksillä. Verottaja tosin pelaa tätä kovasti kotiin päin ja katsoo hyvin helposti, ettei ennakkopäätös sovellu asiaan koska. Karrikoiden kyse on asiasta, jossa haetaan päätös maalata ovi punaiseksi ja maalataankin sitten koko talo punaiseksi, mitä päätös ei koskenut.
 
Verottajan ennakkopäätös sitoo hakemuksessa haettujen esitettyjen asioiden pohjalta. Jos todellisuus ei vastaa ennakkopäätöksen pohjana käytettyjä perusteita, niin tietystikään ennakkopäätös ei sido sitä asiaa, joka ei ole ennakkopäätöksessä käsitelty asia. Muutenhan sitä voisi perustella kaikenmoisia veronkiertokoijauksia ennakkopäätöksillä. Verottaja tosin pelaa tätä kovasti kotiin päin ja katsoo hyvin helposti, ettei ennakkopäätös sovellu asiaan koska. Karrikoiden kyse on asiasta, jossa haetaan päätös maalata ovi punaiseksi ja maalataankin sitten koko talo punaiseksi, mitä päätös ei koskenut.
Aina löytyy joku pieni poikkeama jonka perusteella verottaja voi pestä kätensä. Ennakoihin ei ole luottamista.
 
Mielenkiinnolla odotamme, mitä tässä käy. En nyt kovin suurta myötätuntoa noita kohtaan tunne, muttei tämä ole oikeus ja kohtuus, vaikka verottaja sen tekeekin.
Lisäksi tuossa on sellainen ongelma, että se koskee ennakkopäätöksenä myös meitä taviksia.

Jos tavis joutuu työtehtäviensä vuoksi käräjille ja häviää jutun niin työnantajan (tai työnantajan vakuutusyhtiön) maksamat asianajopalkkiot on sitten verotettavaa tuloa.. Ei ne tietty miljoonia ole, mutta kymppitonneja kuitenkin.
 
Mielenkiinnolla odotamme, mitä tässä käy. En nyt kovin suurta myötätuntoa noita kohtaan tunne, muttei tämä ole oikeus ja kohtuus, vaikka verottaja sen tekeekin.
En ihmettele, vaikka vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) puitaisiin jatkot.

450 000 euron veromätkyt rikoksesta, josta tuomio joitakin tonneja johtaa siihen, ettei syytetty voi puolustautua syytettä vastaan. Siitä on fair trial kaukana.

Käsittääkseni EIT tulkitsee oikeudenkäynnin laajasti eli kyse muustakin kuin istuntosalissa tapahtuu.
 
On aika saatanan järjetöntä väittää, että lehden teko on toimittajan yksityisasia.

Vaikka olen LauraHammeria vähän mollannutkin, on hän ollut asialla suunilleen oikealla jalalla. Niemi ja Mäkinen maksamaan kaikki kulut, koska heille on vastuusta palkkakin maksettu.
 
Lisäksi tuossa on sellainen ongelma, että se koskee ennakkopäätöksenä myös meitä taviksia.

Jos tavis joutuu työtehtäviensä vuoksi käräjille ja häviää jutun niin työnantajan (tai työnantajan vakuutusyhtiön) maksamat asianajopalkkiot on sitten verotettavaa tuloa.. Ei ne tietty miljoonia ole, mutta kymppitonneja kuitenkin.
Kuka työnantaja antaa rikoksesta syytetylle työntekijälleen oikeusapua? Ei vittu yksikään. Kyllä siellä kaivelet omaa kuvetta tai toivot että Liitto voi auttaa tai sinulla on vakuutus. Jotka taas ei ole Verotettavaa etuutta, koska se on ostettu palvelu. Eihän se niin voi mennä, että käyt oikeutta ja joku muu maksaa viulut.
Ja tämähän ei ole Verottajan päätös, vaan KHO:n.
 
Eli onko nyt niin, että... Jos työhommissa narahtaa, on halvin ratkaisu mennä itse söhläämään oikeudenkäynti läpi ihan LA Law-hengessä ja todeta vaan jälkikäteen, että halvimman kautta ja silleen...?
 
Back
Top