Tämä lukee ketjussa erittäin selkeästi.
@Pihatonttu ja
@Rauhantekijä olivat sitä mieltä, että media puolustaa vuotajaa, jo ennakkoon, ja se estää tutkinnan ja julkistamisen.
Tarkennan omaa mielipidettäni:
1. Tiettävästi noin 85% Venäjän --> Neuvostoliiton --> Venäjän tiedustelusta on perinteisesti ollut vaikuttamista ja noin 15% tiedonhankintaa.
2. Vaikuttaminen on tehokkainta johdettuna, organisoituna, vaikutuksen tuottamiseen keskittyvänä ja kumuloituvana.
3. Kun tiedustelupalvelut toimivat vieraissa maissa, ne käyttävät lukemattomia erilaisia menetelmiä suojatakseen itsensä siltä, että ne voisi yhdistää yksilöihin tai verkostoihin, jotka paljastuvat.
4. Kontaktiketjun katkaiseminen, haarauttaminen yms. ovat perinteisiä kolmoskohdan suojauskeinoja.
5. Ns. "postilaatikkojen" korvaaminen somella, netillä, medialla tai muulla julkisesti esillä olevalla viestintäväylällä on yksi neloskohdan menetelmistä.
6. Kohtien 3-5 suhteen voidaan puhua että informaation asettaminen toimijarooliin on se perusmenetelmä, jolla katkos tuotetaan. Eli katkos syntyy siitä, että informaatio kuljetetaan välillä ilman kuljettajaa.
7. Avoimessa, demokraattisessa länsimaassa lähes kaikki poliittiset tavoitteet ja suurin osa niiden toteuttamiseen pyrkivistä keinoista kuuluu laillisten ja hallinnollisesti hyväksyttyjen toimien piiriin.
Tämä vaikeuttaa vaikuttavaan toimintaan puuttumista juridisin keinoin silloinkin kun se on yhteiskunnalle erittäin vahingollista, jopa yhteiskunnan olemassaolon päättämiseen tähtäävää.
8. Avoimessa, demokraattisessa länsimaassa lähes kaikki poliittiset, sosiaaliset, kulttuurilliset, taiteelliset, metodologiset, kulutusvalintojen jne. keinot paljastaa, tuoda julki ja romuttaa noita vaikuttajaverkostoja ovat kuitenkin aivan yhtä sallittuja ja laillisia kuin niiden vaikuttajaverkostojen toimintakin.
Kansalaisyhteiskunta mahdollistaa siis sellaisia vastatoimia, joita hallinnollinen osa yhteiskunnasta ei saa tai voi tehdä.
9. Näiden vaikuttajaverkostojen keskeisiä alustoja ovat olleet jo vuosikymmeniä akateeminen maailma, taide, kulttuuri, työmarkkinajärjestöt, puolueet, media, kirkko ja muut mielipidevaikuttamisen yhteisöt, järjestökenttä, oikeuspoliittinen eliitti...
10. Nämä vaikuttajaverkostot suojaavat itse itseään ja toisiaan hyvin voimakkain keinoin. Jos yksi niistä vaarantuu, niin kaikki muutkin ovat vaarassa. Jos jonkin verkoston jäsen tai pari aukeaa tutkinnalle, niin sen verkoston muutkin jäsenet ovat vaaralle alttiina.
11. Verkostojen jäsenet tuskin tietävät kuka on mitäkin. Jäsenet tunnistavat kuitenkin aivan varmasti sen, että kuka rapsuttaa kenen selkää, kuka tukee ketä, kuka ajaa mitä tavoitteita...
12. Vaikuttajaverkostot - tai osia niistä - voidaan havaita sen mukaan, että mitä toteutuneita vaikutuksia ne ovat tuottaneet tai pyrkineet tuottamaan. Niitä ei voi välttämättä havaita Kremliin johtavaa linkkisarjaa seuraamalla.
13. Sanoma Oyj liikeyritykseinä ja Journalistiliitto ammattiyhdistyksenä suojaavat piiriinsä kuuluvia juristeillaan myös siinä tapauksessa että niiden tarkoitus ei olisi suojata vuotajaa. Lähdesuojasta kiinni pitäminen ja lähteiden suojaaminen katsotaan molemmissa korkean prioriteetin lähtökohdaksi.
Se taitaa olla aika harvinaista, että journalistiliiton ja Sanoma Oyj:n juristiarmeijan suojaa nauttivia mediakentän journalistisesti tukemia tahoja otettaisiin kiinni tai syytettäisiin ellei näyttö ole aivan järjettömän vahva.
14. Verkostoissa on monenlaisia toimijoita. Ne ovat kuin kuplia, joiden tuottamaan nosteeseen hakeutuu myös muita kuin värvättyjä, hyväuskoisiä hölmöjä, opportunisteja jne. Sen vuoksi verkostojen purkamisessa keskeistä on verkostojen solmukohtien löytäminen, tunnistaminen ja merkkaaminen tai seuraaminen.
15. Nimenomaan en ole sanonut että verkostot tai media estäisivät tutkinnan tai tuomion. Sen sijaan olen sanonut mm. näin:
Jos juridinen tuomio tulee, niin se osuu vain muutamiin. Sosiaalinen tuomio voi olla paljon laajempi ja verkostojen rakenteita rikkova.
...jos verkostot on suojattu juridiikan kannalta riittävästi, niin se suojaus ei välttämättä suojaa yhtään miltään kansalaiskeskusteluissa, yksityishenkilöiden OSINT-puuhaamisessa, kulttuurillisessa mielessä, sosiaalisissa ja someverkostoissa, nettikeskusteluissa....
Itse veikkaan, ettei Scheinin koita vaikuttaa niinkään oikeusprosessin lopputulokseen kuin journalistisen prosessin ja kansalaiskeskustelun sisältöihin ja etenemiseen.
Itse oikeusprosessiin hän ei varmaan pysty ulottumaan...
Suurimman osan noista viidestätoista kohdasta olen mäkättänyt näkyviin niiin tuhottoman monta kertaa, että lienee aika helppoa tarkistaa, että tuo lista todellakin vastaa aika hyvin sitä mitä olen täällä möykännyt.
