Pihatonttu
Respected Leader
Ei tässä mikään Hesarin harkintakyky ole pettänyt vaan Harri Ohra-ahon medianhallintataidot. Maksukykyisille punavihreille sidosryhmille sotilastiedustelun salakähmäisyys on helppo maalitaulu ja sen kauhistelu nostaa omaa profiilia.
Ei tuo ole mikään joko-tai -asia.
Linjaorganisaatiot ja niiden toimintakulttuuri laitostavat lähes väistämättä tavalla, joka syö medianhallintataitoja. Sille ei voi mitään eikä se ole kenenkään vika.
Suurin ongelma tuossa ei ole se, että törmätään haittoihin vaan se, ettei osata hyödyntää mahdollisuuksia.
Suomi-Filmin kulta-aikana elokuvateollisuus ja muu kulttuurituotanto tuotti aivan valtavan määrän isänmaallisuutta, vastuullisuutta, velvollisuudentuntoa, maanpuolustushenkeä, subsidiariteettiperiaatetta jne. tukevaa taidetta ja viihdettä. Silloin tajuttiin taide-, kulttuuri-, media- jne. vaikuttamisen tärkeys maan turvallisuudelle.
Vuosikymmenten mittaan tuo ymmärrys näyttää ja siihen liittyvä tahto näyttää hävinneen jonnekin.
Mielestäni kaikki keskeiset maan turvallisuuden kannalta keskeiset elimet tarvitsisivat ammattimaiset tiedottajat. Ja nämä tiedottajat tarvitsisivat keskenään yhteisen työyhteisön. Ja missään nimessä näiden tiedottajien tehtävänä ei olisi kertoa mitä kyseiset elimet tekevät, millä resursseilla, miten organisoituneina tms.
Niiden tehtävänä pitäisi olla maanpuolustustahtoa tukeva viestintä - etenkin identiteettipolitiikan piiriin menevä, alan tarpeiden perusteltu esille tuominen ja korostaminen, alan hyötyjen ja maalle koituvien etujen tuominen näkyviin, alan arvostuksen nostaminen, rekrytointia tukeva taustatyö, osin sopivien lahjakkuuksien käsin poimiminen...
Käytännössä tämä tarkoittaa, että niillä ei saisi olla ollenkaan sellaista tietoa, joka muodostaisi riskejä. Lisäksi niiden henkilöstöjen pitäisi olla nimenomaan käsittämättömän luovia, mielikuvitusrikkaita, jopa leikillisiä sekä monella tavalla epäsotilaallisia.