Asiantuntija HS:n tiedustelujutusta: Joku rikos on tapahtunut, mutta ei välttämättä lehden päässä – "Viranomaiset yrittävät pelotella Hesaria"
Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin mukaan Helsingin Sanomat ei välttämättä ole syyllistynyt rikokseen uutisoidessaan Puolustusvoimien sotilastiedustelusta.
HS julkaisi eilen laajaa keskustelua aiheuttaneen artikkelin, jonka lähteinä käytettiin asiakirjoja, jotka on määrätty salaisiksi.
Keskusrikospoliisi tutkii asiakirjavuotoa ja tietojen julkaisemista julkisuudessa.
– Ensisijassa salassapitorikoksia tekevät ne, joilla on salassapitovelvollisuus. Riippuu siitä mitä kautta lehti on saanut tietonsa, että onko heillä siinä mitään salassapitovelvollisuutta, Scheinin sanoo MTV Uutisille.
– On selvää, että varmaan tässä joku rikos on tapahtunut, mutta ei välttämättä siellä lehden päässä.
Poliisi tutkii julkistettiinko turvallisuussalaisuuksia
Keskusrikospoliisi tutkii tapausta tällä hetkellä turvallisuussalaisuuden paljastamisena.
Poliisi tutkii onko sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle, oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa.
– En pidä selvänä, että HS on sinänsä julkaissut mitään salassa pidettäviä seikkoja. He ovat julkaisseet poimintoja salassa pidettävistä asiakirjoista, mutta ehkä he ovat käyttäneet siinä harkintaa ja tehneet sen vain osoittaakseen, että salassapito on laajaa, mutta eivät ole itse julkaisseet mitään salassa pidettäviä seikkoja. Tämä on oikeudenkäynnissä arvioitava asia, Scheinin sanoo.
Poikkeuksellista Suomessa
Kansainvälisen lain professorin mukaan Hesarin jutusta alkanut rikostutkinta on Suomessa poikkeuksellinen.
– Maailmalta toki tunnetaan paljon tapauksia, joissa salassa pidettäviä asiakirjoja julkistetaan. Joskus siitä nousee kova meteli ja oikeusprosessi ja joskus niitä siedetään.
Scheinin mainitsee esimerkkeinä muun muassa Wikileaks-aineiston ja Edward Snowdenin tietovuodot, joissa paljastettiin Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten menetelmiä.
– Demokratian ja ihmisoikeuksien kannalta on hyvä asia, että osoitetaan kuinka laajaa ja kuinka tärkeitä asioita koskevaa salassapito on. Toinen asia on, tehdäänkö siinä samalla rikoksia.
– Aika harvoin rikossyytteitä nostetaan, mutta ilman muuta turvallisuusviranomaisten intressissä on saada jotain näkyviä rikosjuttuja vireille. Ehkä sitä voidaan Suomessakin nyt odottaa, hän arvelee.
"Hesaria yritetään pelotella"
Scheininin arvion mukaan tiedusteluviranomaiset ovat nostaneet HS:n jutun näkyvästi julkiseen keskusteluun, jotta lehti ei julkaisisi enää mitään salaista tietoa.
– Näkisin, että kysymys on osin siitä, että HS on lähtenyt varovasti liikkeelle, ja nyt julkisuudessa viranomaiset presidenttiä myöten yrittävät pelotella Hesaria, että he eivät julkaise jatkossa mitään tietoja salassa pidettävistä asiakirjoista.
Professorin mukaan on mielenkiintoista nähdä, miten Helsingin Sanomat toimivat jatkojuttujen suhteen.
– Jatkavatko he aineiston sisältämien tietojen julkistamista vai tyytyvätkö he siihen, että asia on nyt noussut pintaan ja he pystyvät kirjoittamaan asiasta ilman, että he julkaisevat lisää materiaalia salassa pidettävästä aineistosta. Se on mielenkiintoista nähdä.
